ALAMOOMMOHU 1926nniiti; ani anniꞌyanna amaꞌya ilinote sette ooso giddo lamalkiho. Insa Giriikete Kariiza yinanni qachira heeꞌrannore jawaate loosiꞌrannoreeti.

Mittu diri albaanni anniꞌyanna amaꞌya, Qullaawu Maxaafi Rosaano miila ikkinohu Jooni Papaarizesi yinannihu diinaggaawe soqqamannohunna mannu ledo hasaawa baxanno manchinni xaadino; hakka waro Yihowa Farciꞌraasine Qullaawu Maxaafi Rosaano yinanni. Insa, Jooni Qullaawa Borronni rosiisanno gari dhagge ikkinonsa daafira, Qullaawu Maxaafi Rosaano hakko qachira assidhanno gambooshshe haꞌra hanafi. Amaꞌya nabbawanna borreessa dandiitannokkiha ikkirono, Yihowara kaajjado ammana noose; hakko daafira faro afidhanno wote baala ammantanno coye mannaho kultanno. Anniꞌya kayinni mannunnite guuntete xeꞌne aana illachishino daafira, gale hosanni gambooshshe haꞌra aguri; tini dadillissannote.

Roduuwiꞌyanna ani Qullaawa Maxaafa ayirrinseemmoha ikkirono, wedellimmate yorto hedonke bebbeehantanno gede assitino. Gedensaanni, 1939nni Layinkihu Alamete Oli Awuroppa hembeelsi yannara qooxeessinkera ikkinohu mittu coyi manseemmo gede assinonke. Qachinkera heeꞌrannohanna muli barra cuuaminoha wosiilinke beetto Nikolasi Sarasi, Giriikete olanto miila ikkara amandisi. Hakka waro 20 diro ikke noosihu Nikolasi, silxaane noonsarira waajjikkinni togo yee qoli; “Ani Kiristoosi olamaancho ikkoommo daafira, olama didandeemmo.” Konnira, olantote yoo mini tonne diro usuramanno gede yoo yiisi. Tini baasa manseemmo gede assitinonke.

Ikkollana, Biritaaniyunnitinna wole gobba olanto 1941 hanafi balla Giriike eꞌꞌe boode geeshsha keeshshitu yannara, Nikolasi usuru mininni fuli. Isi Kariiza higi yannara bayiru rodiiꞌya Iiliyaasi, Qullaawu Maxaafi daafira lowo xaꞌmo xaꞌmisi. Ani insa hasaabbanna  macca wore macciishshummo. Gedensaanni, Iiliyaasi, aninna maaꞌne rodoonke Efimorfiya, Qullaawa Maxaafa xiinxallanna gambooshshe ganyine haꞌra hananfummo. Aanino diro sasunku ninkeneeto Yihowara sayinse uyine cuuammummo. Gedensaanni, roduuwinke giddonni shoolu lexxite Yihowara ammanante soqqantannore ikkitino.

Kariiza Songo giddo 1942nni, dironsa 15 nna 25 mereero ikkannonsari honsu meyanna labbaa wedelli no. Hatte yannara buutote qarri iillannonketa anfoommo. Konni daafira, mimmitonke jawaachishate gamba yine Qullaawa Maxaafa xiinxallineemmo, faarso faarsineemmo, hattono huuccatto assiꞌneemmo. Konni garinni ammananke kaajjishiꞌnummo.

Layinkihu Alamete Oli uurri balla, komunistete gaamo Giriikete gashshootira finqilansa, Giriikete manni insa insaneewa baasa olamanno gede assino. Komunistete milishi gaxarrate haꞌramanni mannu insara haꞌlara giddeessanno. Insa qooxeessanke horritu yannara, Yihowa Farciꞌraasine ikkitinore sase wedella yaano, Antooniyo Sukaarisi, Iiliyaasinna ane amaddunke. Ninke Kiristaana ikkinoommohura poletikaho anga wodhineemmokkita kulle huucciꞌnoommoha ikkirono, heeꞌneemmo qooxeessinni 12 saate haꞌrisannohu Olimpesi yinanni ilaaliwa haꞌneemmo gede giddeessitunke.

Shiima yanna gedensaanni komunistete silixaane noosihu insa miilla ikkineemmo gede hajajinke. Addu Kiristaani manna shaannokkita kulloommotera hanqe waannu sooreessiwa haare massinke. Waannu sooreessirano wona yinummore lende yinummota “Olu bayicho madiꞌrino manna gaangotenni hospitaale haaꞌne haꞌneemmo gede hajajinke.”

