Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

XIINXALLOTE BIRXICHO 17

FAARSO 111 Hagiidhineemmo Gede Assannonkere

Ayyaanaamittete Gannate Giddonni Horonta Fultinoonte

Ayyaanaamittete Gannate Giddonni Horonta Fultinoonte

“Kalaqeemmori baalunni, hegere geeshsha tashshi yooꞌnena hagiidhe!”ISA. 65:18.

GUULCHO HEDO

Ayyaanaamittete gannate kaaꞌlitannonke garanna wolootu tenne gannatewa dagganno gede kaaꞌla dandiineemmo gara ronseemmo.

1. Ayyaanaamittete gannate maati? Maa assate murciꞌra hasiissannonke?

 XAA YANNARA uullate aana dancha looso loosanno manni woꞌmino gannate no. Tenne gannatera heeꞌrannohu lowo miliyoone ikkanno manni, addu keere afiꞌre heeꞌranno. Tenne gannatera heeꞌranno manni horonta hakkiinni fula hoogate murciꞌrino. Qoleno insa dandaami deerrinni batinyu manni konne baxxino bayicho daara hasidhanno. Kuni bayichi maati? Ayyaanaamittete gannateeti! a

2. Ayyaanaamittete gannate daafira dhagge ikkanno coyi maati?

2 Tenne gawajjitannotenna mannu mimmito giwannote Sheexaanu alame giddo, Yihowa dhagge ikkanno garinni mannisi keerunninna mittimmatenni heeꞌrannota ayyaanaamittete gannate qixxeessino. (1 Yoh. 5:19; Aju. 12:12) Baxillaanchu Maganinke tini alame manna gawajjitanno gara laꞌꞌanno; hattono mannisi ayyaanaamittetenni late heeꞌrate agarooshshe afiꞌranno gede assanno. Qaalisi ayyaanaamittete gannate, ‘fooliishshiꞌnanni darginna waa hayikkinsanni baatto’ gede asse kulanno. (Isa. 4:6; 58:11) Yihowa maassiꞌrannonsa daafira tenne gannatera heeꞌranno manni, tenne qarrissannote goofimarchu barruwa giddono agarooshshe afiꞌranna hagiirraamma ikka dandaanno.—Isa. 54:14; 2 Xim. 3:1.

3. Isayaasi fooliishsho 65 kulloonni masaalo hundi yannara woꞌmitinohu hiittoonniiti?

3 Yihowa masaalaanchu Isayaasi widoonni ayyaanaamittete gannatera heeꞌranno manni hiittoo heeshsho heeꞌrannoro kulino. Tini masaalo Isayaasi fooliishsho 65te no; tini masaalo umo woꞌmitinohu 537 K.A. Hatte yannara maaro einohu Yihudu manni Baabiloonete qafadonni fule gobbansa higino. Yihowa mannasi maassiꞌrino; hattono diigaminoha Yerusaalamete katama galagale biifisanno gedenna Yihowa magansiꞌnanniha qullaawa mine galagale minanno gede kaaꞌlinonsa.—Isa. 51:11; Zak. 8:3.

4. Isayaasi fooliishsho 65 kulloonni masaalo yannankera woꞌmitinohu ma garinniiti?

4 Isayaasi kulino masaalo layinkimeeshsho woꞌma hanaffinohu 1919 M.D. Hatte yannara, yannankera noohu Yihowa magansiꞌranno manni Bayira Baabiloone qafadonni fulino. Hakkiinni ayyaanaamittete gannate uulla woꞌmate halaꞌla hanaffino. Diinaggaawe Maganu Gashshoote duduwanno manni batinye songo xintino; hattono ayyaanaamittete akatta lossiꞌrino. Finqilunna amanyoote bainore assannohu batinyu manni, “Magano lawate kalaqantinota . . . haaro mannimma” uddiꞌrino. (Efe. 4:24) Hige Isayaasi kulinohu batinyu atooti gudisame woꞌmannohu albillitte haaro alameraati. Ikkirono xa nafa lowo atoote afiꞌnanni heeꞌnoommo. Hanni tini ayyaanaamittete gannate kaaꞌlitannonke garanna tenne gannate giddonni horonta fula hasiissannonkekkihu mayiraatiro laꞌno.

