1, 2. (a) Alamete aana albinni roore babbadooshshu kalaqaminohu hiittoonniiti? (b) Konni birxichira hiikkuri xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo?

MITTE wodiidi Awuroppira heedhanno rodoo togo yitino: “Anjeˈyanni kayise taashshote xeˈne calla laˈˈanni lophoomma. Konni daafira gobbaˈyara noo gashshoote giwe, poletika soorrate woˈnaaltannori wido ikkoomma. Isinni lowo diro, shittino manchira jaala ikke keeshshoomma.” Mittu wodiidi Afirikira heeˈranno rodii alba taashsho afiˈrate finqila hasiissanno yee hedanno. Isi togo yiino: “Ane gaˈre baalanta roorete yee hedeemmo daafira, mitte poletiku gaamo giddora eoommo. Ninke wido ikkitinokkire baala shineemmo gede rosiinsanninke; wole agurina ninke gaˈre wido ikkinohu nafa wole poletiku gaamo kaaˈlannoha ikkiro shineemmo.” Mereerimi Awuroppira heedhannoti mitte rodoo “Alba ane gaˈre woy ammaˈno wido ikkinokkiha baala mulla kae giweemma” yitino.

² Xaa yannara, togoo lao noonsa manni batiˈranni no. Mannu wolapho afiˈrate finqilanninna poletiku babbadooshshi lexxanni no, hattono batinye gobbuwara wole gobbanni dayino manna dibanxanni. Qullaawu Maxaafi giddo balanxe masaalloonni garinni tenne heeˈnoommote goofimarchu yannara baalunku gari manni “araara giwannoha” woy mimmitu ledo sumuu yaannokkiha ikkino. (2 Xim.  3:1, 3) Alamete aana albinni roore babbadooshshu kalaqamanni nooha ikkina, Kiristaanu mittimmansa baˈannokki gede agadha dandaannohu hiittoonniiti? Yesuusi umi xibbi diro poletiku gaari kae noo yannara assinore xiinxalline lowore rosa dandiineemmo. Konninni aanchine sase xaˈmora dawaro afiˈneemmo: Yesuusi poletiku gaamo giddora ea giwinohu mayiraati? Isi Maganu soqqamaasine poletikaho anga wodha hasiissannonsakkita leellishinohu hiittoonniiti? Yesuusi finqille gara ikkitinokkita rosiisinonkehu ma garinniiti?

3, 4. (a) Yesuusi uullate aana noo yannara Yihudu manni poletiku daafira mayyee hexxino? (b) Tini Yesuusi rosaano mayite heddanno gede assitinonsa?

³ Yesuusi sabbakinonsari Yihudu manni giddo batinyu Roomunnihu kadote gashshootinni wolaphate halchanno. Mannaho wolapho abbate sharrantanno Yihudooti mannuno finqilanno gede kakkayissanno. Umi xibbi diro manna doge soˈrisiisannohu Galiilunnihu Yihuda yinanni massagaanchi no. Batinyu wolaphote laalaatanno manni isi wido ikkino. Joosefesi yinannihu Ayihudennihu xaggete borreessaanchi togo yiino: “[Yihuda] Roomaho giwire baattinannihu shashuulle ikkitinoonni daafiraati yaanni mannu finqilanno gede assino.” Konnira Roomu manni Yihuda shiino. (Soq. 5:37) Wolaphote laalaatanno manni giddo mitu hedonsa wonshiˈrate finqila ikkino.

