“Abbiˈya beetti ledo giwamummoti foolannokki gede kokke qalxe amadummo. Iso shaa hasiˈroommo.”—Pooli.

“Mine kaummorira baalaho hanqe gobba gudeemmo. Mini uduunne, qaaqquulliˈya godoˈlannore hattono illete leelliere baala haaˈre uullate ganeemmo.”—Maarko.

Ninke insa geeshsha hanqineemmore ikka hoongammora dandiineemmo. Ikkirono ninke baalanka meessanaa qeeˈla qarrissannonke woyiti no. Tini qarra ikkitannonke gede assannohu qaru coyi, umi manchi yaano Addaamiwiinni cubbo ragiˈnoommore ikkankeeti. (Rom. 5:12) Mitoho Poolinna Maarko gede hanqo eemadha qarra ikkitannonsa. Woloota kayinni hedonsa eemadha qarrissannonsa. Insa waajjishannonsarenna hexxo mudhitanno gede assannonsare heddanno. Mitoho kayinni foortanno gede, quwa saˈe aggannonna jingilli assitanno xagga adhitanno gede xixxiimbanninsata gargadha qarra ikkitansara dandiitanno.

Hedonsa, hasattonsanna assootensa eemadhitannokkiri qarru giddo ubbara dandiitanno. Ninke kayinni togoori iillannonkekki gede assiˈra dandiineemmo. Hiittoonni? Albinni roore meessanaa qeeˈlate sharramatenniiti. Hanni tennera kaaˈlitannonketa sase xaˈmo laˈno: (1) Meessanaa qeeˈlate yaa mayyaate? (2) Meessanaa qeeˈla lowo geeshsha hasiissannota ikkitinohu mayiraati? (3) Kuni Maganu ‘ayyaani laalo’ wido ikkino akati heeˈrannonke gede assiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? (Gal. 5:22, 23) Hakkiinni mito woyite meessanaa qeeˈla qarrissannonkeha ikkiro, maa assa dandiineemmoro ronseemmo.

Isonooto qeeˈlanno manchi mitto coye gari-garimmo laikkinni diassanno. Togoo manchi coyiˈrannorinna assannorinni Magano dadillisannokki gede qorophanno.

Yesuusi meessanaa qeeˈlate yaa mayyaatero leellishino. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Xontannasi qole dixonino; qarra adhanni heeˈre halaale coyiˈranno Maganira eeggo uyino ikkinnina, qole direewino.” (1 Phe. 2:23) Yesuusi qarru haqqira sutame heeˈreenna diinnasi qacifattusi woyite isonooto qeeˈlino. (Mat. 27:39-44) Isi hakkuyira albaanni haxawarrootu ammaˈnote sooreeyye coyiˈrino coyinni woshshaaddasira woˈnaaltu woyite isonooto qeeˈlannoha ikkinota dhagge ikkanno garinni leellishino. (Mat. 22:15-22) Yesuusi lowo geeshsha hanqitino Ayihudooti kinnatenni gantasira kaˈu woyite assinori dancha lawishsha ikkannonke! Isi rabbisiˈra agure “insara leellikkinni Qullaawu Mininni fule” haˈrino.—Yoh. 8:57-59.

Ninke Yesuusi lawishsha harunsa dandiineemmo? Woˈmunni woˈma ikka hoogirono ee dandiineemmo. Soqqamaasinchu Pheexiroosi “Isi faalere ikkitinanni gede, Kiristoosi qarra adhatenni lawishsha ikkinoˈne” yee borreessino. (1 Phe. 2:21) Guuntete xeˈne noonkere ikkinummorono, Yesuusi faale seekkine harunsine meessanaa qeeˈla dandiineemmo. Hatto assanke lowo geeshsha hasiissannohu mayiraati?

Yihowa hagiirsiisate meessanaa qeeˈla hasiissannonke. Lowo diro Yihowara ammanamme soqqammoommore ikkinummoro nafa, assineemmorinninna coyiˈneemmorinni meessanaa qeeˈla hoongummoro Yihowa ledo noonke jaalooma huˈninammora dandiineemmo.

Hanni hakkawaro “baattote aana noo manni baalunkunni roore jooga” ikkino manchiha Muse lawishsha laˈno. (Kir. 12:3) Muse lowo diro Israeelete daga gunguntanna cince heeˈrinoha ikkirono, mitto barra isonooto qeeˈla hoogino. Isi Israeele waa hoongoommo yite wirro gunguntuta hanqino. “Kiˈne haxawarrootu! Halaalinta kunni kinchi giddonni kiˈnera waa uyinoˈne?” yee lowo geeshsha hanqe coyiˈrino.—Kir. 20:2-11.

Muse isonooto qeeˈla hoogino. Isi maalaletenni waa fushshinonsahu Yihowa ayirranno gede diassino. (Far. 106:32, 33) Konnira Yihowa Muse Hexxote Gobba eara difajjinosi. (Kir. 20:12) Muse isonooto qeeˈla hoogasinni reyi barri geeshsha gaabbanni heeˈrinoha ikkara dandaanno.—Mar. 3:23-27.

