1, 2. (a) Yesuusi soqqamaasinesi ledo jeefote huuccatto assiꞌri woyite mayi daafira huucciꞌrino? (b) Yesuusi mittimmate daafira seekke kulinohu mayiraati?

 YESUUSI soqqamaasinesi ledo goofimarchu hurbaate iti hashsha mittimmate daafira seekke kulinonsa. Insa ledo huuccatto assiꞌri woyite, isi Annisi ledo mitto ikkinonte gede rosaanosi mereerono mittimma heedhara hasiꞌrannota coyiꞌrino. (Yohaannisi 17:20, 21 nabbawi.) Soqqamaasinesi mereero mittimma heedhuro, fajjosi wonshanno gede Yesuusa uullara soyinohu Yihowa ikkinota mannu huwata dandaanno. Mereeronsa baxillu heeꞌriro, mannu insa Yesuusita addu rosaano ikkitinota huwatanno, hattono mereeronsa mittimma heedhanno.—Yoh. 13:34, 35.

² Yesuusi hakko hashsha mittimmate daafira lowore kulino; hatto assasi garankolla. Korkaatuno soqqamaasinesi woꞌmunni woꞌma mitto ikkitinokkita afino. Lawishshaho soqqamaasinesi hakkuyira albaanni assitinonte gede hakko hashshano “baalunkunni roorannohu ayeti?” yitanni heewisantino. (Luq. 22:24-27; Maq. 9:33, 34) Wole yannarano, Yaiqoobinna Yohaannisi Yesuusi Mangistesira baalunkunni roorino bayicho aannonsa gede xaꞌmidhino.—Maq. 10:35-40.

3. Yesuusi rosaano mereero mittimma heedhannokki gede assinori maa ikkara dandaanno? Konni birxichira hiikkuri xaꞌmuwa xiinxallineemmo?

 ³ Kiristoosi rosaano mereero mittimma heedhannokki gede assitinoti silxaane afiꞌrate noonsa hasatto calla diꞌꞌikkitino. Hatte yannara noo manni mimmito mulla kae giwanno daafira mereeronsa babbadooshshu batiꞌrino. Yesuusi rosaano togoo hedo qeeꞌla hasiissinonsa. Konni birxichira aante noo xaꞌmuwara dawaro afiꞌneemmo: Yesuusi manna mulla kaꞌne gimbannita baxannokkita leellishinohu hiittoonniiti? Isi, harunsaanosi manna mallaaddannokki gedenna addu mittimma heedhannonsa gede kaaꞌlinonsahu hiittoonniiti? Yesuusi rosiisino rosi mittimmanke agadhine heeꞌneemmo gede kaaꞌlannonkehu hiittoonniiti?

4. Yesuusa mannu mulla kae giwinosita leellishanno lawishsha kuli.

⁴ Yesuusa nafa mannu mulla kae giwinosi. Filiphoosi Naatinaeelira Mesihicha afoommo yii yannara Naatinaeeli “Naaziretetenni danchu coyi fulannoni?” yiino. (Yoh. 1:46) Naatinaeeli Mikkiyaasi 5:2 te masaalloonni masaalo afikki digatino; isi Naazireetete katami gariha ikkinokki daafira hakko Mesihichu diꞌꞌilamanno yee hedinoha ikkara dandaanno. Mitu Yihudu mannino Yesuusi Galiilunni dayinoha ikkino daafira mishinosi. (Yoh. 7:52) Batinyu Yihudu manni Galiilu manna woffi asse laꞌꞌanno. Wolootu Yihudooti qolte “Samaarichaho” yitanni qacifattinosi. (Yoh. 8:48) Samaariyu manni sirchunninna ammaꞌnotenni Yihudu manniwiinni baxxinoho. Yihudunna Galiilu manni Samaariyu manna diayirrisanno, hattono insa ledo horo dixaadanno.—Yoh. 4:9.