⁴ Kuri finqilaasine wido ikkinokkihu Yihudu manni Mesihichu daye poletika soorranno yee agadhino. Insa Mesihichu daanno woyite, Israeelete daga bayira assanno, hattono Roomunnihu kadote gashshootinni wolassannonke yite heddino. (Luq. 2:38; 3:15) Batinyu manni, Mesihichu uullate aana Israeelete mereero mangiste xintanno yee ammananno. Hakkiinni gobba baalate billaalle heeˈrannohu Yihudu manni Israeelete gobba higara dandaanno. Mitte hige Cuuaanchu Yohaannisi Yesuusa “Daanno yinihu ateetinso wole agadhino?” yee xaˈmino. (Mat. 11:2, 3) Yohaannisi Yihudu manni halcho baala wonshannohu Yesuusa ikkinoronna teˈee afa hasiˈrino. Lame rosaano Yesuusi reyotenni kai gedensaanni Eemahusi hadhanni heedhe doogote isinni xaaddino; insara Mesihichu Israeele keere fushshannoha lawinonsa. (Luqaasi 24:21 nabbawi.) Shiima yanna gedensaanni Yesuusi soqqamaasine “Israeelete Gashshoote xaanni galagalchite qolattoni?” yite xaˈmitinosi.—Soq. 1:6.

5. (a) Galiilu manni Yesuusi mootensa ikkara hasiˈrinohu mayiraati? (b) Yesuusi insa hedonsa biddi assidhanno gede kaaˈlinonsahu hiittoonniiti?

⁵ Galiilu manni Yesuusa mootensa assa hasiˈrinohu isi wolassannonke yee hexxino daafira ikkikki digatino. Insa Yesuusi dancha massagaanchonke ikkanno yite heddukki digattino. Korkaatuno isi dancha gede coyiˈra, xiwantinore hursa, wole agurina hudidhinore nafa itisa dandiino. Yesuusi 5,000 meddi yaanno labballo itisita mannu dhagge assiˈrino. Qoleno Yesuusi mannu maa assara hedinoro afino. Qullaawu Maxaafi “Mannu Yesuusa wolqatenni amade moote assasira hedinota afe, callisi fule gaaru widira hige haˈri” yaanno. (Yoh. 6:10-15) Layinki barra mannaho Yesuusa moote assate noonsa hasatto ajjukki digattino. Hakkiinni Yesuusi mannaho qaru loosisi maatiro xawisinonsa. Isi uullara dayinohu mannaho Maganu Mangiste daafira rosiisate ikkinnina, maalaamittete hasattonsa wonshate ikkinokkita kulinonsa. Yesuusi “Baˈanno sagalera loosidhinoonte! . . . Maganu Beetti aannoˈnetera hegere heeshshotera loosidhe” yiinonsa.—Yoh. 6:25-27.

6. Yesuusi uullate aana poletiku silxaane amada hasiˈrannokkita leellishinohu hiittoonniiti? (Hanafote noota umi misile lai.)

⁶ Yesuusi reyara shiima yanna gatte heedheenna, harunsaanosi giddo mitu isi Yerusaalamete uullate mangiste xintanno yite hexxitannota  huwatino. Isi hedonsa biddi assate, minaanete lawishsha kulinonsa. Kuni lawishshi, “ayirradu manchi” yaano Yesuusi seeda yanna haˈre keeshshannota leellishanno. (Luq. 19:11-13, 15) Qoleno Yesuusi Roomu gashshaanora poletiku coyira anga wodhannokkita kulinonsa. Phaanxiyosi Philaaxoosi Yesuusa “Ati Ayihudete mooteeti?” yee xaˈmino. (Yoh. 18:33) Philaaxoosi, Yesuusi Yihudu manni Roomu gashshootira finqilanno gede kakkayisanno yee waajjinoha ikkara dandaanno. Yesuusi kayinni “Ane gashshooti tenne gobbaha diˈˈikkino” yee qolino. (Yoh. 18:36) Mangistesi iimita ikkitino daafira, Yesuusi poletiku coyira anga diwodhino. Isi Philaaxoosira uullara dayinohu ‘halaale farciˈrate’ ikkinota kulinosi.—Yohaannisi 18:37 nabbawi.

