Ilamoommohu 1955nniiti; sasu labballi giddo ani maaˈneho. Lophoommohu Finilaandete wodiidoonni baaru qacceraati; konne qooxeessa xaa yannara Vaanta katama yinanni.

Amaˈya cuuante Yihowa Farciˈraasincho ikkitinohu ani ilamammora boodu diri albaanniiti. Ikkirono anniˈya halaale dibaxanno; hattono amaˈya Qullaawa Maxaafa xiinxallissankeranna songote gambooshshe haadhe hadhankera dihasiˈranno. Hakko daafira amanke anninke mine heeˈrannokki yannara, Qullaawu Maxaafiha xinta ikkino halaale rosiissannonke.

Anjeˈyanni hanafe Yihowara halamoommo. Lawishshaho, mitte yannara 7 dirihu heeˈreenna rosiisaanchoˈya Veerilaatiya (Finilaandennite mundee karsiinse loonsanni keekeeti) ita giwoommo daafira, hanqite fuu yitino. Ise mitte angasenni afooˈya fante teˈee angasenni shukkunni keeke haadhe afiiˈyara worate woˈnaaltino. Ani kayinni shukka angasenni hooˈloommo.

Ani 12 dirihu heeˈreenna anniˈya mannu aalo ikkino. Hakkunni gedensaanni songote gambooshshe haˈra hanafoommo. Songote giddo noo roduuwi anera heddannoeta leellishshino; tini ayyaanaamittetenni lopheemmo gede assitinoe. Barru baala Qullaawa Maxaafa nabbawanna borronke diinaggaawe xiinxalla hanafummo. Konne coye ganye asseemmo daafira, Woxawaajje 8, 1969nni 14 dirihu heeˈre cuuammoommo.

 Roso gudummohu gedensaanni mulenni woˈma yanna suwisaancho ikke soqqama hanafummo. Boode lamala gedensaanni sabbakkannori roore hasiissannoha Finilaandete gobbara nooha Pilivaasi yinanni qoqqowo haˈrummo.

Pilivaasi Siriika yinanni beetto ledo egennamummo; gedensoonni ise ledo adhammummo. Ise dhukase affinotanna ayyaanaamittetenni lowo geeshsha worba ikkitinohura lowo geya baxissinoe. Ise mannu jajannota ikka woy maalaamittete qawaaxxo dihasidhanno. Lamunku soqqammeemmo soqqansho ikkitutano ikkituro, dandiinummo deerrinni Yihowara soqqama halchinoommo. Hakkiinni Badheessa 23, 1974nni adhammummo. Adhammummohu gedensaanni walli yaate wolewa haˈra agurre sabbakkannori lowo geeshsha hasiissannowa Kartuula haˈnoommo.

Adhammummohunni kayise Gashshootesi balaxisiinsummo geeshsha, Yihowa maalaamittetenni hasiisannonkere wonshannonketa leellishino. (Mat. 6:33) Lawishshaho, Kartuulaho heeˈnoommo waro makeenu dinonke. Umi qara haˈneemmohu sayikiletenniiti. Ikkirono hakkiicho hawado qiidu lowo geeshsha batiˈranno. Xeertiˈre noo qooxeessira sabbakate makeenu hasiisannonke. Kayi mitto makeena nafa hidhate woxu dinonke.

Hedeweelcho bayiru rodiiˈya laˈˈankera dayi. Isi shaqqillunni makeenasi uyinke. Makeenu inshuraanse baantoonniho. Ninke nadaajella hidha hasiissannonke. Hakkunni gedensaanni hodhishshaho hasiisannonke makeena afiˈnoommo.

Yihowa maalaamittetenni hasiisannonkere wonshanni noota leellishinonke. Ninke Gashshootesi balaxisiisalla hasiissannonke.

