1, 2. (a) Elfaazinna Beldaadi, Maganu isira soqqamate yine assineemmore ma garinni laˈˈannohu gede assite coyidhino? (b) Yihowa isira soqqamate yine assineemmore naadannota leellishinohu hiittoonniiti?

“HALAALINTA mannu Maganoho kaaˈlannori nooni? Egannaamu nafa Maganoho ledannosiri nooni? Keeraanchimmakki Woˈmanka Dandaanno Magano hagiirsiissannoni? Doogikki suwashsho ikkite isira ma leddannosi?” (Iyo. 22:1-3) Ati togoo xaˈmuwa hedde egennootto? Temaanichu Elfaazi, kuri xaˈmuwa Iyyoobi xaˈmi wote ninke Maganoho soqqamate yine assineemmori Maganoho kaaˈlannori woy ledannori dino yee hedinoti dihuluullissannote. Isi ledo marinohu Shuhichu Beldaadi isinni, mannu ooso Maganu albaanni keeˈraaˈma dandiitannokkihu gede asse coyiˈrino.—Iyyoobi 25:4 nabbawi.

² Suˈmira Iyyoobi sheshifachishate martinori kuri mannooti, Yihowara ammanamme soqqamate assineemmori Isira kaaˈlannori nookkihu gede, hattono Isi ninke biletenna daˈmuulchunni roorse laˈˈannonkekkihu gede assite coyidhino. (Iyo. 4:19; 25:6) Coye iimi adda laˈniro, Elfaazinna Beldaadi hatto yite coyidhinohu umonsa heeshshi assite laˈannohura lawara dandaanno. (Iyo. 22:29) Qoleno, jawu ilaali iimira fulle woy horophillu giddo heeˈne maskootete  widoonni woro qolle laˈneemmo wote, mannu ooso uullate aana assitannori garire dilawanno. Ikkina, Yihowa lowo geeshsha gotti yiino bayichisira heeˈre uulla hige laˈˈanno wote, ninke Mangistesi looso loosate assineemmore laˈˈannohu hakko garinniiti? Yihowa Elfaazi, Beldaadinna Soofaari gara ikkinokkire coyidhinotera insa rufasinna Iyyoobi ‘borojjichoˈya’ yee coyiˈrasi, Isi ninke assineemmmore naadannota leellishshanno. (Iyo. 42:7, 8) Konni daafira, mannu ooso assitannori “Maganoho kaaˈlannori” no.

3. Eelihu Yihowara soqqamate assineemmori daafira mayyiino? Isi hatto yiinohu mayyaateeti?

³ Yihowa Eelihu togo yiinotera dirufinosi: “Ati keeraancho ikkittoro Maganoho maricho ledatto? Isi atewiinni mittorichono dihasiˈranno.” (Iyo. 35:7) Eelihu togo yiinohu Maganoho soqqamate assineemmore Isi gaˈriri gede asse dilaˈˈanno yaara hedeeti? Deeˈni. Eelihu hatto yiinohu Magano magansiˈnummorono magansiˈra hoongummorono xeannosiri dino yaara hedeeti. Yihowa hooginori dino. Ninke iso dureessa woy jawaata assa didandiineemmo. Isinni noonketi dancha akatta, dandoo woy jawaante Maganu uyinonkete; isi uyinonkere ma garinni horoonsiˈneemmoro laˈˈanno.

4. Yihowa mannaho assineemmoha dancha coye mayinni lawise coyiˈrino?

⁴ Yihowa soqqamaanosira assinanniha dancha coye isira assinoonnihu gede asse laˈˈanno. Lawishsha 19:17 togo yitanno: “Buxanete aannohu Kaaliiqira liqiissanno; Kaaliiqino assino danchummara daware aannosi.” Yihowa buxanete assineemmoha mitto mittonka dancha coye laˈˈanno yaate? Kalqete alame Kalaqaanchi, mannu ooso assitinoha dancha coye isira liqiissitinohu gede asse laˈˈanno yine coyiˈra dandiineemmo? Qoleno, assinoommore asalu gede asse kiire qolannonke woy maassiˈrannonke yaate? Ee, Maganu Beetti umisi tenne coyiˈrino.—Luqaasi 14:13, 14 nabbawi.

