1. Mannu ooso saadatenni roortannota leellishannohu maati?

MANNU saadatenni roorannohu tiiu noonsare ikkino daafiraati. Addaamiranna Heewanira tiiu noonsata mayinni anfeemmo? Insa Yihowa higge diiggu yannara maaxantino. Tini tiiˈˈinsa uurra ofolla hoˈlinonsata leellishshanno.

2. Tiiˈˈinke kompaasete gedeeti yineemmohu mayiraati? (Hanafote noo misile lai.)

² Tiiansa qajeelsiˈrinokki manni garunni loossannokki kompaase noose markaawe gedeeti. Loossannokki kompaase noose markaawenni haˈra qarra kalaqqara dandiitanno. Bubbenna dambalu markaawe wole raga higge hadhanno gede assara dandaanno. Dancha gede loossanno kompaase kayinni markaawe oofanno manchi haˈra hasiissannosi raga hige haˈranno gede kaaˈlitannosi. Tiiˈˈinkeno kompaasete gedeeti. Tiiu garanna gara ikkinokki coye badatenna gara ikkino raga hinge haˈneemmo gede kaaˈlitannonke dandooti. Ikkollana, tiiˈˈinke danchu garinni massagannonke gede qajeelsiˈra hasiissannonke.

3. Tiiu danchu garinni qajeela hoogiro mayi qarri kalaqamara dandaanno?

³ Mittu manchi tiiasi danchu garinni qajeelsiˈra hoogiro, gara ikkinokkire assanno woyite tiiˈˈisi diqorowisiisannosi. (1 Xim. 4: 1, 2) Togoo tiiˈˈi “busha danchaho” yine hendeemmo gede assankera dandaanno. (Isa. 5:20) Yesuusi harunsaanosi togo yee qorowisiisino: “Shaannoˈnehu baalu Maganoho soqqamannoha lawannositi yanna dagganno.” (Yoh. 16:2) Rosaancho Isxifaanoosi shituri togoo hedo noonsa mannaati; wolootuno togoo hedo noonsari no. (Soq. 6:8, 12; 7:54-60) Batinyu ammaˈno noonsari manna shitanno, hattono wole togoo jaddo loossanno; insa togoo jaddo loossanno woyite Magano magansidhanni nooha lawannonsa; kayinni insa Isi higge diigganni no. (Ful. 20:13) Ee, insa tiiˈˈinsa soˈrisiisanni noonsa!

4. Tiiˈˈinke danchu garinni loosanno gede mayi kaaˈlannonke?

⁴ Tiiˈˈinke danchu garinni loosanno gede mayi kaaˈlannonke? Maganu qaali giddo noo higgenna xintu seeri, “halaale rosiisate, sodhinore seejjate, soˈro hoolatenna halaalaancho heeshshora ikkanno biddishsha aate” kaaˈlanno. (2 Xim. 3:16) Konni daafira, Qullaawa Maxaafa seekkine xiinxalla, hiincanna loosunni leellisha hasiissannonke; tini Maganu hedo huwanteemmo gedenna tiiˈˈinke danchu garinni massagannonke gede assitanno. Hanni Yihowa higgenna xintu seerisi tiianke qajeelsiˈneemmo gede kaaˈlannonke gara laˈno.

5, 6. Maganu higgera hajajammummoro horo afiˈneemmohu hiittoonniiti?

⁵ Maganu higgenni tiianke qajeelsiˈrate, Maganu qaale nabbawatenni woy tenne higge afatenni sainore assa hasiissannonke. Maganu higge lowo geeshsha baxanna ayirrisa hasiissannonke. Maganu Qaali togo yaanno: “Busha coye hunne [woy, gibbe], dancha coye baxxe.” (Amo. 5:15) Ikkollana togo assa dandiineemmohu hiittoonniiti? Qaru coyi Yihowa mitto coye laˈˈanno gara rosate. Hanni goxichu giweennahe akimete minira haˈroottohu gede assite hedi. Akimichu dancha sagale itatto gede, ispoorte loosatto gedenna heeshshokki giddo mito coye biddi assiˈratto gede kulihe. Isi yiinohere assite goxicho afiˈritto. Akimichu kaaˈlinohe daafira lowo geeshsha galatattositi egennantinote.

