1. Yihowa ninke mitto mittonka ma assinonke?

YIHOWA ninke mitto mittonka isiwa abbinonke. (Yoh. 6:44) Hanni togo yaa mayyaatero hedi. Yihowa alamete aana nooha lowo biliyoone ikkanno manna baala seekke lai woyite, lowo geya muxxe ikkinori yaano suwashshu wodani noohetanna iso baxattora dandaattota huwatino. (1 Dud. 28:9) Yihowa afinohe, seekke egenninohe hattono baxannohe. Tini lowo geya jawaachishshaate!

2. Yihowa ninke mittu mittunku daafira hedannota Yesuusi lawishshunni kulinohu hiittoonniiti?

² Yihowa ate daafira seekke hedanno, hattono ammanate roduuwikki baalaho hedanno. Yesuusi tenne lawishshunni kulate, Yihowa allaalaanchu gede ikkinota coyiˈrino. Xibbu geˈreewi giddonni mitte geˈrecho hoshshatewiinni baxxite baˈuro allaalaanchu maa assanno? “Honsayina honse hakko ilaalu iima agure baˈinota mitticho hasiˈrara” haˈranno. Allaalaanchu baˈino geˈrecho afiˈranno woyite baxxite baˈino daafira beebba diassiˈrannose. Isi afiˈrino daafira hagiidhanno. Tennenni ninke maa ronseemmo? Geˈreewisi baalu Yihowara muxxete. Yesuusi togo yiino: “Gordoho heeˈrannohu Anniˈneno kuri shiimmaaddu giddonni mittuno baˈˈara dihasiˈranno.”—Mat. 18:12-14.

3. Konni birxichira maa ronseemmo?

³ Ammanate roduuwinke giddonni mittuno hexxo mudhanno gede assa dihasiˈneemmo. Wolootaho guficho ikkineemmokki gede qoropha dandiineemmohu hiittoonniiti? Mittu manchi xissiisiˈneemmo gede assinkero maa assa dandiineemmo? Konni birxichira kuri xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo. Hanni kayi balanxe Maatewoosi fooliishsho 18⁠te “kuri shiimmaaddu” yiniri ayeootiro laˈno.

4. “Kuri shiimmaaddu” yinoonniri ayeooti?

⁴ “Kuri shiimmaaddu” yiniri baalante Yesuusi rosaanooti. Dirinsa ikkihano ikkiro, insa Yesuusiwiinni rosate maahoyye yitino daafira, ‘qaaqquullu gedeeti’ yaa dandiinanni. (Mat. 18:3) Insa lophitino gari, budinsa, mittu coyira noonsa lao hattono akatinsa addi addiha ikkirono, baalunku Kiristoosa ammantannota leellishshino. Kiristoosino lowo geya baxannonsa.—Mat. 18:6; Yoh. 1:12.

5. Soqqamaanosi giddonni mitto nafa gufiˈranno gede assinanni woyite woy gawajjinanni woyite Yihowara mayi macciishshamannosi?

⁵ “Kuri shiimmaaddu” yiniri baalu Yihowara muxxete. Isi ninke mageya baxannonkero huwatate, hanni ninke qaaqquullenke mageya banxeemmoro hendo. Insa ninkera muxxete. Jawu gede wolqa, dandoonna egenno noonsakki daafira towaanteemmonsa. Aye manchino gawajjamara hasiˈneemmokkiha ikkirono, mittu manchi hakko iso qaaqquulle gawajjanna laˈnummoro lowo geya dadillineemmo, wole agurina hanqinammora nafa dandiineemmo. Hatteente gede Yihowano ninke towaatannonke. Isi soqqamaanosi giddonni mitto nafa gufiˈranno gede assinanni woyite woy gawajjinanni woyite lowo geya dadillanno, wole agurina hanqanno!—Isa. 63:9; Maq. 9:42.

6. Umi Qorontoosi 1:26-29 kultanno garinni, alame Yesuusi rosaano ma garinni laˈanno?

⁶ Yesuusi rosaano “shiimmaaddu” gede ikkitinoti wole doogo hiitteeti? Alame hiittoo manna ayirrissanno? Dureeyye, maccare ikkitinorenna silxaane noonsare. Yesuusi rosaano kayinni mannu mishantinori, tidhitinokkirinna “shiimmaaddu” gede asse laˈˈanno. (1 Qorontoosi 1:26-29 nabbawi.) Yihowa laˈˈannonsahu kayi hakko garinni diˈˈikkino.