5. Kawiinni aanchine hiikkuri xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo?

⁵ Yihowa masaalaancho Isayaasi Iso riqiwe coyiˈranno gede koyisino; tini, Yihowa isira ammanante soqqantannoti mannu ooso loosisira kaaˈlantanno gede assa hagiirsiissannosita leellishshannote. (Isa. 6:8-10) Isayaasi tennera maahoyye yiino. Yannankerano lowo kume ikkanno manni Yihowara soqqamanno; togo assansa “ani haˈreemmona, ane soqqi” yiinohu gedeeti. Ikkollana mittu Kiristaanchi togo yee hedannoha ikkara dandaanno: ‘Ani asseemmori kaaˈlannori no? Yihowa isira soqqameemmosi gede koyisasi dancha ikkiturono, ani looso kaaˈlummokkinni loosisi loosamanno gede assa didandaanno?’ Kuriuu xaˈmuwa dawaro afate hanni Dibooranna Baaraaqi waro ikkinore xiinxallino.

6. Israeelete manninna Yaabiini olanto mereero noo badooshshi maati?

⁶ Kanaˈˈaani Moote Yaabiini Israeelete manna 20 diro “kade gashshino.” Hakko heeˈranno manni waajje qaensara hosanno. Olantote illenni laˈniro, insara diinnansa qasannohu woy gargadhannohu garihu olu uduunni dinonsa; diinnansara kayinni 900 siwiilu faradi-gaare woy olu saragalli noonsa.—Eje. 4:1-3, 13; 5:6-8. *

7, 8. (a) Yihowa Baaraaqi mayyee hajajino? (b) Israeele Yaabiini olanto qeeltinohu hiittoonniiti? (Hanafote noo misile lai.)

⁷ Ikkollana Yihowa Baaraaqira masaalaancho Diboora widoonni togo yee xawise kulino: “Niftaaleminninna Zaabilooninni 10,000 manna haadhe Taaboori ilaala fuli. Anino Yaabiini olanto hajajaancho Sisaara,  faradi gaarisinninna olantosi ledo Qishooni Wayiwa daanno gede kayiseemmo. Isono angakkira sayise eemmohe.”—Eje. 4:4-7.

⁸ Olamanno hasiissannota mannaho kulli. Hakkiinni uminsa fajjonni olamate qixxaawino manni Taaboori Ilaalira gamba yii. Baaraaqi Yihowa uyinosi biddishsha hakka wontenni harunsino. (Ejjeetto 4:14-16 nabbawi.) Insa Tainaaki olantanni heedheenna, hendoonnikkiha biite xeena ganeenna gobba lixa ikkitu. Baaraaqi Sisaara olanto qase Hatsoori geeshsha 24 km shorrino. Sisaara xooqe xooqe yiiti, albira waajjishannoha ikkirono xa mitte kaaˈlono afiˈrinokki saragallisi aaninni dirre, lekkatenni Tsainayimi xooqi; kuni bayichi Kedeeshira mule nooha ikkara dandaanno. Isi Qenaawichu Hebeeri beetti galte Iyaeeliwa mare maaxami; Iyaeeli iso dukkanu giddora eanno gede assitusi. Sisaara daafurino daafira goxi; isi hakko goxe heeˈreenna Iyaeeli waajjitukkinni iso shitu. (Eje. 4:17-21) Konni garinni Israeele qeeltu! *

9. Ejjeetto 5:20, 21 giddo, Israeele Sisaara ledo olantu yannara ikkinore xawinse kulloonnihu hiittoonniiti?

⁹ Ejjeetto fooliishsho 4 nna 5 giddo, mittete kulloonnikkire wolete kulloonni daafira tenne lamenta fooliishsho mitteenni xiinxallanke danchate. Lawishshaho Ejjeetto 5:20, 21 giddo togo yine borreessinoonni: “Gordoho noo beeddahe olantu; haˈrinshonsanni Sisaara ledo gaarantu. . . . Qishooni Wayi fee haaˈre haˈrinsa.” Kuni qummeeshshi, Israeele sokkaano kaaˈlitino yaanni noonso gordunni mitiri uwe diinnansa gudinota kulanni no? Tennera Qullaawu Maxaafi xawise kulannori dino. Ikkirono, hasiissanno baseranna yannara xeena gananno gede asse 900 olu saragalli goofanno gede assinohu Magano agurranna wolere ikka dandaannoni? Ejjeetto 4:14, 15 giddo Israeelete qeelle uyinohu Yihowa ikkinota sase hinge kulloonni. Konni daafira, Israeele qeelle adhitinotera uminsa fajjonni fulte olantinota 10,000 olamaasine naaxxitanno gede assannonsari dino.