⁶ Hatteente gede, Kalaqaanchinke uyinonke higge cubbo loonse qarru giddo umbeemmokki gedenna heeshshonke woyyaabbanno gede assitanno. Qullaawu Maxaafi giddo noo higge kaphu, hanaaqu, mooru, foora, finqillenna agaanintete loosi daafira kultannore harunsa kaaˈlitanno gara hedi. (Lawishsha 6:16-19 nabbawi; Aju. 21:8) Yihowa higgera hajajammummoro afiˈneemmo atoote laˈneemmo woyite, Yihowaranna higgesira noonke baxilli lexxanno.

7. Qullaawu Maxaafi giddo noo xagge nabbawanna hiinca maa assineemmo gede kaaˈlitannonke?

⁷ Maganu higge diingummoro iillannonke qarra afate uminke qarramme rosa dihasiissannonke. Maganu Qaali giddo kulloonni manni loosino cubbinni rosa dandiineemmo. Lawishsha 1:5 “Egennaamu egenno lexxanno” yitanno. Baalunkunni rooranno biddishsha afiˈneemmohu Maganuwiinniiti; konni daafira Qullaawu Maxaafi giddo noo manni xagge nabbawanna hiinca hasiissannonke. Lawishshaho, Moote Daawiti Bersaabehi ledo foore Maganu higge diigi woyite iillinosi qarra hedi. (2 Sam. 12:7-14) Tenne xagge nabbambeemmonna hiincineemmo woyite ninkeneeto togo yine xaˈma dandiineemmo: ‘Moote Daawiti togoo qarri giddo uwannokki gede maa assannohu baino? Anerano togoo fonqoli iillannoe woyite maa asseemmo? Togoo fonqoli iillannoe woyite Yooseefi gede xooqeemmonso Daawiti gede fonqolu giddo uweemmo? (Kal. 39:11-15)  Cubbo loonsummoro daanno qarra hiincanke ‘busha coye giwate’ murciˈneemmo gede kaaˈlitannonke.

8, 9. (a) Tiiˈˈinke maa assineemmo gede kaaˈlannonke? (b) Yihowahu xintu seeri tiianke qajeelsiˈrate kaaˈlannonkehu hiittoonniiti?

⁸ Maganu giwannore assineemmokki gede qorophineemmoti egennantinote. Ikkollana Qullaawu Maxaafi giddo konne assi konne assitooti yine kulloonnikki coyi tuncu yaankera dandaanno. Togoo woyite, Magano hagiirsiisannohu maatiro afa dandiineemmohu hiittoonniiti? Qullaawu Maxaafinni tiianke qajeelsiˈnummoro dancha doorsha doodha dandiineemmo.

⁹ Yihowa baxannonke daafira, tiianke qajeelsiˈneemmo gede xintu seera uyinonke. Isi togo yiino: “Woyyannoˈnere rosiiseemmoˈnehunna, hadhinanni doogo kuleemmoˈnehu Maganiˈne Kaaliiqi aneeti.” (Isa. 48:17, 18) Qullaawu Maxaafi giddo nooha xintu seera seekkine hiincineemmoha ikkiro, tiianke qajeelsiˈranna biddi assiˈra dandiineemmo. Tini qolte dancha doorsha doodhineemmo gede kaaˈlitannonke.

10. Xintu seeri maati? Yesuusi rosiisate xintu seera horoonsiˈrinohu hiittoonniiti?

¹⁰ Xintu seeri gara ikkinore hendeemmo gedenna dancha doorsha doodhineemmo gede kaaˈlannonke halaaleeti. Xintu seera huwata Yihowa hedo anfeemmo gedenna higge uyinonkehu mayiraatiro huwanteemmo gede kaaˈlitannonke. Yesuusi rosaanosira mittu assooti abbanno qarra huwattanno gede rosiisate xintu seera kulinonsa. Lawishshaho, koma amada finqillanni gedenna busha yorto foorranni gede assitara dandiitannota kulino. (Mat. 5:21, 22, 27, 28) Dancha gede qajeelino tiiˈˈi, Yihowahu xintu seerinni massagammeemmo gedenna Iso hagiirsiisannore assineemmo gede kaaˈlannonke.—1 Qor. 10:31.