5. Yesuusi rosaano mannu mulla kae giwinonsahu hiittoonniiti?

⁵ Yihudunniti ammaꞌnote massagaano Yesuusi harunsanno lowo geeshsha mishshanno. Farisootuno Yesuusi rosaano “kuni manni rumaminoho” yitino. (Yoh. 7:47-49) Yihudunnihu ammaꞌnote rosi mine eꞌꞌe rosinokkiha woy insa woga harunsannokki manna lowo geeshsha mishshanno. (Soq. 4:13) Hatte yannara ammaꞌnote, dagoomunna sirchu babbadooshshi noo daafira, mannu Yesuusanna rosaanosi mulla kae giwinonsa. Yesuusi rosaanorano manna mulla kae giwate hedo noonsa. Insa mittimmansa baꞌannokki gede, hedonsa biddi assiꞌra hasiissinonsa.

6. Qoropha hoongummoro ninkeno wolootu gede manna mulla kaꞌne giwa dandiineemmota leellishanno lawishsha kuli.

⁶ Yannankerano manna mulla kae giwanno manni batiꞌrino. Mannu ninke mulla kae giwannonkeha woy ninkeno manna mulla kaꞌne gimbeemmoha ikkara dandaanno. Mitte Awustiraaliyaho heedhannoti suwisaancho rodoo togo yitino: “Faranje Aborijinu manna beebba assidhanno gara hedeemma woyite, insa roore giwisie. Tini aneno gawajjitinoe daafira, insa effire giwumma.” Mittu Kanaadaho heeꞌrano rodiino isi coyiꞌranno qaale coyiꞌrannokki manna alba mulla kae giwannota xawisino. Isi togo yiino: “Alba Faransayete Afoo coyiꞌranno manni, manna baala rooranno yee hedeemmo daafira, Ingilizete Afoo coyirano manna lowo geeshsha giweemmo.”

7. Yesuusi manna mulla kaꞌne giwa hasiissannokkita leellishinohu hiittoonniiti?

⁷ Yesuusi warinte gede manna mulla kae giwate hedo yannankerano batidhino. Yesuusi togoo qarra tirinohu hiittoonniiti? Umihunni, isi manna dimallaadanno; tini isi woloota mulla kaꞌne gimbannita baxannokkita leellishshanno. Isi buxanete, dureeyyete, Farisaanote, Samaariyu mannira, qaraxaasinetenna cubbaataammaho sabbakkino. Layinkihunni, Yesuusi rosaanosira manna huluullantannokki gedenna mulla kaꞌe gibbannokki gede rosiisinonsa, hattono dancha lawishsha ikkinonsa.

8. Kiristaanu mittimmara lowo geeshsha kaaꞌlannohu xintu seeri hiikkonneeti? Xawisi.

⁸ Yesuusi mittimmankera lowo geeshsha kaaꞌlannoha mitto xintu seera rosiisino. Isi kiꞌne  baalu ‘roduuwaho’ yiino. (Maatewoosi 23:8, 9 nabbawi.) Addaami sircho ikkinoommo daafira ninke baalu “roduuwaho” yaa dandiinanni. (Soq. 17:26) Ikkollana ninke baalu roduuwa ikkinoommota leellishannohu wolurino no. Yesuusi rosaanosi kiꞌne baalu roduuwaho yiinonsahu insa Yihowa iimi Annansa ikkinota ammantinore ikkitino daafiraati. (Mat. 12:50) Qoleno insa baxillunna mittimma woꞌmitinote ayyaanaamittete maate miilla ikkitino. Konni daafira soqqamaasine borreessitino sokka aana, Kiristaanu ‘roduuwansa’ ikkinota xawissino.—Rom. 1:13; 1 Phe. 2:17; 1 Yoh. 3:13.

9, 10. (a) Yihudu manni sirchinsanni naaxxansa digaraho yineemmohu mayiraati? (b) Yesuusi ninke sircho ikkinokki manna giwa gara ikkitinokkita rosiisinohu hiittoonniiti? (Hanafote noo misile lai.)

⁹ Yesuusi mimmitonke roduuwu gede assine laꞌꞌa hasiissannonketa xawise kuli gedensaanni, umonke heeshshi assano lowo geeshsha hasiissannota coyiꞌrino. (Maatewoosi 23:11, 12 nabbawi.) Aleenni laꞌnummonte gede, gara ikkitinokki naaxxa Yesuusi soqqamaasine mereero mittimma heedhannokki gede assitino. Qoleno Yesuusi yannara mannu sirchinsanni naaxxanno. Kayinni Yihudu manni Abirihaami sircho ikkansanni naaxxansa garahoni? Batinyu Yihudu manni insa sirchi wole baala roorinohu gede asse hedanno. Ikkollana, Cuuaanchu Yohaannisi insara “Maganu tenne kinna giddonni Abirihaamira ila kayisa dandaanno” yiinonsa.—Luq. 3:8.