10, 11. Meroozi yiniri maati? Insa rummoonnihu mayiraati?

¹⁰ Dibooranna Baaraaqi Yihowa qeelle uyinsa yannara iso guwisiˈranni faarsino faarso giddo coyiˈrinori dhagge ikkannoreeti, insa Yihowa sokkaasinchi, “Kaaliiqira haˈlite wolqaataamo diina qasatenna, isi qote uurrate didagginona, Meroozi [daga] lowo geeshsha rumme!” yiinota coyiˈrino.—Eje. 5:23.

¹¹ Meroozi daga rummoonni garinni raaphite baˈukki digattino; hakko daafira, hakku katami hiikkoyetiro xa bande afa didandiinanni. Kuni katami, mannu olaho kaaˈlamanno gede kakkayinsanni heeˈnoonnite hattee yannara, coye dulli asse giwino manni heeˈrinoho ikka? Sisaara hakko katami giddoonni hige xooqinoha ikkiro, hakko heeˈranno manni iso saˈˈannota hoola dandee heeˈrenni sammi yee agurino ikka? Kuni manni Yihowa mannu olaho kaaˈlamanno gede koyisi yannara macciishshikki gatinohu hiitto ikkeeti? Insa qooxeessira heeˈrannohu tonnu kumi manni olamate fulino. Meroozi daga, mase quuxxi yiinohu urungichu gaadisiisaanchi callichisi insa laˈanna qachinsa giddoonni hige xooqanni saino gara heda dandaatto. Tini woleteemmero insa Yihowa hedinori woˈmanno gede assatenna isi atoote afiˈrate kaaˈlitannonsate dancha farooti. Insa tenne quuxxote yannara mitore assa dandiite heedhenni assitukkinni gattinohu, affanni heedhenni coye dulli assitinohuraati ikka? Iyaeeli kayinni insawiinni horo baxxitinote; aante noo kiirora kulloonninte gede ise waajjitukkinni diina shitino.—Eje. 5:24-27.

12. Ejjeetto 5:9, 10 giddo Maganu mannira hiitti babbaxxitino lao noonsata kulloonni? Ninke tenne xaggenni maa rosa hasiissannonke?

 ¹² Ejjeetto 5:9, 10 giddo, Baaraaqi ledo olaho haˈrino manninna haˈrikkinni gatino mannira babbaxxitino lao noonsata kulloonni. Dibooranna Baaraaqi, ‘uminsanni kakkaˈe’ mannu ledo olaho hadhinota “Israeelete ejjeetto” galattino. Insa bulla ‘harre gulufannohu’ naaxxaleessu manniwiinni horo baxxitinoreeti; qoleno, insa ‘gilaasete koorira [“kaajja dadora,” NW] ofoltannorinni’ woy dancha heeshsho heeˈra hasidhannoriwiinni lowo geeshsha baxxitinoreeti. Tini ejjeetto Baaraaqi ledo hadhe kinna woˈmitinohu Taaboori ilaaliranna sabbaawinohu Qishooni lagira olantino; qawaaxxote heeshsho heeˈra doodhitinori “doogote hadhannori” kayinni hatto diassitino. Qawaaxxaame heeshsho heeˈra hasidhinore baala ikkitonsa wodana assitanno gede kulloonninsa. Ee, insa Yihowara soqqamate faˈnantinonsa faro sammi yite agurtinota heda hasiissinonsa. Insante gede yannankera Maganu looso woˈma wolqansanni loossannokkirino tenne heda hasiissannonsa.

13. Roobeeli, Daaninna Aseeri gaˈrera noonsa lao Zaabilooninna Niftaaleemi gaˈrera noonsa laowiinni baxxitannohu hiittoonniiti?