7. Yihowa ammanate roduuwanke ma assinammora hasiˈranno?

⁷ Yihowa baalanta soqqamaanosi yaano isira lowo diro soqqantinoreno ikko halaalu minira muli yannara dagginore baxannonsa. Yihowa ammanate roduuwanke baalanka baxannonsa daafira, ninkeno insa baxa hasiissannonke. “Mitti mittinke kuˈu koˈonni biso” ikkinoommo daafira, gama roduuwa calla ikkikkinni roduuwu maamara woˈma baxa hasiissannonke. (Rom. 12:5) Insa agaratenna towaatate dandaaminkere baala assate maahoyye yaa hasiissannonke. Mittu ammanate rodiinke xissiisiˈranno gede woy koffi yaanno gede assinoommota anfummoro, isi kairiralla muffi yaanno woy hakkeya didhiwinoreeti yine lashshi assine saˈˈa dihasiissannonke. Isi koffi yiinohu mayira ikkara dandaanno? Mitu roduuwi lophitino gari insaneeto woffi assitanno gede assansara dandaanno. Wolootu kayi halaalu minira haarote dagginore ikkitino daafira mannu koffi assannonsa woyite, maa assa hasiissannonsaro dirossino. Kalaqaminori ikkireno ikkiro, kawa kaˈaa higinore taashshate dandiinummore baala assa hasiissannonke. Qoleno mulenni koffi yaanno manchi kuni akati dancha ikkinokkita wodanchanna biddi assiˈrate sharrama hasiissannosi. Tini giddiidi keerisi baˈˈannokki gedenna wolu roduuwi ledo dancha aante heedhannosi gede kaaˈlitannosi.

8. Yesuusi rosaano insaneetira gara ikkitinokki lao heedhannonsa gede assinonsari maati?

⁸ Yesuusi “kuri shiimmaaddu” daafira coyiˈranno gede assinosiri maati? Rosaanosi, “Gordu Gashshootira baalanka roorannohu ayeti?” yite xaˈmitinosi. (Mat. 18:1) Hatte yannara batinyu Yihudu manni silxaanenna maarage lowori gede asse laˈˈanno. Mittu fullahaanchi  togo yiino: “Hakkawaro labballu ayirrinye afiˈratenna maccaha ikkate dirmitanno.”

9. Yesuusi rosaano maa assa hasiissinonsa?

⁹ Yesuusi Yihudu budi giddo halaˈlinoha mimmitu ledo heewisamate akata, rosaanosi wodaninsa giddonni buqqisse hooˈlate sharrama hasiissannonsata afino. Isi togo yiinonsa: “Kiˈne giddo jawa ikkara hasiˈrannohu, shiimiidiha ikko. Roorre afiˈrinohu soqqamaanchu gede ikko.” (Luq. 22:26) ‘Wolu manni ninkenni roorinohu gede assine hendeemmoha’ ikkiro, ninkeneeto ‘shiimiidihu’ gede assine laˈnanni heeˈnoommo. (Fil. 2:3) Togoo akati heeˈrannonke gede assiˈnummo kiiro, woloota gufinseemmokki gede albinni roore qorophineemmo.

10. Phaawuloosi amaalinota hiittenne amaale dea dihasiissannonke?

¹⁰ Baalunku roduuwinke mite doogonni roortannonke. Insara noonsata dancha akatta illachinsheemmoha ikkiro, tenne huwata diqarrissannonke. Soqqamaasinchu Phaawuloosi Qorontoosi Kiristaana amaalino amaale dea dihasiissannonke; isi togo yiinonsa: “[Ate] wolu mannira aliidiha assinohehu ayeti? Noohere baala uyinohehu Magano diˈˈikkino? Uyinoonnisikkihu gede ikkite umokki mayira bokkeessattoyya?” (1 Qor. 4:7) Leellamate woˈnaalleemmokki gede woy woloota roorroommohu gede assine hendeemmokki gede qoropha hasiissannonke. Mittu rodii dancha lallawo shiqishannoha ikkiro woy mitte rodoo manna Qullaawu Maxaafi xiinxallo hanafisiisate dandoo heedhusero tennera ayirrinye Yihowara aa hasiissannonsa.