11. Mittu manchi tiiˈˈi wolu manchi tiiˈˈiwiinni baxxannohu hiittoonniiti?

¹¹ Qullaawu Maxaafinni qajeelino tiiˈˈi noonsari lamu Kiristaanira mittu coyi daafira babbaxxitino lao heedhansara dandiitanno. Hanni agu daafira laˈno. Qullaawu Maxaafi deerrunni aga dihoolanno. Ikkollana quwa sayisiˈne angeemmokkinna dimbineemmokki gede qorowisiisannonke. (Law. 20:1; 1 Xim. 3:8) Togo yaa mittu Kiristaanchi heda hasiissannosihu deerra sayise agate daafira callaati yaatenni? Hatto yaa diˈˈikkino. Mittu Kiristaanchi tiiˈˈisi agannota hoola hoogisirono wolootu tiiˈˈi daafira heda hasiissannosi.

12. Roomu Sokka 14:21 te noo hedo wolootu tiiˈˈira qorophineemmo gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

¹² Phaawuloosi Kiristaanu wolootu tiiˈˈira qoropha hasiissannonsata xawisanni togo yiino: “Ledo ammanaasine gufisannoha ikkiro, maala ita woy woyinete xajje aga, woy wole coye assano agura woyyate.” (Rom. 14:21) Atewiinni baxxino tiiˈˈi noosi rodii gufiˈrannokki gede assa dandaattore ikkiro nafa assa agurate maahoyye yaatto? Togo assattoti egennantinote. Mitu roduuwi halaale rossara albaanni ago deerrimale aggannoha ikkirono, xa kayinni horo aga hoogate murcidhino. Ninke baalunku roduuwinke bashsho assitannoha gara ikkinokki coye assate higganno gede guficho ikka dihasiˈneemmo. (1 Qor. 6:9, 10) Konni daafira mittu rodii diageemmo yaanna agi yine giddeessa dihasiissannonke.

13. Ximootewoosi Maganu Mangiste loosi halaˈlanno gede assate dancha lawishsha ikkinohu hiittoonniiti?

¹³ Ximootewoosi 20 diro ikkannosi balla heeˈre farciˈrannonsahu Yihudu manni gufiˈrannokki gede shota ikka hoogisirono barcimate sumuu yiino. Isi togo assinohu  soqqamaasinchu Phaawuloosira noosi gedee lao noosi daafiraati. (Soq. 16:3; 1 Qor. 9:19-23) Atino Ximootewoosi gede wolootaho yite umikki horo aguratto?

14, 15. (a) Ayyaanaamittetenni gikki yaa mayyaate? (b) Ayyaanaamittetenni gikki yiino Kiristaani wolootaho baxille leellishannohu hiittoonniiti?

¹⁴ Baalunku Kiristaani ‘Kiristoosi daafira uyinoonnihu umi rosiwiinni woˈma ikkino rosiwa saˈˈa’ yaano ayyaanaamittetenni gikki yaa hasiissannonsa. (Ibi. 6:1) Kayinni ayyaanaamittetenni gikki yinannihu mulla diˈˈikkino. ‘Woˈma ikkino rosiwa saˈˈate’ sharrama hasiissannonke. Ayyaanaamittetenni gikki yinoommore ikkate egennonkenna wodanchanke lexxitanno gede assiˈra hasiissanno. Qullaawa Maxaafa barru baala nabbambeemmo gede duucha woyite jawaachinshanninkehu iseraati. (Far. 1:1-3) Togo assate mixo fushshiˈrootto? Barru baala Qullaawa Maxaafa nabbawa Yihowa higgenna xintu seera huwatatto gede, hattono Maganu Qaale seekkite wodanchatto gede assitannohe.