¹⁰ Yesuusi meessi sirchi wole roorinohu gede assine heda gara ikkitinokkita rosiisino. Isi mittu seeru rosiisaanchi xaꞌminosi xaꞌmora qolino dawaro tenne leellishshanno. Kuni manchi Yesuusa “Eliꞌya ayeti?” yee xaꞌmino. Yesuusi tenne xaꞌmora dawaro qolate mittu Samaarichi assino danchumma kulino. Mulqiraano mitto Yihudicha gante doogote tuggino; mitu Yihudu manni konne mancho lae sammi yee sae haꞌrino. Samaarichu kayinni lae marare kaaꞌlinosi. Hakkiinni Yesuusi seeru rosiisaanchira atino hatto assi yiinosi. (Luq. 10:25-37) Yesuusi Ayihudootu manna baala banxanni gara Samaarichuwiinni rosa dandiitannota leellishino.

11. Yesuusi rosaano wole gobba manna mallaada hasiissannonsakkihu mayiraati? Yesuusi tenne huwattanno gede kaaꞌlinonsahu hiittoonniiti?

¹¹ Yesuusi rosaanosi “Yihuda baalaho, Samaariyahonna gobbate qacce geeshsha” sabbakkanno gede hajajinonsa. (Soq. 1:8) Insa konne looso umo fushshate naaxxanna manna mulla kae giwate hedo qeeꞌla hasiissannonsa. Yesuusi wole gobba mannira noonsata dancha akatta luphi asse xawise, rosaanosi baalante gaꞌrera sabbaka dandiitanno gede qajeelsinonsa. Qoleno Isi wole gobbahu mittu olantote roorrichi ammana noosita leellishino daafira naadinosi. (Mat. 8:5-10) Yesuusi ilamino katamira Naazireetete heeꞌre Yihowa wole gobba manna kaaꞌlino gara xawisino; lawishshaho Seraphita yinannihu Kanaani katamira heedhannote mitte gunnitte daafiranna xiigu amadinohu Sooriyu manchi Niꞌꞌimaani daafira kulino. (Luq. 4:25-27) Qoleno Yesuusi Samaariyu manchora farciꞌrino, hattono mannu sokkasi hagiidhe macciishshino daafira Samaariyu katamira lame barra keeshshino.—Yoh. 4:21-24, 40.

12, 13. (a) Yesuusi Samaariyu manchora sabbaki woyite soqqamaasinete mayi macciishshaminonsa? (Hanafote noo misile lai.) (b) Yaiqoobinna Yohaannisi Yesuusi rosiisino roso woꞌmunni woꞌma huwattinokkita leellishannori maati?

¹² Yesuusi rosaanora manna mulla kae giwate hedo qeela shota diꞌꞌikkitinonsa. Insa Yesuusi Samaaritte mancho rosiisi yannara lowo geeshsha maalaꞌlitino. (Yoh. 4:9, 27) Yihudunniti ammaꞌnote massagaano danchu amanyooti noosekki mancho hasaawisa agurina, gudumaaleho meyate ledo dihasaabbanno. Konnira soqqamaasinesi Yesuusa sagale iti yitinosi. Yesuusi kayinni ayyaanaamittete hasaawa illachishino daafira, hakka woyitira sagale ita nafa dihasiꞌrino. Yesuusi mitte Samaarittera nafa sabbaka Annisi fajjo ikkitinota  afino; tini isira sagalete gedeeti.—Yoh. 4:31-34.