7. Hedonkenni nafa poletiku gaamo kaaˈla giwa shota ikkitinokkihu mayiraati?

⁷ Ninkeno Yesuusi gede loosinke maatiro huwantummoro, hedonkenni nafa mitteno poletiku gaamo dikaaˈlineemmo. Poletiku gaamo kaaˈla hoogate sharrama shota ikka hooggara dandiitanno. Mittu woradu aliidi laˈˈaanchi togo yiino: “Ninke qooxeessira mannu albinni roore poletika soorrate sharramannoha ikkino. Insa sirchinsa wole baala roorinohu gede assite heddanno, hattono insa giddo batinyeho poletiku soorramiro heeshshonsa woyyaabbannoha lawannonsa. Roduuwu kayinni Maganu Mangisteha dancha duduwo duduwate looso illachishshe, Kiristaanu mittimmansa baˈannokki gede agadhitino; tini hagiirsiissannote. Insa Maganu iillitannonke miiconna qarra hunannota hexxitanno.”

8. Umi xibbi diro Yihudu manni gadadaaˈminota leellishanno lawishsha kuli.

⁸ Duucha woyite mannu qooxeessinsara taashshote xeˈne laˈˈanno woyite, poletiku gashshootira finqilanno. Yesuusi uullate noo yannara, giwiru hajo mannu gashshooteho finqilanno gede assitino. Aleenni qummi assinihu Galiilunnihu Yihuda Roomu gashshootira finqilinohu insa giwire baatinnokkiha afate baalunku manni suˈma borreessitino daafira giirameeti. Yesuusi qaraxu daafira kulinonsare macciishshino manni jajjaho, baattotenna mineho giwire baatanno. Qaraxaasine lowo woxe hanaaqqe adhitanni manna gadadissino. Hatte yannara qaraxaasine, silxaane noonsarira woxe uyite mannuwiinni lowo woxe gamba assidhanno. Iyyaarkote heeˈrannohu Zekkiyoosi yinannihu qaraxaasinete roorrichi, mannuwiinni woxe hanaaqe adhe durooˈmino. (Luq. 19:2, 8) Hatte yannara isi gedeehu batinyu manni nooha ikkara dandaanno.

9, 10. (a) Yesuusi diinna isi poletiku hajora anga wodhanno gede assate woˈnaaltinohu hiittoonniiti? (b) Yesuusi insara qolino dawaronni maa ronseemmo? (Hanafote noota layinki misile lai.)

⁹ Yesuusi diinna isi qaraxu hajora anga  wodhanno gede assate woˈnaaltino. Insa iso ‘giwiru’ daafira xaˈmitino; giwiru Roomu gashshootira baantanniho mitte diinaare ikkanno woxeeti. (Maatewoosi 22:16-18 nabbawi.) Yihudu manni, Roomu kade gashshinonsta qaaganno gede assannonsa daafira, giwire baata dibaxanno. Tenne hajo kayisinohu “Heeroodiisi manni” Yesuusi giwire baata dihasiissanno yiiro, mannu Roomu gashshootira finqilanno gede assino yee kassasate hedinoha ikkara dandaanno. Hattono Yesuusi giwire baata hasiissanno yiiro, mannu iso harunsa agurara dandaanno.

¹⁰ Yesuusi qaraxu hajora anga wodha dihasiˈrino. Konnira, “Qeesaariha Qeesaarira, Maganunniha Maganoho uuyye” yiino. (Mat. 22:21) Yesuusi batinye qaraxaasine mannuwiinni lowo woxe hanaaqqe adhitannota afino. Ikkirono, isi tenne aana diˈˈillachishino. Hatteentenni mannu ooso qarra baala huntannote Maganu Mangiste aana illachishino. Konni garinni isi harunsaanosi baalate dancha lawishsha ikkino. Yesuusi harunsaano mite poletiku gaamo assitannori dancha lawinsaro nafa, poletikaho karsama dihasiissannonsa. Kiristaanu Maganu Mangistenna keeraanchimmasi balaxisiisanno. Konni daafira, poletiku gashshooti taashsho xeˈinore assino yine insa daafira gara ikkinokkire dicoyiˈneemmo.—Mat. 6:33.