Suwisaanote Rosi Mine 1978nni ronsanni heeˈneenna, rosiisaanonke giddo mittu Riimo Kukaaneni a yinanni rodii Giiliyaadi rosi minira forme wonshineemmo gede jawaachishinonke. Hakko daafira tennera ikkadda ikkate Ingilizete afoo rosa hananfummo. Ikkirono 1980nni forme wonshinammora albaanni, Finilaandete noote sinu biirora soqqammeemmo gede koyinsinke. Hatte yannara Beeteelete soqqantannori Giiliyaadi eˈe rosa didandiitanno. Ikkirono ninke hasiˈnoommo bayicho ikkikkinni Yihowa hasiˈranno bayicho soqqama hasiˈnoommo. Hakko daafira Beeteelete  soqqamate maahoyye yinoommo. Ikkirono Giiliyaadi rosi mine eˈˈe rosate forme wonshinammora dandiineemmo yine hendoommo daafira, Ingilizete afoo rosa diagurroommo.

Boodu diri gedensaanni Aliidi Bisi Beeteelete soqqantannori Giiliyaadi rosi mine eˈe rosate forme wonshitanno gede fajjino. Hakkiinni bayichonkonni forme wonshinummo; kayinni forme wonshinoommohu Beeteelete soqqama gimboommo daafira diˈˈikkino. Ikkadda ikkinummoro sabbakkannori roore hasiissannowa haˈre sabbakate ninkeneeto shiqisha hasiˈnoommo. Hakkiinni Wocawaaro 1985nni Giiliyaadi rosi mine 79^ki kifile eˈne ronse maassammummo. Hakkiinni Kolombiyaho soqqammeemmo gede gaammoonninke.

Kolombiyaho umo sinu biirora soqqammeemmo gede gaamminke. Uyinoonnie looso loosate danduummore baala assoommo; ikkirono sinu biirora mitto diro soqqammummohu gedensaanni wolu gari soqqansho soqqama hasiissannonke yee hedummo. Heeshshoˈya giddo mite yee wole looso uyinannie gede xaˈmiˈrummo. Hakkiinni Huula qoqqowira Niiva yinanni katamira misiyoone ikkine soqqammeemmo gede sonkinke.

Woˈmanka woyite qanchu soqqansho lowo geeshsha baxeemmo. Finilaandete suwisaancho ikke soqqameemmohu ane calla ikkoommo daafira, mito woyite soodonni kayise hawarro geeshsha sabbakeemmo. Siriikanna ani haarote adhammoommore ikkinoommo daafira, barra woˈma sabbankanni honseemmo. Xeertote noo qooxeessira sabbankeemmo woyite mite yannara makeeninke giddo gonxeemmo. Tini makeenunni haˈneemmo yanna ajishatenna aananno barra soodonni kaˈneemmo gede kaaˈlitannonke.

Misiyoone ikkine soqqammeemmore ikkinoommo daafira bashshonte gede soqqanshote laalaanteemmore ikkinoommo. Songonkeno kiiro lexxitino; hattono Kolombiyaho noo roduuwi manna ayyirrissannore, mimmito baxxannorenna galattannore ikkitino.

Ninke soqqammeemmohu Niiva katami mule Yihowa Farciˈraasine nookki katamma no. ‘Kuri qooxeessira halaalu iillanno gede ma garinni assa dandiinanni?’ yee yaadoommo. Ikkirono hakko katamira shittu noo daafira, wole gobbanni dayino mannira hakko heeˈra gawajjitannote. Hakko daafira hatte katamma giddo Yihowa Farciˈraasinchi heeˈranno gede huucciˈroommo. ‘Halaale rosanno gede hakku manchi Niiva katamira heeˈra hasiissannosi’ yee hedoommo. Qoleno kuni manchi cuuamihu gedensaanni ayyaanaamittetenni gikki yaanno gedenna sabbakate ilamino katama higanno gede huucciˈroommo. Yihowa ani hedoommohunni woyyino mala qixxeesse noota hakka woyite dihuwatoommo.

Shiima yanna gedensaanni Fernaando Gonzaleezi yinanni wedellicha Qullaawa Maxaafa xiinxallisa hanafummo. Isi Aljesiraasi yinanniwa heeˈranno; kuni katami Yihowa Farciˈraasine nookki katamma giddo mittoho. Fernaando 50 kiilomeetire saˈanno doogo looso loosate Niiva katama haˈranno. Isi xiinxallote dancha gede qixxaawanno; hattono bayichonko baalanka gambooshshe haˈra hanafino. Fernaando xiinxallo hanafihunni mitte lamala gedensaanni ilamino katami giddo manna gamba asse Qullaawu Maxaafinni rosinore kula hanafino.