¹³ Yaiqoobiranna Yohaannisira Yesuusi rosiisino rosi dileellinonsa. Yesuusinna rosaanosi Samaariyu widoonni higge saꞌanni heedhe Samaariyu qachira galate heddino. Samaariyu manni gashsha giwinonsa daafira Yaiqoobinna Yohaannisi giirante iiminni giira dirrite konne qacha guddanno gede hajaja hasidhino. Yesuusi insa seejjinonsa. (Luq. 9:51-56) Wosinsa giwinonsahu insa ilantinohu Galiilu katamira heeꞌranno manna ikkoommero Yaiqoobinna Yohaannisi togo ikkite giirama hoogara dandiitanno. Insa giirantinohu Samaariyu manna baxxannokki daafira ikkara dandaanno. Yannate gedensaanni soqqamaasinchu Yohaannisi Samaariyu manni sabbakinonsa sokka macciishshe adhanna laiti, hakkuyira albaanni hanqe coyiꞌrasinni saalinoha ikkara dandaanno.—Soq. 8:14, 25.

14. Afuu babbadooshshi kalaqino qarra tirroonnihu hiittoonniiti?

¹⁴ Phenxeqosxete ayyaana 33 M.D. ayirrinsihunni shiima yanna gedensaanni songote giddo mallaandoonni manni noo daafira qarru kalaqamino. Gunnootaho sagale beenkanni yannara Giriikete Afoo coyiꞌranno gunnoota hamboonninsa. (Soq. 6:1) Kuri gunnoota hamboonnihu wole gobba afoo coyidhanno daafira ikkara dandaanno. Hakka woyintenni soqqamaasine sagale taashshite beekkanno gede ikkadda ikkitino labballo doortino. Kuri ayyaanaamittetenni kaajjitino labballi baalunku Giriikete Afii suꞌma noonsareeti. Tini qixxaawo koffi yiino gunnoota hagiirsiissinonsaha ikkara dandaanno.

15. Pheexiroosi manna mallaada hasiissannokkita rosinohu hiittoonniiti? (Hanafote noo misile lai.)

¹⁵ Yesuusi rosaano 36 M.D. baalante gaꞌrenni dayino mannira sabbaka hanaffino. Hakkuyira albaanni soqqamaasinchu Pheexiroosi Yihudu wido ikkino manniwa calla aananno. Ikkollana Maganu, Kiristaanu mallaada hasiissannonsakkita xawisisihu gedensaanni, Roomu olanto roorrichira Qornelewoosira dancha duduwo duduwino. (Soqqamaasinete Looso 10:28, 34, 35 nabbawi.) Hakkunni gedensaanni Pheexiroosi Yihudu wido ikkinokki Kiristaaniwa aananna ledonsa sagale ita hanafino. Ikkollana lowo diri gedensaanni, Pheexiroosi Antsookiyaho heeꞌrannohu Yihudu wido ikkinokki Kiristaani ledo sagale ita agurino. (Gal. 2:11-14) Konni daafira Phaawuloosi Pheexiroosi seejjinosi; Pheexiroosino seejjosi adhino. Tenne mayinni anfeemmo? Pheexiroosi shiimiidi Iisiyira heeꞌrannohu Yihudunna Yihudu gaꞌre ikkinokki Kiristaanira umi sokkasi borreessi woyite, baalanka roduuwa baxa hasiissannonsata xawisino.—1 Phe. 1:1; 2:17.

16. Hundi Kiristaani egennaminohu mayinniiti?

¹⁶ Yesuusi soqqamaasine isi lawishshinni “manna baala” baxa rossino. (Yoh. 12:32; 1 Xim. 4:10) Insa hedonsa biddi assiꞌrate lowo yanna keeshshitinoha ikkirono, togo assa dandiitino. Hundi Kiristaani mimmitonsa baxatenni egennaminoha ikkino. Layinki sanira heeꞌrinohu Tertuliyaani yinanni borreessaanchi Kiristaana ikkinokki manni coyiꞌrinore togo yee borreessino: “Insa mimmitonsa baxxanno . . .; hattono mimmitinsara heeshshonsa nafa sayise aate qixxaabbinoreeti.” Hundi Kiristaani “haaro mannimma” uddiꞌrino daafira, Maganu gede manna baala taalo illenni laꞌꞌa dandiino.—Qol. 3:10, 11.

