Ilamoommohu Libaanoosi gobbara Amiyuni yinanni katamira Onkoleessa 19, 1940nniiti. Shiimu diri gedensaanni maatenke Tirippooli yinanni katama hadhu; ani lophoommohu hakkooti; maatenke baxillunna hagiirru woˈminote; qoleno Magano Yihowa affinotenna iso lowo geya baxxannote. Onte oosonke giddo ani maaˈniidiho; sase meya roduuwinna mittu labbaa rodii nooe. Anniˈyanna amaˈya balaxisiisannohu woxe diˈˈikkino. Roore balaxisiinseemmo coyi, Qullaawa Maxaafa xiinxallate, Kiristaanu gambooshshe haˈratenna wolootu Magano affanno gede kaaˈlate.

Songonkera buurantinori haammatu roduuwi no. Insa giddo mittu Misheeli Abudiiti; isi hakkawaro maxaafu xiinxallo yinannita massaganno. Abudi Qullaawu Maxaafi halaale Libaanoosi gobba abbinohu 1920 ballaati; halaale macciishshinohu kayi Niwu Yorkete katamiraati. Misheeli, Aani Biverinna Giweni Biveri yinanniri Giiliyaadi Rosi mininni maassantinore lame wedella roduuwa ayirrisannonsanna kaaˈlannonsa gara horo dihaweemmo. Insa ninkera dancha jaalla ikkitinonke. Lowo diri gedensaanni Ameerikaho Aaninni xaadummoti lowo geya hagiidhoommo. Shiima yanna gedensaanni Giweninni xaadummo; ise hakka woyite Wilfireedi Guuchi yinanni rodiira assidhe  Ingilaandete gobbara Lendenete Beeteelera soqqantanni no.

Anje noommo yannara Libaanoosi gobbara nooti Yihowa Farciˈraasine shiimate. Ikkollana Qullaawu Maxaafinni ronsoommore mannaho quqquxamme kulleemmo. Hatto assineemmohu mitu ammaˈnote murrooti gibbanni heedheennankeeti. Hatte yannara ikkinoha mito coye xaa geya qaageemmo.

Mitto barra aninna rodooˈya Saana mittu hintsi giddo mannaho Qullaawu Maxaafi sokka kullanni heeˈnoommo. Manna hasaawinsanni heeˈneenna mittu qeesichi kae dayi. Isi dayinohu mitu woshsheenna ikkikki digatino. Qeesichu rodooˈya xoni. Isi lowo geya hanqe Saana dirimu aaninni tugeenna gaˈnite madidhu. Hakkiinni dowwolle polise woshshineenna insa dagge kaaˈlituse. Insa qeesicha polisete xaawa haadhe hadhu; hakkiicho isi shugguxe qodhe noota affu. Polisete roorrichi iso, “Afummona ati ammaˈnote murrichaatinso shittootu halaqaati?” yee xaˈmi.

Woluno horo haweemmokki coyi no; mitto barra songonke otobise kaaraayyaˈeenna xeertowa noo katamira dancha duduwo duduwate haˈnummo. Hakko dancha gede soqqammanni heeˈneenna qooxeessu qeesichi assinanni heeˈnoommore afiti ninke gawajjate manna gamba assiˈre dayi. Kuni manni waajjishiishinonke; aanaho kinna nafa ollolinonke; hatte mereero insa annaˈya gawajjitu. Anniˈya madire alba mundee goofinota qaageemmo. Isi amaˈya ledo otobisenniwa higi; ninkeno yaandoommori mitu insa hoode haˈnummo. Ikkirono amaˈya anniˈya mada fiitanni, “Yihowa, diaffe assitanni noona gatona yiinsa ballo” yitinota horo dihaweemmo.

