Kuni manni hunda Yerusaalamete katama huntutanna albillitte Armagedooni olinni Sheexaanunnita busha alame huntannota iimi olanto riqiwanno. Kuni biddi assinoonni xawishshi garaho yineemmohu mayiraati?

Hiziqeeli 607 K.A. kaadaancho Yerusaalame baˈara albaanni katamu giddo mannu bushare assanna laihu gedensaanni Yerusaalamete katama baonniwa qolte massitanno ikkito leellishshanno ajuuja laino. Isi lewu manni olu uduunne amade heeˈreenna laino. Qoleno, insa ledo “shaalado uddano” uddiriˈnohanna “borreessinanniricho” adhe noo mancho laino. (Hiz. 8:6-12; 9:2, 3) Konni manchira togo yinoonnisi: “Yerusaalamete katami baalaho kawanna kaˈa higge haˈrami. Katamaho assinoonnihu tiyyiˈnanni coyinni kainohunni, lowo geeshsha yaade dadillanni noo manni albi aana malaate wori.” Hakkiinni, olu uduunne amade noohu lewu mannira, katamu giddo nooha albinsara malaate worroonnikki manna shitanno gede kulloonninsa. (Hiz. 9:4-7) Tini ajuuja maa rosiissannonke? Borreessinanniricho adhe noo manchi aye riqiwanno?

Tenne masaalo masaalloonnihu 612 K.A.; tini masaalo umo woˈmitinohu ontu diri gedensaanni Baabiloonete wottaaddari Yerusaalamete katama huni yannaraati. Yihowa iso magansiˈrannokkihu Baabiloonete manni Yerusaalamete katama hunara fajjinonsaha ikkirono, insa hatte yannara isi murinoti reyote yoo woˈmitanno gede assitanni no. (Erm. 25:9, 15-18) Kuni ikkinohu Yihowa kaadaasine manna qorichisha hasiˈrinohuraati. Ikkollana, isi manna gari garimmo laikkinni digudino. Keeraano bushuullu ledo dihunino. Yihowa baxillunni kae, katamu giddo loonsannihu tiyyiˈnanni coyiˈra karsantinokki Yihudooti gattanno qixxaawo qixxeessino.

Hiziqeeli mannu albira malaate worate woy Yerusaalamete katama hunate dikarsamino. Reyote yoo woˈmitanno gede assitannori sokkaanote. Konnira, tini masaalo iima ikkannore illete leellannokkiricho afate kaaˈlitannonke. Yihowa, sokkaano bushuullu baˈanno gede assitara calla ikkikkinni, keeraano gato afidhanno gede insa baddara hajajinonsa. *

Bashsho tini ajuuja yannankera woˈmitanno gara lainohunni, borreessinanniricho angasira adhe noo manchi uullate aana gate nooha buuramino Kiristaana riqiwanno yine hendanni keeshshinoommo. Qoleno, kullanninsa halaale macciishshanno manni gatote malaate adhinohu gede assine hendanni keeshshinoommo. Ikkollana, muli diri kawa konne xawishsha biddi assa hasiissannota huwantoommo. Maatewoosi 25:31-33 yitanno garinni, manna geˈreewoho woy meˈˈeho yee yoo yaannohu Yesuusaati. Isi jeefote yoo yaannohu bayiru qarri yannaraati; tenne yannara gato afiˈrannoha geˈreewu gedee manna, baˈˈannohu meu gedee manniwiinni badanno.

Tenne biddi assinoonni hedo garinni Hiziqeeli ajuujanni maa ronseemmo? Ajayi ajeenna onte coye ronseemmo; insano:

1.  Hiziqeeli Ermiyaasi ledo, Isayaasi gede Yerusaalame baˈara albaanni agaraancho ikke soqqamino. Yannankera, Yihowa mannasi itisatenna bayiru qarri daara albanni manna qorowisiisate shiima isita buurantinota soqqamaanote gaamo horoonsiˈranni no. Qoleno, Kiristoosi mini wido ikkitinori baalu konni loosira kaaˈlantanni no.—Mat. 24:45-47.

2.    Hiziqeeli gato afiˈranno manna malaatisate dikarsamino; xaa yannara Maganu soqqamaasineno tenne diassitanno.Hatteentenni, insa Yihowa sokka dudubbanno; tenne sabbakate loosi wido ikkitino sokka dudubbannohu sokkaanote ledo kaaˈlanteeti.—Aju. 14:6.

3.  Hiziqeeli yannara, albisira illete leellanno malaate worroonni manchi dino. Xaa yannarano albisira illete leellanno malaate worranni manchi diheeˈranno. Ikkina, mannu gato afiˈranno gede lawishshu yaattonni malaate worranninsa gede maa assa hasiissannonsa? Sabbankanni heeˈnoonniha dancha duduwo macciishsha, Kiristaanu akatta lossiˈra, insaneeto Yihowara sayise aanna ammaname Yesuusi roduuwa irkisa hasiissannonsa. (Mat. 25:35-40) Tenne assitannori bayiru qarri yannara gatote malaate adhitanno.

4.  Borreessinanniricho angasira adhe noo manchi, gato afiˈranno manna malaatisannoha Yesuusi Kiristoosi riqiwanno. Lowo manni wido ikkitinori, bayiru qarri yannara geˈreewu gede assine yoo yinanninsa wote gatote malaate adhitanno. Kuni malaati uullate aana hegere heeshsho afidhanno gede assannonsa.—Mat. 25:34, 46. *

5.  Yannankera, tenne ajuuja giddo kulloonnihu olu uduunne adhinohu lewu manni Yesuusi massagannota iimi olanto riqiwanno. Insa muli yanna giddo mannanna bunshe baala huntanno.—Hiz. 9:2, 6, 7; Aju. 19:11-21.

Konne kaajja roso huwatanke Yihowa keeraano bushuullu ledo hunannokkita huluullammeemmokki gede kaaˈlitannonke. (2 Phe. 2:9; 3:9) Qoleno kuni rosi sabbakate loosi lowo geeshsha hasiisannoha ikkinota huwatate kaaˈlannonke. Mittu mittunku manchi goofimarchu daara albaanni qorowishsha macciishsha hasiissannosi!—Mat. 24:14.