 Fernaando Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanafihunni 6 agani gedensaanni yaano Arfaasa 1990nni cuuamino. Hakkiinni isi woˈma yanna suwisaancho ikkino. Aljesiraasi mittu Yihowa Farciˈraasinchi noo daafira xa sinu biiro hakko qooxeessira baxxitino suwisaano soya dandiitanno. Ammajje 1992nni hakko katamira songo xintantino.

Fernaando isi ilamino katamira calla sabbakinoni? Deeˈni! Isi mine kalaqiˈrihu gedensaanni minaamasi ledo Saani Visenti deeli Kaguuni yinanni katama haˈrino; kuni katamino Yihowa Farciˈraasine dinooho. Insa hakkiicho songo xintantanno gede kaaˈlitino. Hakkiinni 2002nni Fernaando woradu aliidi laˈˈaancho ikke shoomamino; qoleno isinna minaamasi Olga xaa geeshsha woradu looso loosanni no.

Uyinanninkehu tiokiraasete loosi daafira bande kulle Yihowa huucciˈra lowo geeshsha hasiissannota rosoommo. Yihowa ninke assa dandiineemmokkire assanno. Qoleno midote loosi ninkeha ikkikkinni isiho.—Mat. 9:38.

Hakkiinni 1990nni woradu looso loonseemmo gede gaamminke. Umo woradu looso qaru katamira Bogota yinanniwa loonsoommo. Konne looso loosa lowo geeshsha waajjinoommo. Minaamaˈyaranna anera baxxitino dandoo dinonke. Qoleno mannu batiˈranno katamira heeˈne diegenninoommo. Ikkirono Yihowa Filiphisiyusi Sokka 2:13 eino qaale wonshino. Qummeeshshu togo yaanno: “Maganu hagiidhanno coyira hasatto heedhannoˈne gedenna loosoho kaˈinanni gede wolqa aannoˈne.”

Gedensoonni hanafote kulummo katami giddo noohu Medeliini yinanni qooxeessira mittu woradi giddo soqqammeemmo gede gaamminke. Hakkiicho heeˈranno manni finqilu manni assannore biso assiˈrino daafira, finqille kaˈanno woyite bashshi diassanno. Lawishshaho, mitto barra mitto mancho Qullaawa Maxaafa xiinxallisanni heeˈreenna mannu insa insanaawa olama hanafino. Ani mase jalli yuummo; Qullaawu Maxaafi rosaanchi kayinni mittoreno bashshi assikki gufo nabbawa diagurino. Nabbawe guditi kayinni maaro xaˈmiˈre gobbara fulino. Shiima yanna gedensaanni lame qaaqquulle adhe daye, “Maarie ballo qaaqquulleˈyalla abbirammora haˈroommona” yii.

Wole yannara qole masisannori tuncu yiinonke. Mitte yannara minunni mine soqqammanni heeˈneenna minaamaˈya masse jajjartinoti mite doddanni anewa higge daggino. Ise mittu manchi tokkose shee hooginoseta kultinoe. Hakkiinni mase quubbi yuummo. Ikkirono manchu ise shaara hasiˈre tokkosinokkita gedensoonni huwantoommo; kuni manchi tokkosinohu ise muleenni saˈˈanni noo manchiraati.

Gedensoonni ninkeno finqilu manni assannore waajja agurre biso assiˈnummo. Togoohunna wolu buutote qarri iillinonsari hakko heedhannori Yihowa Farciˈraasine woˈnaalshi jawaante ikkinonke. Hakkiinni, Yihowa insa kaaˈlanni noonsaha ikkiro ninkeno kaaˈlannonke yine hendummo. Woˈmanka woyite songote cimeeyye uyitannonke biddishshira hajajammoommo, dano abbannore qorophinoommo hattono Yihowa addaxxinoommo.