17. Manna mulla kae giwate hedo wodaninke giddonni fushshine huna dandiineemmohu hiittoonniiti? Lawishsha kuli.

¹⁷ Yannankera, ninkeno manna mulla kae giwate hedo wodaninke giddonni fushshe hunate lowo yanna hasiissannonkeha ikkara dandaanno. Faransayete heedhanno rodoo togoo hedo qeelate sharrantino gara togo yite xawissino: “Yihowa, woloota baxa, insara noonkere beehanna manna baala baxa dandiinanni gara rosiisinoe. Ikkollana manna mulla kae giwate hedo qeelate xaano rosanni noomma; togo assa duucha woyite shota diꞌꞌikkitino. Tenne haja daafira ganye huucciꞌreemmahu iseraati.” Ispeenete heedhanno rodoono togoo hedo qeelate sharrama hasiissinose: “Wole gaꞌre ikkino manna giwate  nooe hedo qeelate sharrama hasiissannoe woyiti no; duucha woyite tenne hedoꞌya qeeꞌleemma. Ikkollana togoo hedo qeelate duuchanka woyite sharrama hasiissannoeta afoomma. Mittimma noo maate miila ikkeemma gede kaaꞌlinoe daafira Yihowa galaxxeemmasi.” Ninke baalunku ninkeneeto layiꞌra hasiissannonke. Kuri lame roduuwi gede ninkerano manna mulla kae giwate hedo qeelate sharrama hasiissannonkeha ikkara dandaanno.

18, 19. (a) Baalanka manna banxeemmo gede assannonkeri maati? (b) Togo assa dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁸ Ninke baalunku bashsho ‘wosina’ ikkine Maganunniwa shiqqi yinummokkinni heeꞌnoommota qaaga hasiissannonke. (Efe. 2:12) Ikkollana Yihowa “lowo baxillinni” isiwa gamba yineemmo gede assinonke. (Hos. 11:4; Yoh. 6:44) Yesuusino isiwa shinqeemmo gede kaaꞌlinonke. Isi Maganu maate miilla ikkineemmo gede doogo faninonke. (Roomu Sokka 15:7 nabbawi.) Yesuusi guuntete xeꞌne noonkeha ikkirono Yihowawa shiqqi yineemmo gede kaaꞌlinonke daafira, ninke mitto manchono giwa dihasiissannonke!

¹⁹ Tenne busha alame goofimarchi shiqanni noo daafira, bashshonni roore mannu mittimma nookkihanna mimmito mulla kae giwannoha ikkannoti egennantinote. (Gal. 5:19-21; 2 Xim. 3:13) Ninke Yihowa soqqamaasine kayinni, iimi hayyo noonketa leellinsheemmo; tini hayyo mallaandeemmokki gedenna keerinke lexxanno gede assitano. (Yai. 3:17, 18) Wole gobba manni ledo jaalooma kalaqiꞌra, hattono budensanna coyidhanno qaale rosa hagiirsiissannonke. Togo assinummoro, keerinke lagu gede, keeraanchimmanke baaru dambali gede ikkitanno.—Isa. 48:17, 18.

20. Baxillu wodanankenna surrenke soorre biddi assiro mereeronke mayi heeꞌranno?

²⁰ Aleenni qummi assiniti Awustiraaliyaho heedhanno rodoo togo yitino: “Qullaawu Maxaafi egenno manna mulla kae giwate hedo sunu sununni qeeleemma gede assitinoe.” Tini rodoo Qullaawa Maxaafa xiinxalla kaaꞌlitinoseta huwattino. Ise ledde togo yitino: “Wodaniꞌyanna surreꞌya soorrante haaro ikkitino. Konni daafira giddoꞌya keeshshitinoti manna mulla kae giwate hedo gudisante baꞌino.” Kanaadaho heeꞌrannohu Faransayete Afoo coyiꞌranno rodiino “duucha woyite manna mulla kaꞌne gimbanni gede assitannoti egennote anje ikkitinotanna mittu manchi ilamino bayichi hakku manchi busha woy dancha ikkanno gede assannokkita” huwatino. Yannate gedensaanni isi Ingilizete Afoo coyidhanno rodoo adhino. Kuni lawishshi baxillu manna mulla kae giwate hedo qeellanni gede assannota leellishanno. Qoleno baxillu mittimmanke kaajjitanno gede assanno.—Qol. 3:14.