AYYAANAAMITTETE GANNATERA HEEꞌRANNO MANNI AFIꞌRANNO ATOOTE

5. Isayaasi 65:13 kulloonni garinni ayyaanaamittete gannatera afiꞌneemmo atooti maati?

5 Ordu fayyimmanna fooliishsho. Isayaasi masaalo ayyaanaamittete gannate giddo heeꞌranno manni heeshshonna tenne gannate gobbaanni heeꞌranno manni heeshsho mereero lowo badooshshi noota kultanno. (Isayaasi 65:13 nabbawi.) Yihowa iso magansiꞌranno mannira falakkinota ayyaanaamittete sagale aannonsa. Ninkera qullaawu ayyaanisi, Qaalisinna batinye ayyaanaamittete sagale noonke daafira, ‘ita, aga, hattono hagiidha’ dandiineemmo. (Yohaannisi Ajuuja 22:17 ledo heewisiisi.) Ayyaanaamittete gannatera gobbaanni noori kayinni, ‘hudidhanno, . . . goodhanno, . . . hattono saalfattanno.’ Insa ayyaanaamittete hasattonsa wonshiꞌra didandiitanno.—Amo. 8:11.

6. Iyueeli 2:21-24 kultanno garinni Yihowa aannonketi ayyaanaamittete elto maati? Tini elto kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

6 Iyueeli masaalotenni Yihowa mannisira shaqqillunni hasiisannonsare aannonsatanna ayyaanaamittete sagale qixxeessannonsata kulate, heeshshote hasiisannoha qara qara coye lawishshaho, gide, woyinete xajjenna ejersu zayite lawishsha asse horoonsiꞌrino. (Iyu. 2:21-24) Yihowa tenne assannohu Qullaawu Maxaafinna Qullaawu Maxaafi aana xintantino borro widoonni, webisayitenke widoonni, songote gambooshshi widoonni hattono woradunna qoqqowu gambooshshi widoonniiti. Tenne qixxaawo widoonni barru baala ayyaanaamittete sagale afiꞌneemmo; tini ayyaanaamittetenni kaajjineemmo gedenna harshammo afiꞌneemmo gede assitannonke.

7. ‘Wodaninke hagiidhanno’ gede assannori maati? (Isayaasi 65:14)

7 Hagiirrenna harshammo. Maganu manni lowo geeshsha hagiidhanno daafira, isira ‘hagiirrunni faarsiꞌranno.’ (Isayaasi 65:14 nabbawi.) Maganu Qaali giddo noohu jawaachishanno halaalinna isi einohu sheshifachishanno qaali, hattono Kiristoosite wodote kakkalo aana xintantinoti kaajjado hexxonke, ‘wodaninke hagiidhanno’ gede assitanno. Ammanate roduuwinke ledo kuri coyi daafira hasaawanke addinta hagiidhineemmo gede assitannonke!—Far. 34:8; 133:1-3.

8. Ayyaanaamittete gannate giddo lowo geeshsha hasiisannohu lamu coyi maati?

8 Yihowa manni mereero noo baxillinna mittimma ayyaanaamittete gannate giddo lowo geeshsha hasiisanno coyeeti. Tini, “woꞌma mittimma” haaro alamera heeshsho hiittoota ikkitannoro huwanteemmo gede kaaꞌlitannonke; hakkiicho Yihowa soqqamaano xaa yannanni roore mimmito baxxannorenna mittimma noore ikkitanno. (Qol. 3:14) Mitte rodoo umo Yihowa Farciꞌraasine ledo xaaddu woyite Yihowa manni daafira huwattinore coyidhanni togo yitino: “Maateꞌya giddo nafa hagiirraame ikka dandeemma gara diafoomma. Baxille loosunni leellinshanna mite yee laoommahu Yihowa Farciꞌraasinewaati.” Addu hagiirrenna harshammo afiꞌra hasiꞌrannohu baalu ayyaanaamittete gannate ea hasiissannosi. Tini alame Yihowa soqqamaano daafira heddannori ikkireno ikkiro, insara Yihowanna iso magansiꞌranno manni albaanni suꞌnaadu suꞌmi noonsa.—Isa. 65:15.