Tennera ninke togo yine qollummo: “Gashshootu olamaano affunkero, gashshoote gibbinori gede assite dikiirtannonke?” Hakkiinni isi, “Hatto ikkiro olu bayicho noorira daabbo massexa” yiinke. Tennera ninke, “Olu sooreessi gaango adhine heeꞌnanna lae olu basera olu uduunne gurreemmo gedella hajajinke?” yinummo. Hakkiinni olantote sooreessi seekke hedi. Hakkuyi gedensaanni togo yii: “Wole hoogginiro geꞌreewo allaala dihoogginanni! Hakko ilaalaho hossinanni hoshsha allaalle.”

Qooxeessaho mannu insa insaneewa olamanno oli iibbe noote hattee yannara, tiiꞌꞌinke sasunku hakko geꞌreewo allaalleemmota dihoolinonke. Mittu diri gedensaanni bayiru rodiiꞌya Iiliyaasi galtiweelte noota amanke towaatara ayiddira haꞌranno gede fajjinisi. Antooniyo xiwamino daafira haꞌrara fajjinisi. Ani kayinni hakko gatummo.

Gedensaanni Giriikete olanto komunistoota amadate shiqqu. Ane amadde nooti finqiltu gaamo ilaallate aanaanni higge qooxeessaho noota Albaaniyu gobba xooqqu. Dannunniwa shinqummo balla Giriikete olanto hedeweelcho doyissitunke. Tennera gashshooteho finqiltu gaamo masse billaallitu. Ani mitte ubbino haqqicho goꞌle maaxamummo; wona hanafote yuummonte gede olamaano amadde quuxxi assitannoehu hakkooti.

Giriikete olanto, komunistootu amadde haadhe hadhanni nooeta kulummonsata qorrannie gede assitu; konnira biꞌre Qullaawu Maxaafi giddo kullihu Beeriya yinanni katami yaano Veeriyu mule noota mitte olamaanote kaampe massitue. Hakko olantote mishshige  umeemmo gede hajanjie. Tenne assa giwoommohura, olantote hajajinchi qafadame Makironisosi (Makironisisi) yinannita usuranya qorichinshanni giddichora usurameemmo gede hajaji.

Atensira 50km xeertidhe Atika qaccera noote Makironisosi yinanni giddichora busha, wayi nookkitinna arrishsho sossitino kinna woꞌmitino. Makironisosi giddicho seendille 13km nna halaꞌlino bayicho bikkiniro halaꞌlinye 2.5 kiilo meetire calla ikkitannote. Ikkollana, tenne giddichora 1947 kayise 1958 geeshsha 100,000 usuranyi usuramino; usurroonni manni komunistete gaamo ikkinohonna ikkikki digatino yine huluullammoonniho, hattono alba polekaho sharramino mannaatinna batinye ammanantinote Yihowa Farciꞌraasineeti.

Ani 1949nni hakkira marummo yannara, usuranyu addi addi kaampera gaamame heeꞌranno. Ane lowo xibbe ikkannohu wolu manni ledo hakkeeshshi geeshsha agarrannikki kaampe giddo heeꞌreemmo gede assinoonni. Ninke 10 mannira qixxeessinoonni dunkaani giddo uulla 40 manni gonxeemmo. Angeemmo wayi foole abbinoho; inteeemmo sagale missiꞌrahonna baaqulu gedee akaakilteeti. Hakko bubbenna buko kaꞌanni qarrissanno. Ikkirono, ninke wolu usuranyi gede wolqa guddannotanna caaccaambanni gede assitannota gooffannokki kinna halliꞌneemmo gede diassinoonninke.

Mitto barra baaru qaccera milli yaanni heeꞌre wole kaampe giddo heedhannote boode Yihowa Farciꞌraasinenni xaadummo. Tennera lowo geeshsha hagiidhinoommo! Hakkawaro anfanninkekki gede qorophineemmoha ikkirono, faro afiꞌneemmo wote mimmitu ledo xaandeemmo. Qoleno, wolu usuranyootira hayyotenni farciꞌneemmo; insa giddo mitu gedensaanni Yihowa Farciꞌraasine ikkino. Tenne assankenna giddonkenni huuccatto assiꞌranke ayyaanaamittete kaajjine heeꞌneemmo gede kaaꞌlitinonke.

Tonnu agani geeshsha hakko garinni keeshshummohu gedensaanni, sooreeyye olamaanote uddano uddiꞌreemmo gede hajajjue. Uddiꞌra giwummota kaampete sooreessiwa haadhe massitue. Hakkiinni hakko manchira, “Ani Kiristoosi olamaancho ikka hasiꞌreemmo” yee borreesse uyummosi. Tennera kaampete sooreessi ane waajjishiishe kae, layinki sooreessiwa massitannoe gede assi; kuni sooreessi Giriikete Ortodokise qeesichaati; isi ammaꞌnonsa sooreeyye uddidhanno uddano tuulate no. Isi xaꞌminoe xaꞌmora waajjummokkinni Qullaawa Borro giddonni dawaro qolummota, “Konne mancho kawiinni hoolleꞌꞌe. Isi ammaꞌnosira quwa saꞌꞌanno manchooti!” yii.

