1. Abirihaami Yihowa taashsho xeino coye assannokkita ammanannota leellishinohu hiittoonniiti? (Hanafote noo misile lai.)

 “UULLA woꞌmate Daanyi gara ikkinore diassanno?” (Kal. 18:25, NW) Abirihaami konni garinni, Yihowa Soddoomanna Gomoora hunanno wote taashsho noo coye assannota ammanannota coyiꞌrino. Abirihaami, Yihowa “Keeraano cubbaataammu ledo” reyitanno gede asse taashsho xeinore assannokkita afino. Isi, Yihowa hattoore assanno yee horo ‘dihedanno.’ Yihowa mitu 400 xibbi diri gedensaanni, Muse Isi daafira togo yee borreessanno gede assino: “Isi jawaata goꞌlinanni [Kinchooti]; loosisino guutaho. Doogosi baalanti suwashshote; halaalaanchohonna ammanamino Maganooti; suwashshunna taalu Magani isooti.”—Mar. 31:19; 32:4.

2. Yihowa taashsho wira dandaannokkihu mayiraati?

² Abirihaami Yihowa ayewoteno taashsho noo coye assannota huluullamannokki gede assinosiri maati? Yihowa taashsho noo coyenna gara ikkino coye assate kaajja lawishsha ikkannoho.  Isinni, “taashsho” nna “keeraanchimma” yine tirroonni qaalla, Ibiraawootu Afiite Qullaawa Borro giddo duucha wote mitteenni qummi assinoonni. Qoleno, taashsho noo coyinna keeraanchu woy gara ikkino coyi mereero hakkeeshshi geeshsha badooshshu dino. Yihowa keeraanchimmate biddishsha fushshannoha ikkino daafira, isi ayewoteno taashsho noo coye assanno. Hakkiinni saeno, Qaalisi giddo kulloonninte gede isi “keeraanchimmanna halaalaancho yoo baxanno.”—Far. 33:5.

3. Alamete aana mannaho iillannoha mitto taashsho xeino coye kuli.

³ Alamete aana taashsho nookki coyi woꞌmino daafira, suwashsho wodana afiꞌrino manni Yihowa ayewoteno taashsho xeino coye assannokkita rosanno wote shesho afiꞌranno. Mito manna assitinokkire assitinoonni yinoonninsa woti no. Lawishshaho, jaddo loosinokki manna beebbate yoo yine usurroonninsa. Yanna abbitinoha tekinoolojete uduunnicho horoonsiꞌne insa assitinori nookkita buunxoonniha ikkirono, tenne assinoonnihu insa usurante keeshshituhu gedensaanniiti. Konni garinni beebbate usurama caaccaambanninna hanqinanni gede assitanno; Kiristaanaho isinni cincate hakkiinni roore qarrisannohu taashsho nookki coyi iillannonsa.

4. Hiittoo coyi ammanankera guficho ikkara dandaanno?

⁴ Yihowa Farciꞌraasine ikkinokki manni taashsho xeino coye assinkero, tini dhagge diꞌꞌikkitannonke. Ikkollana, songote giddo taashsho xeinoha lawanno coye laꞌnummoro woy hattoo coyi iillinkero, tini ammanankera guficho ikkitara dandiitanno. Ikkina, songo woy ayyaanaamittete rodiikki taashsho xeino coye assinoheha lawihero maa assatto? Hakku coyi guficho ikkahera wodhatto?

5. Mittu Kiristaanchi songote giddo taashsho xeino coye lairo woy iillisiro dhagge assiꞌra hasiissannosikkihu mayiraati?

⁵ Baalunku guuntete xeꞌne noonkerenna cubbo loonseemmore ikkinoommo daafira, taashsho nookki coyi iillankera woy ninke uminke songote giddo wolootaho hattoore assinammora dandiineemmo. (1 Yoh. 1:8) Togoo coyi duucha wote kalaqamannokkiha ikkirono, ammanamino Kiristaani hattoo coyi kalaqamanno wote dhagge diassiꞌranno woy guficho ikkansara diwodhanno. Yihowa roduuwinke taashsho nookki coye assitunkero isira ammanamme heeꞌrate kaaꞌlitanno amaale Qaalisi giddo borreessinanni gede assino.—Far. 55:12-14.

6, 7. Mittu rodiira songote giddo iillinosihu taashsho xeino coyi maati? Iso hattee yannara kaaꞌlitinosi akatta hiikkuriiti?