9. Isayaasi 65:16, 17 xaa yannara iillannonke qarrinna shetto daafira mayitanno?

9 Teese heeꞌranna wodanaaꞌma. Isayaasi 65:14 ayyaanaamittete gannatera gobbaanni heeꞌra doodhino manni daafira kultanni, “wodaniꞌne dadillinni kainohunni woo woo yitine wiꞌlitinanni” yitanno. Yihowa mannira iillanno qarrinna shettona? Gale hose kuni ‘qarri hawamanno’; hattono Maganu ‘illenni goꞌlanno.’ (Isayaasi 65:16, 17 nabbawi.) Yihowa qarranke hunanno; qoleno kuni qarri waadinonke gara woꞌmunni woꞌma hambeemmo.

10. Ammanate roduuwinke ledo gamba yaa lowo atooteeti yineemmohu mayiraati? (Misileno lai.)

10 Gambooshshe haꞌneemmo woyite wodanaaꞌmineemmo daafiranna tini busha alame iillishshannonke qarra qaangeemmokki daafira xa nafa giddonke hirikki yitanno. Maganu ayyaani laalo wido ikkitino akatta yaano, baxille, hagiirre, keere, danchummanna shaqqille leellinsheemmoha ikkiro, ayyaanaamittete gannatenke teense heeꞌnannita ikkitanno gede kaaꞌlineemmo. (Gal. 5:22, 23) Maganu dirijjite wido ikka ninkera lowo atooteeti! Ayyaanaamittete gannatenni fultukkinni heedhannori, Maganu “haaro iimanna haaro uulla” abbannota kule eino qaali mittuno gatikkinni woꞌmanna laꞌanno.

Ayyaanaamittete gannate giddo Maganu manni ledo heeꞌra lowo atooteeti (Gufo 10 lai) c


11. Isayaasi 65:18, 19 kultanno garinni Yihowa kalaqinoti ayyaanaamittete gannate kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

11 Galatu noonketa leellishanna baasa hagiidha. Isayaasi aane ayyaanaamittete gannate giddo ‘tashshi yaannonkenna hagiidhineemmo’ gede assannonkehu ikkadu korkaati noota xawise kulino. Tini ayyaanaamittete gannate Yihowa kalaqinote. (Isayaasi 65:18, 19 nabbawi.) Yihowa mannu tenne ayyaanaamittetenni kooaartino dirijjitta giddonni fule, biifado ayyaanaamittete gannatewa daanno gede assate ninke horoonsiꞌranno! Halaalu giddo heeꞌrankenni afiꞌnoommo atooti lowo geeshsha hagiirsiisannonke; hattono konni atooti daafira wolootaho kulate murciꞌnoommo.—Erm. 31:12.

12. Isayaasi 65:20-24 noo hexxo daafira mayyaatto? Mayira?

12 Ayyaanaamittete gannate giddo heeꞌrate hexxonkeno lowo geeshsha hagiirsiissannonke. Hanni Maganu abbannote haaro alame giddo laꞌneemmorenna assineemmore baala hedi! Qullaawu Maxaafi tenne hexxo daafira kulanni togo yaanno: “Qaaqquullu anje heeꞌre direyanno; geerruno diro duuwikkinni direyanno. . . Manniꞌya, mine miꞌne heeꞌranno; woyineno kaasiꞌre laalose itanno.” Yihowa maassiꞌrannonke daafira ‘assiꞌneemmori baalu qinaannonke.’ Isi beꞌe yinummokkinni harshammi yine dancha heeshsho heeꞌneemmota kule qaale einonke. Isi ‘woshshiꞌnummokkinni’ nafa mittu mittunkura hasiisannonkere afanno; hattono ‘woꞌmunku halcho wonshanno.’—Isa. 65:20-24; Far. 145:16.