Wole yannara qole ayiddenke layiˈrate haˈnummo. Hakkiicho ahaahiˈya qaera mittu egennamino qeesichinni xaandummo. Isi anniˈyanna amaˈya Yihowa Farciˈraasine ikkinota afino. Ani lewu diri qaaqqo ikkummorono, isi ane calla bade “Koo, cuuamoottokkihu mayiraati?” yiie. Anino xaara qaaqqo ikkoommotanna cuuamate Qullaawa Maxaafa lede afanna kaajjado ammana hasiissannoeta kulummosi. Yoommore baxinokki daafira, manna diayyirisannoho yee ahaahiˈyara kuli.

Kayinni togoohu dadillisanno coyi iillinonkehu sae saeetilla. Xaphoomunni Libaanoosi gobbara heeˈranno manni faasiiqahonna wosina adha baxannoho. Hakko daafira batinyu manni ledo Qullaawu Maxaafire dancha gede hasaamboommo, hattono lowo manna Qullaawa Maxaafa xiinxallinsoommo.

Roso rosanni noommo yannara mittu wedellichu rodii Venizuweelu gobbanni Libaanoosi dayi. Isi songonke dayinowa rodooˈya Waafa adhara layiˈrino. Gedensoonni insa adhame Venizuweela haˈrino. Waafa sokka borreessite sokkanni, anniˈya maatesi adhe Venizuweela haˈranno gede wotto wortusi. Ise hatto assitannohu ninke lowo geya qalli yitino daafiraati. Gedensoonni ninke hakkira haˈneenna ise halchitinori woˈminose.

Hakkiinni 1953nni Venizuweela haˈne Karakasi  yinanni katamira gobbate gashshaanchi heeˈranno qooxeessira heeˈra hananfummo. Qaaqqo ikkoommo daafira, gashshaanchu hoola yinoonni makeeninni saˈˈanno woyite laˈˈa lowo geya baxeemmo. Anniˈyanna amaˈyara kayi hatte gobba, qaale, bude, sagalenna ayyare rosa qarra ikkitinonsa. Insa xaalla badaxxite rossanni heedheenna masisannori iillinke.

Annaˈya dhiwinohu gede assisi. Isi hakkuyira albaa gellessanna fayyo ikkino daafira coyi wosiˈninonke. Dhiwamoommo yaanna anfe diegenninoommo. Hakkiinni kaanserete dhibbi amadeennasi darre gombi. Ma assineemmo hige, mitte lamala gedensaanni isi fooliishshiˈrino.

Hakka woyite xissiisiˈnoommo gari coyiˈne kuˈlate nafa qarrisannoho. Hatte yannara ani 13 diriholla. Manse qoˈla hoongoommo, hattono boosaallu boono ikkinonke. Mite yanna geya, amaˈyara minaannise reyinota ammante adha nafa qarra ikkitinose. Ikkollana sheshifata hasiissannonketa huwantoommo; qoleno Yihowa kaaˈlonni dandiine saˈnoommo. Tonaa lewu dirihu heeˈre Karakasi katamira roso gudummoti maateˈya kaaˈla lowo geya hasiˈrummo.

Hatte mereero rodooˈya Saana Rubeni Arayuho yinanni rodiira assidhu; isi Giiliyaadi Rosi mine maassame Venizuweela higino. Hakkiinni insa Niyu Yoorke haˈrino. Maateˈya yuniversite eˈe rosa hasiissannohe yitinoe daafira, insawa heeˈre rosate Niyu Yoorke haˈrummo. Rodooˈyanna minaannise ledo heeˈroommo yannara, insa ayyaanaamittetenni lopheemmo gede lowo geya kaaˈlitinoe. Qoleno Birukiliini Ispeenete Afiinni assinanni songora ayyaanaamittetenni gikki yitinori lowo roduuwi no. Insa giddo lamu Milteni Hensheliitinna Firediriki Firaansiiti; lamunku Birukiliini Beeteelera soqqantanno; insa ledo egennamaˈyanni tashshi yiinoe.