⁶ Hanni Viili Deeli xagge laꞌno. Roduu Deeli 1931nni kayise Siwizerilaandete Berni yinanniwa Beeteelete soqqamino. Isi 1946nni Ameerikaho, Niwu Yorkete Giiliyaadi Rosi Mine settikki kifile eꞌꞌe rosino. Isi rosu mininni maassamihu gedensaanni Siwizerilaandete woradu aliidi laꞌꞌaancho ikke soqqamino. Roduu Deeli xaggesi giddo togo yee borreessino: “Onkoleessa 1949, Berni noote qara biirora seenne adhate hedoommota kulummo.” Tennera biiro mayite qoltusiyya? “Woꞌma yanna suwisaancho ikka agurranna wole qoosso diafiꞌratto” yite qoltinosi. Roduu Deeli lede togo yiino: “Lallawo shiqisheemmokki gede assinoonnie. . . . Qoleno, lowo roduuwi bohamino manni gede daae giwinke.”

⁷ Roduu Deeli tennera maa assiyya? Isi togo yiino: “Qullaawa Borro adhama hooltannokkita anfoommo; hakko daafira huuccatto goꞌlineemmo bayicho assiꞌne Yihowa addaxxinoommo.” Gedensaanni, roduuwu adhanna adhamate daafira noonsata gara ikkitinokki lao biddi assinoonni; qoleno,  Roduu Deelira soqqanshote qoossosi galagalle uyinoonnisi. Isi Yihowara ammanamasi atoote afiꞌranno gede assitinosi. a Ninkeneeto togo yine xaꞌma hasiissannonke: ‘Togoohu taashsho xeino coyi iilloommeꞌꞌero hatto asseemmo? Yihowa coye biddi assa geeshsha cince agareemmonso, coye umiꞌyanni biddi assate kaeemmo?’—Law. 11:2; Mikiyaasi 7:7 nabbawi.

8. Ninkera woy wolu mannira taashsho xeinore assinoonni yine hendeemmo wote soꞌnammora dandiineemmohu mayiraati?

⁸ Mito wote, gara ikkinokkiri iillinonkehu woy wolu mannira hattoori iillinonsahu gede assine hendeemmo wote soꞌnammora dandiineemmo. Hakko garinni hendeemmohu, guuntete xeꞌne noonkehura woy coye buunxoommokki daafira ikkara dandaanno. Togoo wote hendoommori gara ikkirono ikka hoogirono, hattee hajo kulle huuccatto assiꞌra, Yihowa addaxxanna isira ammaname heeꞌra, Yihowara ‘abbooshshiꞌneemmokki’ gede kaaꞌlitannonke.—Lawishsha 19:3 nabbawi.

9. Konniranna aananno birxichira mayinnire ronseemmo?

⁹ Xa hanni hundi yannara heeꞌrinohu Yihowara soqqamanno manni giddo sasu mannira iillinoha gara ikkinokki coye kultanno xagge laꞌno. Konni birxichira, Abirihaami awura ikkannohu Yooseefitanna roduuwisi xagge ronseemmo. Aananno birxichira kayinni, Yihowa Israeelete moohinohu Moote Akiaabi taashsho wirinna soqqamaasinchu Pheexiroosira Sooriyu Antsookiyira soꞌro loosi yannara assinore ronseemmo. Tenne xagge ronseemmo wote, ayewoteno roorenkanni taashsho xeinori iillinonke yitine heddinanni wote ammanaꞌnenna Yihowa ledo nooꞌne jaaloomi baꞌꞌannokki gede assiꞌrate kaaꞌlannoꞌne roso afiꞌrate woꞌnaalle.

10, 11. (a) Yooseefira hiittoohu taashsho xeino coyi iillinosi? (b) Yooseefi usuru mine heeꞌre mayi faro afiꞌrino?