¹⁵ Kiristaanaho baalunkunni roore hasiissannonsa higge baxillu higgeeti. Yesuusi rosaanosira togo yiino: “Mereeroˈne baxillu heeˈriro rosaanoˈya ikkitinoonnita mannu baalunku konninni afanno.” (Yoh. 13:35) Yesuusi rodii Yaaiqoobi baxille ‘gashshootu seeraati’ yiino. (Yai. 2:8) Phaawuloosi kayinni “baxillu Seeraho gawalote” yiino. (Rom. 13:10) Baxille togo yine xawisa garankolla, korkaatuno Qullaawu Maxaafi “Maganu baxilleho” yaanno. (1 Yoh. 4:8) Maganu baxillesi loosunni leellishino. Yohaannisi togo yee borreessino: “Ninkera Maganu baxilli xawinonkehu kunninniiti; isi widoonni heeshsho afiˈneemmo gede, Maganu afiˈrinoha mitto Beettosi tenne gobba soyino.” (1 Yoh. 4:9) Ninkeno Yihowa, Beettosi, Kiristaanu roduuwanke, hattono manna baala banxeemmoha ikkiro ayyaanaamittetenni gikki yinoommore ikkinoommota leellinsheemmo.—Mat. 22:37-39.

16. Ayyaanaamittetenni gikki yineemmo woyite xintu seeri horo afiˈrinota bashshonni roore huwanteemmohu mayiraati?

¹⁶ Ayyaanaamittetenni gikki yinummoro, xintu seeri horo afiˈrinoha ikkinota bashshonni roore huwanteemmo.  Korkaatuno higge kaaˈlitannohu mitu coyira callaati, xintu seeri kayinni babbaxxino coyira kaaˈlannonke. Lawishshaho mittu qaaqqi bushu jaaloomi gawajjannota huwata dandaannokki daafira annisinna amasi iso bushu coyinni agarate higge fushshitanno. (1 Qor. 15:33) Ikkollana, qaaqqu gikki yaanni haˈranno woyite xiinxalla ikkanno daafira, Qullaawu Maxaafiha xintu seera horoonsiˈre umisinni woyyinore assanna dancha jaalla doodha dandaanno. (1 Qorontoosi 13:11; 14:20 nabbawi.) Maganunniha xintu seera seekkine hiincineemmo woyite tiiˈˈinke Maganu hedo garinni massagannonke.

17. Dancha doorsha doodhate kaaˈlannori woˈme noonke yineemmohu mayiraati?

¹⁷ Assineemmori baalu Yihowa hagiirsiisanno gede hayyote doorsha doodhate kaaˈlannori woˈme noonke. Maganu Qaali giddo noo higgenna xintu seera danchu garinni horoonsiˈnummoro, ‘dancha coye assate qixxaamboommore’ ikkineemmo. (2 Xim. 3:16, 17) Konni daafira, Yihowa ‘hedo maatiro wodanchate’ Qullaawa Borro giddo nooha xintu seera seekkine xiinxalla hasiissannonke. (Efe. 5:17) Kiristaanu songo widoonni ninke kaaˈlate qixxeessinoonni qixxaawo danchu garinni horoonsiˈra hasiissannonke; kuri giddo mite Agarooshshu Shae Borro Indekse, Yihowa Farciˈraasine Borro Xiinxallate Kaaˈlitanno Biroshere, Wochitawori Layibirerii, Agarooshshu Shaeta INTERNEETETE LAYIBIRERENNA nna JW Layibirerii yinanni appilikeeshiineeti. Konne uduunne qixxeessinoonnihu hojju xiinxallonninna maatete xiinxallonni horo afiˈnammoraati.

18. Yihowa higgenna xintu seeri ledo sumuu yaannore assinummoro mayi atoote afiˈneemmo?

¹⁸ Yihowa higgeranna xintu seerira hajajammummoro afiˈneemmo atoote Faarso 119:97-100 aana kulloonni: “Seerakki lowo geeshsha baxeemmo; barra woˈma iso hedeemmo. Hajajokki woˈmanka woyite ledoˈya no; baarigaarraˈyanni roore wodancheemmoha assitannoe. Hajajokki marro hige hedatenni, rosiisaannoˈya baalantenni roore wodancha afiˈroommo. Wogakki baala wonsheemmo daafira, jajjabbunni roore hayyicha ikkeemmo.” Maganu higgenna xintu seera ganyine hiincineemmoha ikkiro, assineemmore hayyotenni assineemmo, hattono wodancha afiˈneemmo. Maganu higgenninna xintu seerinni tiianke qajeelsiˈrate sharrammummoro, ‘Kiristoosi guutanna woˈma ikkinonte gede, ninke baalunku woˈma manna ikka’ dandiineemmo.—Efe. 4:13.