Tenne xaggenni maa ronseemmo? Halaalu mine lowo diro keeshshinoommore ikkinummoro nafa, mannu hanqisinkero woy soˈro loosiro ayirrinyu xeino garinni coyiˈra dihasiissannonke. (Efe. 4:32; Qol. 3:12) Jawooˈmineemmo woyite cincineemmore ikka roore qarrissannonketi egennantinote. Ikkirono Muse lawishsha qaaga hasiissannonke. Meessanaa qeeˈla hoongeenna Yihowa albaanni noonkehu suˈnaadu suˈminke baˈˈara dihasiˈneemmo. Kuni lowo geeshsha hasiisanno akati heeˈrannonke gede maa assa dandiineemmo?

Qullaawa ayyaana afiˈrate huuccidhe. Mayira? Korkaatuno, meessanaa qeeˈla Maganu ayyaani laalooti; qoleno Yihowa huuccidhannorira ayyaanasi aannonsa. (Luq. 11:13) Yihowa ayyaanisi widoonni hasiissannonke wolqa aannonke. (2 Qor. 4:7) Qoleno, isi meessanaa qeeˈlate kaaˈlannonkeha wole ayyaanu laalo akatta lawishshaho baxille aannonke.—1 Qor. 13:5.

Meessanaa qeeˈla qarra ikkitanno gede assannoriwiinni xeertidhe. Lawishshaho, gara ikkinokkire leellinshanni webisayitenna boohaarshiwiinni xeertiˈra hasiissannonke. (Efe. 5:3, 4) Qoleno gara ikkinokkire assineemmo gede assannonke coyi baalunkuwiinni xeertiˈra hasiissannonketi egennantinote. (Law. 22:3; 1 Qor. 6:12) Lawishshaho  maaeela coye assa rakkannosi manchi busha yorto kakkayissanno maxaaffanna filmuwawiinni xeertiˈra hasiissannosi.

Tenne amaale harunsa shota ikka hooggankera dandiitanno. Ikkirono tenne amaale loosu aana hosiisate sharrammummoro Yihowa meessanaa qeeˈlate kaaˈlitanno wolqa aannonke. (2 Phe. 1:5-8) Isi hedonke, coyiˈneemmorenna assineemmore eemadhineemmo gede kaaˈlannonke. Aleenni kulliri Poolinna Maarko lawishshi tenne leellishanno; insa hanqo eemadha rossino. Hanni xa makeena kadanno woyite isonooto qeeˈla qarrissannosiha, wole agurina wolootu ledo giwamara nafa kaˈˈanno rodii lawishsha laˈno. Tennera isi maa assiyya? Isi togo yiino: “Barru baala huuccatto assiˈreemmo. Meessanaa qeeˈlate daafira kultanno birxichuwa xiinxalleemmo; hattono tennera kaaˈlitannoe qummeeshshuwa qaagate woˈnaaleemmo. Aneneeto qeeˈlate lowo diro sharramoommoha ikkirono, soodo sooddaa kiiro, barra woˈma aneneeto eemadha hasiissannoeta qaageemmo. Dinye heedhuero muddameemmokki gede balaxe fuleemmo.”

Ninke baalunku meessanaa qeeˈla hoongeemmo woyiti no. Togoori tuncu yaannonke woyite huuccatto assiˈra saallammora dandiineemmo. Ikkollana roorenka huucciˈra hasiissannonkehu togoo woyiteeti. Konnira bayichonko Yihowa huucciˈri. Maarannohe gede huucciˈri, kaaˈlosi hasiˈri, hattono togoo soˈro wirro loosattokki gede murciˈri. (Far. 51:9-11) Yihowa gatona yaannohe gede giddokkinni huucciˈratto huuccatto macciishshannota huluullantooti. (Far. 102:17) Soqqamaasinchu Yohaannisi Maganu “Beetti mundee cubbu baalunni keereensitannonke” yiinota deˈnoonke. (1 Yoh. 1:7; 2:1; Far. 86:5) Yihowa soqqamaanosi woloota marro marro higge gatona yitanno gede kulinota qaango. Hakko daafira isi ninkerano hatto assannonketa addaxxa dandiineemmo.—Mat. 18:21, 22; Qol. 3:13.

Muse halalla shiima yannara ikkirono isonooto qeeˈla hoogasinni Yihowa dadillino. Ikkirono Yihowa gatona yiinosi. Isinni Maganu Qaali Muse ammanatenni worba mancho ikkinota kulanno. (Mar. 34:10; Ibi. 11:24-28) Yihowa Muse Hexxote Gobba eannota hoolinosiha ikkirono, albillitte reyotenni kayise Gannate ikkitanno uullara hegere heeshsho aannosi. Ninkeno kuni lowo geeshsha hasiisannohu meessanaa qeeˈlate akati heeˈrannonke gede assiˈneemmoha ikkiro hegere heeshsho afiˈne hagiidhinanni heeˈneemmo.—1 Qor. 9:25.