11. Taashsho banxeemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹¹ Batinye Yihowa Farciˈraasine alba poletikaho noonsata gara ikkitinokki lao qeela dandiitino. Biritaaniyaho heedhannoti mitte rodoo togo yitino: “Yuniversitete dagoomu daafira rosumma gedensaanni, poletiku gashshooti soorrama hasiissannosi yee heda hanafumma. Hatte yannara kolidda manna gadadinsanninke daafira, insa gadadunni wolassa hasiˈroomma. Hakkawaro duucha hige heewisame qeeloommaha ikkirono, afiˈroomma qeellenni kassi diyoomma. Sirchinsanni kainohunni mannaho taashshote xeˈne iillitannonsata hoolate, balanxe mannu hedo biddi assa hasiissannota diafoomma. Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanafummati balaxe ane umiˈya hedo biddi assiˈra hasiissannoeta wodanchoomma. Hedoˈya biddi assiˈreemma gede kaaˈlitinoe rodoo faranjittete. Xa danqootu afii songora woˈma yanna suwisaancho ikke soqqamanni noomma; qoleno baalunku gari manna kaaˈla dandeemma gara rosoomma.”

12. Yesuusi rosaanosi xeertiˈra hasiissannonsata kulinonsa “irsho” maati?

¹² Yesuusi uullate noo yannara ammaˈno poletikaho karsantanno. Yesuusi yannara mannu heeˈranno heeshshore xawisannohu mittu maxaafi togo yaanno: “Yihudu ammaˈno poletiku gaamo gede ikkite bebbeehantino.” Konni daafira, Yesuusi rosaanosi “Farisootunna Heeroodisi irsho qorophe” yee xawise kulinonsa. (Maq. 8:15, NW) Kowiicho Yesuusi Heeroodisi qummi assinohu, Heeroodisi gashshoote kaaˈlitannore xawisate ikkara dandaanno. Farisootu qolte Yihudu manni Roomu Gashshootinni wolaphara hasidhannoreeti. Maatewoosi borreessino xagge leellishshanno garinni, Yesuusi harunsaanosi Saduqoota yinanni mannano qorophitanno gede kulinonsa. Saduqootu Ayihudete manna Roomu gashshara hasidhanno. Insa giddo batinyu Roomu gashshooti giddo poletiku silxaane noonsareeti. Yesuusi harunsaanosi kuri sase gaamo irshowiinni woy rosiwiinni xeertidhanno gede xawise kulinonsa. (Mat. 16:6, 12) Yesuusi rosaanosira tenne kulinonsahu, Ayihude moote assitasira hasidhuhunni shiima yanna gedensaanniiti.

13, 14. (a) Poletikunna ammaˈno finqillenna taashshote xeˈne heedhanno gede assitinohu hiittoonniiti? (b) Taashsho xeˈinori iillannonke woyite nafa finqila gara diˈˈikkitino yineemmohu mayiraati? (Hanafote noota sayikki misile lai.)

¹³ Ammaˈno poletiku ledo karsantanno woyite  finqille kaˈara dandiitanno. Yesuusi rosaanosi tenne yannara anga wodhitannokki gede rosiisinonsa. Qeesootunna Farisootu Yesuusa shaate mixidhinohu mittu korkaati konneeti. Insa Yesuusi mannu baalu iso harunsanno gede asseenna ammaˈnotenna poletiku giddo noonke silxaane hoongeemmo yite waajjitino. Konnira togo yitino: “Sammi yine agurrummoro mannu baalu iso ammananno. Roomu roorrootino dagge Qullaawa Minenna mannanke guddanno.” (Yoh. 11:48) Konni daafira, Qeyaafa yinannihu Qeesootu Roorrichi Yesuusa shinanni gede gano ganino.—Yoh. 11:49-53; 18:14.