Layinki soodono olamaano hatte uddano uddiꞌreemmo gede hajajjue. Uddiꞌra giwummota tuntuꞌmotenninna polisete dullunni gantue. Hakkuyi gedensaanni miqqaꞌya hiiqqaqqantinoro laꞌꞌate kaampete giddo noohu akimete minira massitue; hakkiinni galagalte dunkaana qoltue. Lamu agani geeshsha konni garinni beebba assidhinoe.

Ani ammanaꞌya kaada giwoommo daafira, olamaano hanqite mitte bunshe maꞌlitu. Insa angaꞌya badhe qolte usurte, lekkaꞌya hoowo siiwotenni baasa gantue. Hatte yannara Yesuusi togo yee coyiꞌrinore qaagummo: ‘Ane daafira mannu xoniꞌneꞌronna xiiwiꞌnero [woy, darte iillishiꞌnero] . . . tashshi yooꞌne. Gordu gashshootira lowo waaga afidhinanni daafira tashshi yooꞌne; hagiidhe. Kiꞌnera albiidi himanaanorano hattonni xiiwamanna qarra iillishshinonsa.’ (Mat. 5:11, 12) Olamaano gante gante yitueta dammummo.

Dammoommowiinni baqqi yeemmo wote, qorrinohu usuru mine noommo; hakko afooho wodheemmori, wayi woy diphanote yinanniri dino. Ikkirono, mase sheke diyoommo. Qullaawu Maxaafi giddo kulloonninte gede, Maganu salaame ‘wodanaꞌyanna hedoꞌya agartinoe.’ (Fil. 4:7) Layinki barra mittu shaqqadu olamaanchi daabbo, waanna aanaanni uddiꞌnanni korborta uyie. Wolu olamaanchino isira uyinoonni sagale uyie. Konninna wolu garinni Yihowa towaatinoe.

Sooreeyye, ane finqile anganni fulino manchi gede assite laꞌino; konnira Atensi noohu olantote yoo minira massitue. Hakko yoo yineennae Makironisosi giddichora soojjaatoonni 50 km xeertiꞌre noohu Yarosi (Giroosi) yinanni usuri mine sase diro usuramummo.

Yarosi yinanni usuri mine 5,000 poletiku usuranyi haaꞌrannohu duume xuubenni huxxinoonni huxxi no. Hakko usurroonni manni giddo, poletiku hajora anga wodha gibbinohura usurroonniri lamala Yihowa Farciꞌraasine no. Fajjinannikkiha ikkirono, lamalunku Qullaawa Maxaafa xiinxallate maaxamme gamba yineemmo. Hakko yannate kiiro maanxe sonkanninketa  Agarooshshu Shae metseete nafa adhine, xiinxallote horoonsiꞌrate angatenni galchiꞌneemmo.

Mitto barra maaxamme xiinxallinanni heeꞌneenna, usuranya agaranno manchi afe borronke haaꞌre haꞌri. Hakkiinni usuranyu kaampera layinki sooreessa ikkino manchiwa woshshininke; tennera usurammeemmo yanna lendanninke yine hendoommo. Sooreessu kayinni togo yiinke: “Kiꞌne egenninoommo; qoleno hedoꞌne ayirrinseemmno. Kiꞌne ammannannire ikkitinoonnita anfoommo. Hadhine uyinoonniꞌne looso loosse.” Isi ninke giddo mito daafursannokki looso loosanno gede assino. Hatte yannara wodaninkenni Yihowa galantummo. Poletiku hajora anga wodha hooganke, usuru mine nafa Yihowa ayirranno gede assitino.

Maganoho ammanamme heeꞌranke, wole dancha guma afiꞌneemmo gede assitinonke. Ledonke usuraminohu mittu shallagote pirofeeserichi, dancha akattanke seekke lae ammaꞌnonke daafira xaꞌminonke. Isi ninke 1951nni tirrinke yannara tidhamino. Isi gedensaanni cuuame Yihowa Farciꞌraasincho ikke woꞌma yanna soqqansho eino.

Usuru mininni fulummohu gedensaanni, mininke manni heeꞌrannowa Kariiza haꞌrummo. Gedensaanni gobbankenni Awustiraaliyaho Melboorni katama haꞌranno manni ledo hakkira haꞌrummo. Hakko Jaaneeti yinannite kaajja rodoo ledo egennamummo; ise ledo adhamme mitto labbaahanna sase seenne ille danchu garinni lossiꞌnoommo.

Xa anera 90 diro sainoeha ikkirono, xaa geeshsha songote cimeessaati. Albi raanta nooe daafira, mito wote roorenkanni soqqansho fule higeemmo wote bisunna lekkate bodiꞌre qarrissannoe. Ikkirono, xaa geeshsha Kiristoosi olamaancho ikkate murciꞌroommo gedeenni noommo.—2 Xim. 2:3.