¹⁰ Yihowara ammaname soqqaminohu Yooseefira taashsho xeino coye assinosihu manni manna calla diꞌꞌikkino; maalu roduuwasino xagartinosi; tini isi xissiisiꞌranno gede assitannote. Yooseefi wedellichu heeꞌreenna roduuwisi isi baxikkinni borojjimmate hirtinosi. Iso giddeessine Gibitse haaꞌne haꞌnoonnisi. (Kal. 37:23-28; 42:21) Isi hattee manni gobbara boode yanna keeshshihu gedensaanni, mootichisi galte seyatinoe yitinohura coye higge laꞌanno gede assinikkinni usurroonnisi. (Kal. 39:17-20) Isi borojjichonna usuranya ikke 13 diro qarramanni heeꞌrino. Ammanate roduuwinke taashsho xeinore assitannonke yannara Yooseefi xagge kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

¹¹ Mitto barra Yooseefi usuru mine heeꞌre ledosi usuramino usuranyira iillinosi coyi hasaawino. Hakku usuranyi mootete agatto shiqishannori sooreessaati. Mitto barra agatto shiqishanno usuranyi Yooseefi ledo usurame heeꞌre haaqee haaqiiꞌri; hakkiinni Yooseefi tenne haaqee tiro kulisi. Yooseefi, agatto shiqishanno usuranyi Feriooniwa qolleennasi albisi looso loosannota kulisi. Yooseefi Yihowa kaaꞌleennasi haaqete tiro kulihu gedensaanni, hatte faro horoonsiꞌre usuranyaho xaggesi hasaaphino. Yooseefi coyiꞌrinorinni calla ikkikkinni coyiꞌrinokki coyinnino kaajja roso afiꞌneemmo.—Kal. 40:5-13.

12, 13. (a) Yooseefi taashsho xeinori iillisi yannara sammi yee agurinokkita anfeemmohu hiittoonniiti? (b) Yooseefi agatto shiqishannohu ledo hasaawino hasaawi, Gibitse dayino gara mannaho gudise kulinokkita leellishannohu hiittoonniiti?

¹² Kalaqama 40:14, 15 nabbawi. Yooseefi,  Gibitse massinoonnisihu ‘baxikkinni’ ikkinota kulino. ‘Baxikkinni’ yaanno qaale iso hakkiira “moorre” massinoonnisi yineno tira dandiinanni. Isira taashsho xeinori iillinositi teeꞌlitinota diꞌꞌikkitino. Yooseefi usurrannisi gede assannore assinokkita coyiꞌrasino, tenne leellishshannote. Yooseefi, agatto shiqishannohu isi daafira Ferioonira kulanno gede hasaaphinohu iseraati. Mayira? Isi togo yiino: “Usuru mininni fuleemmo gede assie.”

¹³ Yooseefi iillinosi qarra fulate mittoreno assikkinni sammi yiinoni? Diyiino. Isi addi addihu taashsho xeino coyi iillinosita seekke afino. Isi agatto shiqishannohu albisi bayicho higanno wote kaaꞌlannosi gede coye xawise kulino. Ikkollana, Qullaawa Borro Yooseefi baxikkinni Gibitse haꞌranno gede assitinosiri roduuwasi ikkitinota ayerano, wole agurino Ferioonira nafa kulino yitannokkita deꞌooti. Yooseefi roduuwi Gibitse dagge isi ledo araarantu yannara, Feriooni insa anga fane haaꞌrinonsa; hattono insa Gibitse qaensa assidhe heedhannonna ‘Gibitsete baattora woyyinore afidhanno’ gede assino.—Kal. 45:16-20.

14. Songote giddo taashsho xeino coye assininkero, coye tuqinseemmokki gede kaaꞌlannonkeri maati?

¹⁴ Mittu Kiristaanchi taashsho xeinore assinoonnisiha lawisiro, hakko coye mannaho tuqisannokki gede qoropha hasiissannosi. Ayyaanaamittete rodiinke gara ikkinokkire assinkero cimeeyye coye laꞌanno gede assanna loosino soꞌro shotinse laꞌnannikkita ikkituro tenne cimeeyyete kula hasiissannote. (Lew. 5:1) Ikkollana, loosino soꞌro shotinse laꞌnannikki cubbo ikka hoogguro, coye wolu manni afikkinni, wole aguranna cimeeyye nafa affukkinni tira dandiinanni. (Maatewoosi 5:23, 24; 18:15 nabbawi.) Hattoo coye Qullaawu Maxaafihu xintu seeri garinni tira danchate. Mito wote, taashsho xeinore assininkekkinni hattoore assinoonninkeha lawankera dandaanno. Togoo yannara ayyaanaamittete  rodiinke daafira gara ikkinokkire coyiꞌne, coyi bushanno gede assa hooganke hagiirsiissannonke! Ninke hendoommori gara ikkirono ikka hoogirono, coye tuqisa kaaꞌlitannori dino. Yihowaranna roduuwinkera ammanamanke hattoo soꞌro loonseemmokki gede kaaꞌlitannonke. Faarsaasinchu “suwashsho doogo haꞌranno” manchi, “lame arrawo coyiꞌrannokkiho, jaalisira bunshe assannokkiho; ollaasi heꞌmannokkiho” yiino.—Far. 15:2, 3; Yai. 3:5.