13. Isayaasi 65:25 mannu Yihowara soqqama hanafanno woyite heeshshonsa biddi assiꞌranno gara xawissannohu hiittoonniiti?

13 Keerenna agarooshshe afiꞌra. Konni albaanni moyichunnihu gedee akati noonsa manni, Maganu ayyaani kaaꞌlonni heeshshonsa biddi assiꞌrino. (Isayaasi 65:25 nabbawi.) Insa gara ikkinokkiha albi akatansa qeeꞌlate lowo geeshsha sharrama hasiissinonsa. (Rom. 12:2; Efe. 4:22-24) Hige Maganu manni guuta ikkinokkiti egennantinote; hakko daafira soꞌro loonsammora dandiineemmo. Ikkirono Yihowa isonna mimmito baxannoha hattono addu keerenna mittimma afiꞌrinoha ‘baalunku’ gari manna mittoonsino. (Tit. 2:11) Tini woꞌmanka dandaanno Magani calla assanno maalaleeti!

14. Mittu rodii woꞌnaalshi Isayaasi 65:25 yitannori halaale ikkinota leellishannohu hiittoonniiti?

14 Addinta mannu akatansa biddi assiꞌre soorrama dandaanno? Hanni aane noo woꞌnaalsha laꞌno. Mittu 20 dirisinni heeꞌre duucha hige usuru minira eino wedellichi amanyoote bainore assanno hattono finqilaho. Isi usuru minira einohu makeena moore, manni jajja mulqiꞌre hattono jawa jaddo looseeti. Qoleno baalunku manni ledo giwamanno. Isi mite yee Qullaawu Maxaafi halaale macciishshitinna Yihowa Farciꞌraasine gambooshshe haꞌra hanafiti, ayyaanaamittete gannatera Yihowa magansiꞌranni hagiirru noo heeshsho heeꞌra dandaannota huwatino. Isi cuuamihu gedensaanni duucha woyite, Isayaasi 65:25 kulloonniri heeshshosi giddo woꞌmino gara hedanno. Isi doobbiichunnihu gedee akata yaano finqille agure geꞌrechu gedeeha yaano keere baxanno mancho ikkino.

15. Wolootu ayyaanaamittete gannatewa dagganno gede koyisa hasiꞌneemmohu mayiraati? Tenne assa dandiineemmohu hiittoonniiti?

15 Isayaasi 65:13 Yihowa yiinore kultanni, “Mootichu Kaaliiqi” yite hanaffanno. Kiiro 25te jeefora kayinni “yii” yaanno qaali no. Isi coyiꞌrinori woꞌmanka woyite woꞌmanno. (Isa. 55:10, 11) Ayyaanaamittete gannate xaa yannara addinta noote. Yihowa addinta baxxinoha roduuwu maamara kalaqino. Tenne finqille batidhino alamera Yihowa manni mereero keerenna agarooshshe afiꞌneemmo. (Far. 72:7) Hakko daafira dandaami deerrinni batinyu manni roduuwu maamariwa daanno gede kaaꞌla hasiꞌneemmo. Manna rosaano assate looso illachinshe tenne assa dandiineemmo.—Mat. 28:19, 20.

WOLOOTU AYYAANAAMITTETE GANNATEWA DAGGANNO GEDE ASSA DANDIINEEMMO GARA

16. Mannu ayyaanaamittete gannatewa daannohu hiittoonniiti?

16 Ninke mittu mittunkura ayyaanaamittete gannate laꞌꞌate baxissannota assate qoosso noonke. Tenne assa dandiineemmohu Yihowa lawishsha harunsineemmoha ikkirooti. Isi mannu dirijjitesiwa daanno gede digiddeessanno. Hatteentenni isi mannu dirijjitesiwa ‘daanno gede’ assannohu shaqqillunniiti. (Yoh. 6:44; Erm. 31:3) Suwashshu wodani noonsa manni Yihowa baxillinna dhagge ikkitanno akattasi daafira rosanno woyite isiwa daa hasiꞌranno. Danchu akatinkenninna amanyootinkenni mannu ayyaanaamittete gannatewa daanno gede assa dandiineemmohu hiittoonniiti?