¹⁴ Qeyaafa hashsha goˈlite Yesuusa amaddanno gede olanto soyino. Yesuusi tenne gano afino daafira, soqqamaasinesi ledo hurbaate itihu jeefote hashsha insa boode bise qixxeessidhanno gede kulinonsa. Insara mitto hasiisanno roso rosiisate lame bise ikkitanno. (Luq. 22:36-38) Hakko hashsha Pheexiroosi Qeyaafa soyino manni giddo mitto bisetenni gawajjino. Pheexiroosi hatto assinohu mannu hashsha goˈle Yesuusa amadate dayinohura giirame ikkinoti egennantinote. (Yoh. 18:10) Yesuusi kayinni Pheexiroosi “Bise fushshidhannori bisetenni reyitannona bisekki kou giddora qoli!” yiinosi. (Mat. 26:52, 53) Konni garinni Yesuusi rosaanosi alamete wido ikkitannokki gede rosiisinonsa; isi hatte hawarro tenne hajo daafira huuccatto assiˈrino. (Yohaannisi 17:16 nabbawi.) Taashshote xeˈne huna dandaannohu Magano callaho.

15, 16. (a) Qullaawu Maxaafi Kiristaanu gibbotewiinni xeertiˈranno gede kaaˈlinonsahu hiittoonniiti? (b) Yihowa alametenna dagasi mereero hiittoo badooshshi noota laˈˈanno?

¹⁵ Aleenni qummi assiniti wodiidi Awuroppira heedhanno rodoono tenne huwattino. Ise togo yitino: “Finqille taashshote xeˈne baˈanno gede assitannokkita wodanchoomma. Finqiltannori duucha woyite togo assansanni reyitannota huwatoomma. Wolootu qolte fooggalte giddo gooffanno. Addu taashsho abbannohu Magano calla ikkinota Qullaawu Maxaafinni rosaˈyanni tashshi yaannoe. Saihu 25 diri giddo tenne sokka duduwanni keeshshoomma.” Wodiidi Afirikira heeˈranno rodii urdete bayicho, “qullaawu ayyaani bise ikkinoha Maganu qaale” horoonsiˈranni no; isi gaˈrensa ikkituta ikkiturono keeru sokka baalunku mannira duduwanni no. (Efe. 6:17) Mereerimu Awuroppira heedhanno rodoono Yihowa Farciˈraasincho ikkitu gedensaanni, bashsho gibbanno gaˈre wido ikkino rodiira assidhino. Kuri sasunku roduuwi soorrame biddi yiinohu Yesuusi lawishsha harunsa hasiˈrino daafiraati.

¹⁶ Ninkeno insa gede soorramme biddi yaa hasiissannonke! Qullaawu Maxaafi mannu ooso keeru nookkihunna shafamannohu baaru dambali ledo taashshanno. (Isa. 17:12; 57:20, 21; Aju. 13:1) Poletiku hajo mannu mereero babbadooshshe kalaqqaranna finqille kayissara dandiitanno; ninke kayinni keerinkenna mittimmanke baˈannokki gede sharrama hasiissannonke. Qoleno tenne bebbeehantino alame giddo, Yihowa dagasi mereero mittimma noota laˈˈanno woyite lowo geeshsha hagiidhannoti egennantinote.—Soffooniyaasi 3:17 nabbawi.

17. (a) Mittimmanke baˈannokki gede assiˈra dandiineemmoti sase doogga hiikkuriiti? (b) Aananno birxichira maa ronseemmo?

¹⁷ Konni birxichira Kiristaanu mittimmanke baˈannokki gede assiˈra dandiineemmota sase doogga ronsoommo; insano: (1) Taashshote xeˈne huntannoti Maganu Mangiste calla ikkitinota addaxxineemmo, (2) poletiku coyiˈra anga diwodhineemmo, hattono (3) finqille gimbeemmo. Ikkollana mito woyite mulla kaˈe gibbannonkeri mittimmanke hunate woˈnaaltara dandiitanno. Aananno birxichira umi xibbi diro heeˈrino Kiristaani gede mannu mulla kae giwannonke woyite tenne qeelle saˈˈa dandiineemmo gara ronseemmo.