Hige mitu coyi ninke hendummo geya gawajjannoha diˈˈikkino. Mitte yannara mitto mine mancho  hasaawisanni heeˈreenna gobbaanni lame meenti insa insanaawa xonamanni noota labbanno huuro macciishshummo. Gibbo laˈˈa hasiˈroommokkiha ikkirono qaete ama gobbara fuleemmo gede kultue. Gedensoonni afeemmo woyite, ada yinita yitannoti lame ceicho olluu giddo nyerri yaannori lame meenti yaannore woroo agarte yitanni no..

Hakkiinni 1997nni Soqqamaanote Qajeelshi Rosi Mine rosiiseemmo gede shoommie. b Tiokiraasete rosi mine rosa woˈmanka woyite lowo geeshsha baxeemmo; kayinni dhagge ikkitannota rosiisaancho ikkate qoosso afiˈreemmo yee horo hede diegennoommo.

Gedensoonni awuraajju aliidi laˈˈaancho ikke soqqama hanafummo. Tini qixxaawo gattuta galagale woradu looso loosa hanafummo. Hakko daafira 30 saˈˈanno diro rosiisaanchonna woradu aliidi laˈˈaancho ikke soqqamoommo. Konne looso loosaˈyanni lowo atoote afiˈroommo. Ikkirono baalunku coyi qiniinoe yaa diˈˈikkino. Hanni xa hatto yoommohu mayiraatiro kuleemmoˈne.

Ani worbahonna mittoreno bashshi asseemmokki manchooti. Tini qolte qarra ikkanno coye dandee saeemmo gede kaaˈlitinoe. Ikkirono songote giddo mite hajo biddi assate diinaggaawe looseemmo woyiti no. Mito woyite mitu roduuwi baxillu noonsarenna quwa saˈannokkire ikkitanno gede seekke amaaleemmonsa. Kayinni hakka woyite ani umiˈya tini akatta nooeta dileellishoommo.—Rom. 7:21-23.

Soˈro looseemmo daafira mito woyite hexxo mudheemmo. (Rom. 7:24) Mitte hige misiyoonete soqqansho agure Finilaande higa woyyitannoe yee Yihowara huuccattotenni kulummo. Hatte hawarro songote gambooshshe haˈrummo. Gambooshshunniwa afiˈroommo jawaante misiyoone ikke soqqamanni heeˈranna laanfeˈya dandee heeˈra hasiissannoeta ammaneemmo gede assitinoe. Yihowa huuccattoˈyara dawaro qolino gara xaa geeshsha dhagge assiˈreemmo. Qoleno isi laanfeˈya dandee saeemmo gede shaqqillunni kaaˈlinoe daafira lowo geeshsha galaxxeemmosi.

Siriikanna ani roore heeshshonkenni, woˈma yanna soqqansho soqqamate qoosso afiˈnoommo daafira lowo geeshsha tashshi yiinonke. Qoleno konni baalunku diri giddo Yihowa baxillaanchonna ammanantino minaama uyinoe daafira lowo geeshsha galaxxeemmosi.

Muli yannara 70 diro ikkannoe daafira rosiisaanchonna woradu aliidi laˈˈaancho ikke soqqama agureemmo. Ikkirono tini hexxo mudheemmo gede diassitannoe. Mayira? Korkaatuno Yihowa roore hagiirsiissannoti dhukanke anfe isira soqqamanna baxillunna galatu noonketa leellishanno garinni iso guwisiˈra ikkitinota seekke ammaneemmo. (Mik. 6:8; Maq. 12:32-34) Yihowa hagiirsiisate maccare ikka hasiissannonke yaa diˈˈikkino.

Yihowara soqqamoommo soqqansho qaageemmo woyite, tenne soqqanshote qoosso uyinoonniehu woloota rooroommo daafira ikkinokkita huwateemmo; qoleno tenne qoosso uyinoonniehu baxxitino dandoo nooe daafira diˈˈikkino. Hatteentenni Yihowa tenne qoosso uyinoehu eltosinniiti. Laanfe nooeha ikkirono isi tenne qoosso uyinoe. Konne looso umo fushsha dandeemmohu Yihowa kaaˈlonni calla ikkinota afoommo. Konni garinni laanfeˈya Maganu jawaante xabbe leeltanno gede assitino.—2 Qor. 12:9.