15. Yooseefi Yihowa ledo noosi jaalooma seekke cuꞌmiꞌrasi atoote afiꞌranno gede assitinosihu hiittoonniiti?

¹⁵ Yooseefira Yihowa ledo noosi jaaloominni wolurino ronseemmori no. Isi qarru giddo 13 diro keeshshi geeshsha, mitto coye laꞌꞌannohu Yihowa laꞌꞌanno garinni ikkinota leellishino. (Kal. 45:5-8) Iillinosi qarrira Yihowa dibushiishino. Isi iillinosi qarra hawinokkiha ikkirono dicaaccaawino. Qoleno, mannu guuntete xeꞌne noonsahura loosanno soꞌro Yihowawiinni baddasira diwodhino. Yooseefi ammanamasi, iillinosi qarra Yihowa biddi assanna laꞌꞌanno gede, hattono isonna maatesi maassiꞌranno gede assitino.

16. Songote giddo noo roduuwi taashsho xeinore assitunkero Yihowawa shiqa hasiissannonkehu mayiraati?

¹⁶ Ninkeno, Yihowa ledo noonke jaalooma seekkine cuꞌmiꞌranna agadha hasiissannonke. Roduuwinketi guuntete xeꞌne banxeemmonna magansiꞌneemmo Maganiwiinni baddankera horo wodhinoonke. (Rom. 8:38, 39) Hatteentenni, songote giddo noo roduuwinke taashsho xeinore assitunkero, coye Yihowa laꞌꞌanno garinni laꞌne isiwa albinni roore shiqatenna Yooseefi faale haꞌrate woꞌnaallo. Coye tirate Qullaawa Borro yitanno garinni dandiinummore assinummo gedensaanni, Yihowa umisi yannanni hattono isi hedino garinni biddi assannota addaxxine, hakkonne coye isi aana tunge agura hasiissannonke.

17. “Uulla woꞌmate Daanya” addaxxineemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁷ Tini alame noo geeshsha, taashsho xeinori iillannonketa dea dihasiissannonke. Mito wote mannu songote giddo atera woy wolu mannira taashsho xeinoha lawannore assanno woti heeꞌrara dandaanno. Ikkirono, tini guficho ikkitahera wodhitooti. (Far. 119:165) Hatteentenni, Yihowara ammanamattota leellishi; kaaꞌlahera huuccatto assiꞌri; hattono iso addaxxi. Qoleno, mitte hajo daafira buunxoommokkiri heeꞌrara dandaannota deꞌooti. Hakkiinni saeno guuntete xeꞌne noonke daafira, mitto coye gara ikkitinokki doogonni huwantammora dandiineemmo. Yooseefi xaggenni ronsummonte gede, coye haaꞌne gobba tuqisa dihasiꞌneemmo; togo assa coye huntanno ikkinnina woyyeessitannori dino. Qoleno, ninkera lawinonkere assantenni, Yihowara ammanamme isi coye biddi assa geeshsha cincine agarate murciꞌno. Togo assanke Yooseefi gede Yihowa hagiirsiisatenna Isi atoote afiꞌrate kaaꞌlitannonke. Ee, “uulla woꞌmate Daanyi” Yihowa, “doogosi baala suwashsho” yaano taashsho noota ikkitino daafira, isi ayewoteno gara ikkinore assannota dihuluullammeemmo.—Kal. 18:25; Mar. 32:4.

18. Aananno birxichira mayinnire ronseemmo?

¹⁸ Aananno birxichira, hundi yannara Yihowa manni mereero ikkinohu lamu taashsho xeino assootire kultanno xagge ronseemmo. Tenne lamenta xagge rosanke, umonke heeshshi assankenna gatona yaanke, taashsho Yihowa laꞌꞌanno garinni laꞌꞌate kaaꞌlitannonke gara huwanteemmo gede assitannonke.