Yuniversitete umi diri roso gudammora rahe heeˈre, heeshshoˈya giddo maa assanni noommoro heda hanafummo. Kiristaanu dancha mixo fushshiˈra hasiissannonsata kultannota Agarooshshu Shaera fultino birxichuwa nabbawe seekke hiincoommo. Songonkera noo suwisaanonna Beeteelete soqqantanno roduuwi mageya hagiirraamma ikkitinoro laoommo; hakko daafira anino insa gede ikkate halchummo. Ikkirono hatte yannara dicuuamoommo. Shiima yanna gedensaanni heeshshoˈya Yihowara sayise aa hasiissannoeta huwatummo. Qoleno hatto assoommo; hakkiinni Badheessa 30, 1957 cuuamummo.

Konne lowo geya hasiisanno coye assummohu gedensaanni, wolere assate yaano woˈma yanna soqqansho hanafate hedummo. Hatto assate lowo geya halchoommoha ikkirono, tini shota ikkitinokkita huwatoommo. Kaˈaa yuniversitete rosanni heeˈre kawaa woˈma yanna soqqansho soqqama dandeemmohu hiittoonniiti? Yuniversitete roso agure Venizuweela hige suwisaancho ikka hasiˈrummo; tenne daafira amaˈyanna roduuwiˈya ledo hasaawate mimmitoho duucha hinge borrote sokka sonkoommo.

Ella 1957nni agure Karakasi katama higummo.  Ikkirono maateˈya noo gari dancha ikkinokkita huwatummo. Insara loose woxe abbe kaaˈlannohu hasiisinonsa. Insa kaaˈla dandeemmohu hiittoonniiti? Baankete mine looso afiˈroommoha ikkirono, suwisaancho ikke soqqamano lowo geya hasiˈroommo. Qoleno Venizuweela higoommohu suwisaancho ikkateeti. Loosono loosanni suwisaancho ikke soqqamate doodhoommo. Lowo diro, baankete mineno loosanni suwisaancho ikke soqqamoommo. Hakkuyira albaa loosu togo batiˈre diegenninoe; qoleno hatto hagiidhe diegennoommo.

Jarmanetenni dagginote Silviya yinanni rodoo ledo egenname ise adhummo; ise Yihowa baxxannote xuma rodooti; tini hagiirriˈya lexxanno gede assitino. Ise Venizuweela dagginohu annisenna amase ledooti. Gedensoonni lame ooso illummo; labbaa qaaqqinke suˈmi Misheeliiti (Mayik); meya qaaqqonke suˈmi Samiiraati. Qoleno amaˈya towaaxxa hanafummo. Ise ninke ledo heeˈra hanaffino. Maateˈyara hasiisannore wonshate suwisaancho ikke soqqama agura hasiissinoeha ikkirono, suwisaanote gede diinaggaawe soqqama diaguroommo. Silviyanna ani loosunni fooliishshiˈneemmo yanna baalantera kaaˈlaano suwisaano ikkine soqqammeemmo.

Konni birxichi hanafora noo woˈnaalsha kulummoˈne woyite, oosonke roso diguddino. Heeˈneemmo heeshsho qawaaxxaamete yaa dandeemmo; qoleno baankete mine ledoˈya loossannori ayirrissannoe. Ikkirono ani mannu roore Yihowa soqqamaanchi gede asse laˈˈaera hasiˈroommo. Mannu konni garinni laˈˈannoe gede ma assokka yee duucha hige hedummo. Konnira noonke woxi daafira minaamaˈya ledo hasaambummo. Baankete mine loosa agurummoro, baanke lowo woxe uyitannoeta afoommo. Asalu noonkekki daafira, heeshshonke bikkunnita assiˈnummoro kuni woxi lowo yannara ikkannonke yine hendoommo.

Hatto assa shota ikka hooggurono, muxxe minaamaˈyanna amaˈya tennera sumuu yee kaaˈlinoe. Hakko daafira wirro woˈma yanna soqqansho soqqama dandeemmo. Tennera lowo geya hagiidhoommo! Kayi suwisaancho ikkammora kae heeˈreenna, hendoommokki coyi ikki.