17. Mannu ayyaanaamittete gannatewa daanno gede assa dandiineemmohu hiittoonniiti?

17 Mannu ayyaanaamittete gannatewa daanno gede assineemmoti mitte doogo ammanate roduuwinkera baxillenna danchumma leellishate. Mite yee gambooshshenke daanno manni hundi waro Qorontoosi noo songo haꞌrino manni yiinota yaara hasiꞌneemmo. Kuni manni “Halaalinta Maganu kiꞌne ledo no” yiino. (1 Qor. 14:24, 25; Zak. 8:23) Hakko daafira “Mimmitiꞌne ledono keere heedhe” yine amaalloonninke amaale woꞌmanka woyite harunsa hasiissannonke.—1 Tes. 5:13.

18. Mannu dirijjitenkewa daa hasiꞌranno gede assannori maa ikkara dandaanno?

18 Woꞌmanka woyite ammanate roduuwanke Yihowa laꞌꞌanno garinni laꞌꞌate sharrammeemmo. Tenne assineemmohu galte hosse baꞌannota guuntete xeꞌnensa ikkikkinni dancha akattansa illachinsheeti. Woꞌmanka woyite ‘mimmitinkera shaqqaddanna shooshaqoota ikkine hattono mimmitinke sao agurre’ mereeronke coyi kawa kaꞌaa higanno woyite baxillunni tira dandiineemmo. (Efe. 4:32) Hatto assineemmoha ikkiro, togoore assinansara hasiꞌranno manni ayyaanaamittete gannatewa daanno. b

AYYAANAAMITTETE GANNATE GIDDO HEEDHE

19. (a) “ Agurte Fultinori Galagalte Higgino” yitanno saaxinera kulloonni garinni, galagalte ayyaanaamittete gannatewa higginori mitootu mayitino? (b) Maa assate murciꞌra hasiissannonke? (Misileno lai.)

19 Ayyaanaamittete gannatenke lowo geeshsha naandeemmo! Tini gannate albinni roore biiffino; hattono tenne gannate giddo Yihowa magansiꞌranno manni kiiro albinni roore lexxitino. Hegerera tenne Yihowa kalaqinonke gannate naandeemmota leellinsho. Fooliishsho, harshammo, wodanaaꞌme heeꞌranna agarooshshe afiꞌra hasiꞌrannohu aye manchino tenne ayyaanaamittete gannate eanna hakkiinni fulikki heeꞌra hasiissannosi! Kayinni Sheexaanu hakkiinni fulleemmo gede assate giidhe galanno daafira qoropha hasiissannonke. (1 Phe. 5:8; Aju. 12:9) Isira qinaasira fajja dihasiissannonke. Baalunku tini gannate biifado, xuru nookkitanna keeru woꞌminota ikkitanno gede diinaggaambe sharrammo.

Ayyaanaamittete gannatenni fultukki heedhannori albillitte uulla gannate ikkitanno woyiteno atoote afidhanno (Gufo 19 lai)


MAYITE QOLATTO?

  • Ayyaanaamittete gannate maati?

  • Ayyaanaamittete gannate giddo afiꞌneemmo atooti maati?

  • Wolootu ayyaanaamittete gannatewa daa hasidhanno gede assa dandiineemmohu hiittoonniiti?

FAARSO 144 Afiꞌratto Baꞌraaꞌra Seekkite Hedi!

a HARANCHO XAWISHSHA: “Ayyaanaamittete gannate” Yihowa mittimmatenni magansiꞌnanni teense heeꞌneemmo baseeti. Tenne ayyaanaamittete gannate giddo Yihowanna mimmitinke ledo danchu jaaloomi noonke.

b JW.ORG aana noota Insa Xa Mama No? Aleena Zhitinikoova: Halchoꞌya Woꞌmitino Gara yitanno viidiyo lai; hattono mitte rodoo ayyaanaamittete gannate giddo heeꞌrasenni afidhino atoote wodanchi.

c MISILETE XAWISHSHA: Roduuwu gambooshshunniwa mimmitu ledo hasaabbanni hagiidhitanna mittu rodii insawa gambo giwe no.