11. Yesuusi mittu mootenna borojjichisi daafira coyiˈrino masalonni maa ronseemmo?

¹¹ Yesuusi harunsaanosi wolootaho guficho ikkitannokki gede qorowisiisihunni shiima yanna gedensaanni, mittu mootenna borojjichisi masalo coyiˈrino. Moote borojjichisi horo baata dandaannokkiha lowo asale agurinosi. Gedensoonni kuni borojjichi wolu borojjichira liqiissinoha shiima woxe agura giwino. Jeefote moote hakkonne godowa kaajjado borojjicho usuru minira eessino. Tennenni maa ronseemmo? Yesuusi togo yiino: “Kiˈneno, mitti mittiˈne rodiiˈnera wodaniˈnenni sao agura hoogginiro, gordoho heeˈrannohu Anniˈya kiˈne saono diagurannoˈne.”—Mat. 18:21-35.

12. Gatona yaa gimbummoro woloota gawajjineemmohu hiittoonniiti?

¹² Borojjichu assooti iso calla ikkikkinni wolootano gawajjino. Umihunni, isiwiinni woxe liqiiˈrino borojjicho mittoreno mararikkinni, “amade haaˈre birrasi baata geeshsha usurame keeshshanno gede” asse gawajjinosi. Layinkihunni, assootesi laˈinore wole borojjootano gawajjino. Insa “konne coye macciishshite lowo geeshsha [dadillitino].” Hatteente gede assootinke woloota gawajjara dandaanno. Mittu manchi hanqiseennanke gatona yaa gimbummoro mayi ikkara dandaanno? Umihunni, gatona yaa gimboommohura, fiile hoˈlinoommosihuranna baxille leellisha hoongoommosihura iso gawajjineemmo. Layinkihunni songote giddo noori wolu roduuwi hakko rodii ledo salaame noonkekkita affuro saaltanno.

13. Mitte suwisaancho rodoo woˈnaalshinni maa rosootto?

¹³ Ammanate roduuwanke gatona yineemmoha ikkiro, tini ninkeno wolootano kaaˈlitanno. Kiristaali * yinannite mitte suwisaancho woˈnaalshi tenne leellishanno. Songosera nooti mitte rodoo ise xissiisidhanno gede assitinose. Kiristaali togo yitino: “Mito woyite ise coyidhannori bisete gede qasannoe. Ise ledo soqqansho nafa fula dihasiˈreemma. Albi gede diinaggaawe soqqama qarra ikkitinoe, hattono dadillaame ikkoomma.” Kiristaali koffi yaase  gara ikkitinohu gede assite heddino. Ikkirono ise rodoote koma amadde dikeeshshitino woy iseneetira calla diheddino. Hatteentenni ise umose heeshshi assite, Birra 15, 1999nnite Agarooshshu Shaera (Amaaru Afoo) “Wodaniˈnenni Gatona Yiiyye” yaanno birxichira noota Qullaawa Borro amaale loosu aana hosiissino. Ise rodoose gatona yitino. Kiristaali togo yitino: “Baalunku haaro mannimma uddiˈrate sharrammanni heeˈnoommotanna Yihowa barru baala mulla gatona yaannonketa xa huwatoomma. Lowo duhi aaniˈyanni hoˈlinoe. Qoleno wirro hagiirraame ikkoomma.”

14. Maatewoosi 18:21, 22 kultanno garinni, soqqamaasinchu Pheexiroosira maa assa qarra ikkitinosiha ikkara dandaanno? Yesuusi isira qolino dawaronni maa rosootto?