Mitto barra akimichu Silviya godobbinota kulinke. Tini dihendoommote! Hatte yannara hagiidhoommoha ikkirono, suwisaancho ikkate hede noommo daafira ma asseemmoro wirro heda hasiissinoe. Suwisaancho ikke soqqama dandeemmo? Bayichonkonni wodananke qixxeessiˈne  ilamanno qaaqqo lossiˈneemmo gara heda hananfummo. Ikkirono xaano, ‘Suwisaancho ikka dandeemmo ikka?’ yee heda diaguroommo.

Mixonke daafira hasaambummohu gedensaanni, suwisaancho ikkeemmo gede sumuu yinummo. Qaaqqinke Gebirieeli 1985nni ilami. Ikkollana, baankete mine looseemmo looso agurummohu gedensaanni Ella 1985nni wirro woˈma yanna suwisaancho ikke soqqama hanafummo. Yannate gedensaanni Sinu Biiro Komite miila ikke soqqamate qoosso afiˈrummo. Sinu Biiro noohu Karakasi katamira diˈˈikkino; hakkira iilleemmohu 80km meddi yitanno doogo haˈreeti; lamalate giddo lame woy sase barra haˈre soqqameemmo.

Sinu biiro noohu Laa Viktooriya yinanni katamiraati; hakko daafira, Beeteelenniwa shiqqi yaate maatenke woˈma hakkira haˈrate kaˈnummo. Kuni shota coye diˈˈikkino. Maateˈya lowo geya galateemmonsa. Insa lowo geya kaaˈlitinoe. Rodooˈya Baaha amaˈya towaatate maahoyye yitino. Mayiki seenne adhino; Samiiranna Gebirieeli kayi ninke ledo heeˈranno. Hakko daafira Laa Viktooriya haˈnummota insa Karakasi noonsa jaalla agurte haˈra hasiissinonsa. Muxxe minaamaˈya Silviyano injaannoha jawa katama agurte shiimu katamira heeˈra rosa hasiissinose. Qoleno ninke baalunku shiimu mini giddo heeˈra rosa hasiissinonke. Karakasinni Laa Viktooriya haˈrate lowore biddi assiˈnoommo.

Ikkollana coyi galagale woyyaawi. Gebirieeli seenne adhi; Samiira kayi umose dandiite heeˈra hanaffu. Hakkiinni 2007nni Silviyanna ani Beeteelete soqqammeemmo gede koyinsinke; xaa geya hakko soqqammanni heeˈnoommo. Bayiriidi beettinke Mayiki songote cimeessaati; hattono minaamasi Monika ledo suwisaancho ikke soqqamanni no. Gebirieelino songote cimeessaati; isi minaamasi Ambira ledo Ixaaliyu gobbara soqqamanni no. Samiirano suwisaancho ikkite soqqantanni no; qoleno Beeteelete looso minese heedhe kaaˈlitanno.

Shaaˈˈa ikkinokkiha addi addi coye doodhoommo. Ikkirono hatto assaˈyanni horo digaabbeemmo. Xa wirro doodhi yinoommeˈˈero hakko coyella doodheemmo. Lowoha ayyaanaamittete looso uyinoonnie daafiranna Yihowara soqqamate qoosso afiˈroommohura tashshi yiinoe. Heeshshoˈya giddo, Yihowa ledo nooe jaalooma kaajjishiˈra lowo geeshsha hasiissannota wodanchoommo. Doodhineemmo coyi ikki geeshshihano ikkiro, isi ‘mannu hedora aleenni ikkitinota’ giddiidi salaame aannonke. (Fil. 4:6, 7) Beeteelete soqqammeemmoti qullaawa soqqansho Silviyanna ane lowo geya hagiirsiissannonke; qoleno Yihowa iso albaanni wodhine assinoommoha mitto mittonka coye maassiˈrinonke.