TINI qaalla adda ikkitinotanna Yihowa ate daafira hedannota ammanatto gede assannoheri maati? Qullaawu Maxaafi umisi hatto yaanno. Umi Pheexiroosi 5:7 togo yitanno: “Kiˈnera malannohu [‘hedannohu,’ NW] isootina, qarrisannoˈnere baala isi aana tuqqe.” Ikkina, Maganu Yihowa ate daafira hedannota leellishshannoti mayi taje no?

Yihowara, lubbote jaalikkira heedhasira hasiˈratto akatta noosi. Mimmitinsara shaqqille leellishshannori, hattono eltannori lubbote jaalla ikkitanno. Afittonte gede Yihowa shaqqadohonna barru baala mannu oosora elannoho. Hanni mitto lawishsha hedi: “Isi bushuullehonna danchuulleho arrishsho fushshanno; keeraanotenna cubbaataammaho xeena gananno.” (Mat. 5:45) Arrishshote xawaabbinna xeenu maa assanno? Maganu arrishshote xawaabbinninna xeenunni assanno coyibba giddo mitte, manna ‘sagaletenninna hagiirrunni wodana kassi assate.’ (Soq. 14:17) Ee, Yihowa baatto falakkino sagale fushshitanno gede assino; qoleno dancha sagale ita lowo geeshsha hagiirsiissanno.

Ikkina, batinyu manni sagale hooge hudiˈrannohu mayiraati? Uullate gashshaano duucha wote mannu oosora hasiisannore illachisha agurte silxaane afiˈratenna woxe gamba assiˈrate kabbi facci yitannohuraati. Yihowa muli yanna giddo, xaa yannara nooha mannu gashshoote Beettisi moohinohu iimi Gashshootinni riqiwe konne hafuurre abbitino qarra hunanno. Hatte yannara mittu manchino dihudiranno. Hakka geeshsha kayinni, Maganu ammanantino soqqamaanosira hasiisannore aannonsa. (Far. 37:25) Tini Maganu ninke daafira hedannota leellishshannota diˈˈikkitino?

Danchu jaalikki atewa aanano. Isi ledokki lamenka baxisannoˈne coye hasaawanni yanna sayisanno. Danchu jaalikki qarrakkinna yaachishannohere hasaaphatto yannara macca wore macciishshanno. Yihowa konni garinni macciishshannoyya? Ee, macciishshanno! Isi huucciˈneemmo huuccatto rahe macciishshanno. Konnira Qullaawu Maxaafi, ‘jaantenna’ ‘agurrummokkinni’ huucciˈneemmo gede jawaachishannonke.—Rom. 12:12; 1 Tes. 5:17.

Yihowa huucciˈratto huuccatto mageeshshi yanna macciishshanno? Qullaawu Maxaafi giddo noohu mittu lawishshi tenne xaˈmora dawaro qolannonke. Yesuusi soqqamaasinesi doorara albaanni “hashsha woˈma Magano huucciˈranni” galino. (Luq. 6:12) Yesuusi hatte yannara, Annisi soqqamaasinesi dooranno wote kaaˈlannosi gede huucciˈrinohanna batinye rosaanosi suˈma gane dancha akattansanna laanfensa daafira hedinoha ikkara dandaanno. Yesuusi hashshu soodita, soqqamaasinesi ikkannoha kaajja akatta noonsa manna doorinota huwatino. Yihowa ‘huuccatto macciishshannoha’ ikkinohura, suwashshu wodani noonsa manni huucciˈranno huuccatto macciishshanno. (Far. 65:2-3b) Mittu manchi yaachishinosire kule huucciˈranni seeda yanna keeshshiro nafa Yihowa diceeˈmanno.

Lubbote jaallara nafa, mimmitinsara gatona yaa mito wote qarra ikkitannonsa. Mitu mannira gatona yaa qarra ikkitannonsahura lowo yanna keeshshino jaaloominsa baˈˈanno gede assiˈranno woti no. Yihowa kayinni hattooha diˈˈikkino. Qullaawu Maxaafi, suwashshu wodani noonsa manni baalu Maganu ‘maaro batiˈra ikkitino daafira’ isi gatona yaannonsa gede huucciˈrara koyisanno. (Isa. 55:6, 7) Magano mulla gatona yaanno gede assannosiri maati?

Magano mulla gatona yaanno gede assannosihu taalle nookki baxillesiiti. Isi alame lowo geeshsha baxannohura mannu ooso cubbunninna cubbu abbino qarrinni gatisanno gede Beettosi Yesuusa sayise uyino. (Yoh. 3:16) Wodote kakkalo kawiinni sainore nafa assitanno. Maganu Beettisite wodote  kakkalo widoonni, baxanno mannira mulla gatona yaanno. Soqqamaasinchu Yohaannisi togo yiino: “Cubbonke Maganoho kuˈlinummoro, isi ammanaminohanna keeraancho ikkinohura, cubbonke baala agurannonke.” (1 Yoh. 1:9) Maganu maarannoha ikkinohura mannu isi ledo jaalooˈma dandaanno; tenne afanke wodananke diggi assitannonke.

Lubbote jaali, jaalisira kaaˈlo hasiissanno yannara dode iillanno. Yihowa tenne assannoyya? Qullaawu Maxaafi Maganu soqqamaasine daafira kulanni togo yaanno: “Kaaliiqi irkisannonsa daafira gufidhuro nafa diubbanno.” (Far. 37:24) Yihowa soqqamaanosi babbaxxitino doogganni ‘irkisanno.’ Hanni Karibiyani giddichora Senti Kiroyi yinanniwa ikkinore laˈno.

Mitte aja beetto ammaˈnosenni kainohunni baandiiraho faarsa gibbuta, ledose rossanno rosaano tenne assitanno gede xixxiibbinose. Ise Yihowa kaaˈlasera huuccatto assidhu gedensaanni, tenne hajo daafira xawisate murcidhu. Aantanno yannara kifilesera noo rosaanora rippoorte shiqishshu wote baandiiraho faarsate daafira xawissino. Ise Qullaawu Maxaafi Xagge Roseemmo Maxaafaˈya yaanno maxaafa horoonsidhe Sidiraaqi, Misaaqinna Abidinaago daafira kultanno xagge nabbawase konne doorsha doodhitanno gede assitinoseta kultino. Ise togo yitino: “Kuri sasunku Ibiraawooti, misile magansidhinokkihura Yihowa agarinonsa.” Hakkiinni, ise hakkonne maxaafa ledose rossanno rosaano adha dandiitannota kultinonsa. Hakkuri rosaano giddo 11 konne maxaafa adhate sumuu yitino. Tini beetto Yihowa tenne shota ikkitinokki haja daafira farcidhanno gede jawaantenna hayyo uyinoseta affinohura lowo geeshsha hagiidhitino.

Yihowa ate daafira hedannoti huluullissuhero, Qullaawu Maxaafi qummeeshshuwa lawishshaho, Faarso 34:17-19; 55:22 nna145:18, 19 hiinci. Halaalu mine lowo diro keeshshitinore Yihowa towaatinonsa gara xaˈmi. Maganu kaaˈlo hasiissannohe yannara, yaachishinohe coye kulte huuccatto assiˈri. Tenne yannara Yihowa ate daafira mageeshshi geeshsha ‘malannoro’ woy hedannoro huwatatto.