¹³ Olaho uminsa fajjonni olamate fulturi, Yihowa bayira Magano ikkinota leellishannore illensanni laˈino. Insa Yihowa uyinonsa qeelle mannaho kultanno wote laˈinore coyiˈra dandiitanno. (Eje. 5:11) Ejjeetto 5:15-17 giddo bande kulloonniti Roobeeli, Daaninna Aseeri gaˈre kayinni, Yihowara soqqamantenni maalaamittete coye yaano hoshsha, howolonna malka roorsidhino. Zaabilooninna Niftaaleemi manni kayinni “lubbonsa mararikkinni” Dibooranna Baaraaqi kaaˈlino. (Eje. 5:18) Yihowara uminsa fajjonni kae soqqaminonna soqqama giwino mannire kultanno xaggenni lowore ronseemmo.

14. Yannankara Yihowa aliidimma irkinseemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁴ Yannankera ninke Maganu aliidimma kaaˈlate ola olama dihasiissannonke; ikkirono, waajjinummokkinni hattono diinaggaambe soqqamme Isi aliidimma irkinseemmota leellinsheemmo. Yihowa dirijjitera  uminsa fajjonni soqqamanno manni albinni roore hasiisanno. Lowo miliyoone ikkannohu labbaanna meya roduuwi baabbaxxitinota woˈma yanna soqqansho eˈˈe soqqamanno; lawishshaho Beeteelete, Mangistete Addaraashe minatenna jajjabba gambooshshi bayicho towaatate looso loossanno. Qoleno, Hospitaalete Ledo Xaadissanno Komite giddonna jajjabba gambooshshe qineessitannota majjaha ikkinokki looso loossanno cimeeyye heda dandiitinanni. Yihowa umiˈne fajjonni kaˈine assitinannire baasa naadannotanna hawannokkita deˈinoonte.—Ibi. 6:10.

15. Yihowa looso dulli assinoommokkitanna teˈee afa dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁵ Baalunku ninkeneeto togo yine xaˈma hasiissannonke: ‘Wolootu lowo looso duqqitanna ani sammi yee noommo? Yihowara soqqamantenni roore maalaamittete coyiˈra quwa sae illachishanni noommo? Yihowa aannoe looso ammanatenni hattono waajjummokkinni loosate Baaraaqi, Diboora, Iyaeelinna olaho fulihu 10,000 manni gede dandeemmore baala asseemmo? Loosoho yee wole katama woy wole gobba haˈrate hedanni noommoha ikkiro, tini maateˈya woy songo kaaˈlitanno woy gawajjitanno gara huuccattotenni hedeemmo?’ *

16. Yihowa hooginori nookkiha ikkirono, ninke isira maa aa dandiineemmo?

¹⁶ Yihowa aliidimmasi irkinseemmo faro fanenke, ayirrisannonketa leellishino. Daawuloosi mannu ooso Maganoho finqiltanno gede assi yannanni kayise, mannu isi faale haˈrara hasiˈranno; ikkollana, ninke Yihowa gashshoote irkinseemmoha ikkiro ayera haˈlineemmoro leellinsheemmo. Ammananke, hattono Yihowara ammanamme soqqammeemmo soqqansho Iso hagiirsiissanno. (Law. 23:15, 16) Ninke Yihowara ammanamme assineemmori, xonannosihura Sheexaaneho dawaro qolate kaaˈlannosi. (Law. 27:11) Konni daafira, Yihowara ammanammeemmoha ikkiro isi lowo geeshsha naadannore uyinanni heeˈnoommo yaate; tini isi lowo geeshsha hagiidhanno gede assitanno.

17. Ejjeetto 5:31 albillittete mayi ikkannota leellishshanno?

¹⁷ Muli yannara uullate aana baalunkurinni roore Yihowa aliidimma balaxisiisanno manni woˈmanno. Hattee yanna quqquxamme agadhineemmo! Dibooranna Baaraaqi togo yee faarsino: “Kaaliiqa, baarigaarrakki baala togo ikkite baˈo; ate baxxannori kayinni soodo arrishsho gede ikkite xabbo”; ninkerano insate gedee hedo noonke. (Eje. 5:31) Yihowa, Sheexaanu moohinota tenne alame hunanno yannara tini woˈmitanno! Armagedooni oli hanafanno yannara, Yihowa diinnasi gudate ninke kaaˈlo dihasiˈranno. Hattee yannara ‘darga darganke calla amande’ sammi yine uurrine, Yihowa gatisannonke gara laˈneemmo. (2 Dud. 20:17) Hakka geeshsha kayinni, waajjinummokkinni, hattono diinaggaambe Yihowa aliidimma irkinseemmota leellinsheemmoti lowo faro faˈnante noonke.