¹⁴ Gatona yaa hasiissannonketa anfoommo; qoleno hatto assa hasiissannote. Ikkirono gatona yaa shota ikka hooggankera dandiitanno. Soqqamaasinchu Pheexiroosirano gatona yaa qarra ikkitinosi woyiti nooha ikkara dandaanno. (Maatewoosi 18:21, 22 nabbawi.) Ikkina kaaˈlankera dandaannori maati? Umihunni, Yihowa mageeshsha gatona yiinohero hiinci. (Mat. 18:32, 33) Isi, maarosi afiˈneemmo gedeere ikka hoongummorono, mulla gatona yaannonke. (Far. 103:8-10) Ninkeno “mimmitonke baxa hasiissannonke.” Hakko daafira gatona yaa, hasiˈnummoro calla assineemmore diˈˈikkitino. Ammanate roduuwanke gatona yaate giddeeti noonke. (1 Yoh. 4:11) Layinkihunni, gatona yaa mayi horo afidhinoro hiinci. Hatto assanke koffi assinonke rodoo kaaˈlitara, songote mittimma kaajjitanno gede assitara, hattono Yihowa ledo noonke jaaloomi baˈˈannokki gedenna aaninkenni duhu hoˈlanno gede assitara dandiitanno. (2 Qor. 2:7; Qol. 3:14) Jeefoteno, woloota gatona yineemmo gede kulinonkeha Magano huucciˈri. Sheexaanu ammanate roduuwikki ledo noohe salaame hunahera wodhitooti. (Efe. 4:26, 27) Sheexaanu woshshaado amaddannonkekki gede qorophate Yihowa kaaˈlo hasiissannonke.

15. Efesooni Sokka 4:32 kultanno garinni, mittu rodii koffi assinkero maa assa dandiineemmo?

¹⁵ Mittu ammanate rodiikki lowo geya xissiisannohere assiro, ati maa assa hasiissannohe? Mereeroˈne noo salaame baˈannokki gede assate sharrami. Yihowa seekkite huucciˈri. Yihowa koffi assinohe mancho kaaˈlannosi gede huucci; hattono Yihowa iso baxannosi gede assitinota dancha akattasi huwatatto gede kaaˈlahera huucciˈri. (Luq. 6:28) Rodiikki assinohere hawa qarra ikkituhero, iso danchu garinni hasaawisa dandaatto gara hedi. Rodiikki baddalinohehu afanni heeˈre ikkinokkita woˈmanka woyite heda danchate. (Mat. 5:23, 24; 1 Qor. 13:7) Ammanattosita leellishanno garinni hasaawisisi. Isi araarama hasiˈrannokkihalla ikki? Cincilla. Hexxo mudhitooti. (Efesooni Sokka 4:32 nabbawi.) Baalunkunni roore, Yihowa ledo noohe jaalooma huntara dandiitanno daafira koma amaddooti. Mittu coyino gufiˈratto gede assahera wodhitooti. Hatto assittoro, baalunku coyinni roore Yihowa baxattota leellishatto.—Far. 119:165.

16. Mitti mittinke maa assa hasiissannonke?

¹⁶ ‘Mittu allaalaanchi’ allaalannanke “mitte hoshsha” ikkine Yihowara mittimmatenni soqqama ninkera loworeeti. (Yoh. 10:16) Yihowa Fajjo Assate Feeffatino Manna yaanno maxaafira qoola 165te, “Tenne mittimmanni horo afidhanni nootto daafira, atino tini mittimma baˈannokki gede kaaˈla hasiissannohe” yitanno hedo no. Hakko daafira, roduuwanke “Yihowa laˈˈanno garinni laˈˈa rosa” hasiissannonke. ‘Shiimmaaddaho’ yinoonniri ninke baalunku Yihowara muxxete. Ati roduuwakki laˈˈattohu hakko garinniiti? Yihowa insa kaaˈlatenna towaatate assattore baala laˈˈanno hattono naadanno.—Mat. 10:42.

17. Maa assate murciˈnoommo?

¹⁷ Ammanate roduuwanke lowo geya banxeemmo. Hakko daafira ammanate rodiinke, ‘gufiˈre cubboho uwanno’ gede assineemmokki gede murciˈnoommo. (Rom. 14:13) Roduuwinke ninke roortinohu gede assine hendeemmo; hattono wodaninni gatona yineemmonsa. Wolootunni kainohunni gufiˈneemmokki gedeno qorophino. Hatteentenni, “keere heeˈnanni garanna mimmito dhaambanni doogo” haˈno.—Rom. 14:19.