1. Sheexaanu ugaaxaanchu gedeeti yineemmohu mayiraati?

MITTU ugaaxaanchi ugaaxannohu woshshaade amadateeti woy shaateeti. Ugaaxannohu addi addi woshshaado horoonsiˈrara dandaanno; Qullaawu Maxaafino tenne kulanno. (Far. 140:5) Ugaaxaanchu gaxigalu woshshaadote giddora eanno gede assannohu hiittoonniiti? Isi gaxigalu akata seekke hedanno. Gaxigalu mama heeˈrannoro, maa baxannoro, hattono gaxigala hiisse amadannoro hedanno. Sheexaanuno togoo ugaaxaanchi gedeeti. Isi ninke seekke laˈˈanno. Mamira haˈneemmoronna maa banxeemmoro laˈˈanno. Hakkiinni hendummokki amaddankera dandiitanno woshshaado qixxeessanno. Ikkirono Qullaawu Maxaafi, woshshaado amaddunkero nafa gante fula dandiineemmota kulanno. Hattono woshshaado amaddannonkekki gede hooˈla dandiineemmo gara rosiisannonke.

2. Sheexaanu manna woshshaadate horoonsiˈrannoti lame qara woshshaado hiikkuriiti?

² Sheexaanu manna woshshaadate horoonsiˈrannoti lame qara woshshaado naaxxatenna hafuurrete. * Isi lowo kume diro, kuri busha akatta horoonsiˈre lowo manna woshshaadino. Sheexaanu ittannore wore woy woshshaado wore cea amadanno ugaaxaanchi gedeeti. (Erm. 5:26) Ninke kayi Sheexaanu woshshaadankera diwodhineemmo. Mayira yiniro, Yihowa isi ninke woshshaadate horoonsiˈranno xagarro kulinonke.—2 Qor. 2:11.

3. Yihowa mite lawishshuwa Qullaawu Maxaafi giddo borreessiisinohu mayiraati?

³ Yihowa naaxxanna hafuurre qorophineemmo gede jawaachishannonke  doogga giddo mitte, wolootu lawishsha laˈne ronseemmo gede asseeti. Konni birxichira kulloonni lawishshuwanni laˈneemmonte gede, Sheexaanu Yihowara lowo diro soqqantinore nafa woshshaada dandiino. Hatto yaa Sheexaanu woshshaado gargadha didandiineemmo yaateni? Hatto yaa diˈˈikkino. Yihowa kuri lawishshuwa Qullaawu Maxaafi giddo borreessiisinohu “ninke jiilleemmo gedeeti.” (1 Qor. 10:11) Yihowa kuri lawishshuwanni ronse, Daawuloosi woshshaado qoropha woy woshshaadosi giddonni gante fula dandiineemmota afino.

4. Naaxxinummoro mayi iillannonke?

⁴ Sheexaanu naaxxaleeyye ikkinammora hasiˈranno. Isi naaxxaleeyye ikkinummoro isi gedeere ikkineemmotanna hegere heeshsho hoongeemmota afino. (Law. 16:18) Konnira soqqamaasinchu Phaawuloosi mittu manchi “booˈnatenni bedeedameenna Sheexaaneho iillitu yoo” yinasira dandiinannita kule qorowisiisino. (1 Xim. 3:6, 7) Halaale macciishshinoommohu muleno ikkiro woy Yihowara lowo diro soqqammoommoha ikkirono togoo coyi ninke giddo aye manchirano iillara dandaanno.

5. Rosiisaancho 7:16, 20 kultanno garinni mittu manchi naaxxara dandaannohu hiittoonniiti?

⁵ Naaxxanno manni umonsa calla baxanno. Sheexaanu hakko iso qarru iillannonke woyite Yihowanni roorsine uminke daafira hendeemmo gede asse umonke calla baxeemmo gede assate woˈnaalanno. Lawishshaho kaphunni suˈmakki hunne egenninoonnihe? Woy miince egenninoonnihe? Sheexaanu Yihowa woy roduuwakki bushiishattora hasiˈranno. Qoleno Daawuloosi, iillinonke qarra Yihowa Qaalisi giddo kulino biddishshi garinni ikkikkinni uminkenni tira woyyitanno yine hendammora hasiˈranno.—Rosiisaancho 7:16, 20 nabbawi.

6. Neezerilaandete heedhanno rodoo woˈnaalshinni maa rosootto?

⁶ Hanni Neezerilaandete heedhannote mitte rodoo woˈnaalsha laˈno; ise roduuwu hanqisseennase caaccaabbino. Konnira hakkuri roduuwiwa gambo gibbino. Ise togo yitino: “Kuri roduuwa gatona yaa qarra ikkitinoe  hattono callimma macciishshantinoe; kunnira minaannaˈya wole songo haˈra hasiissannonke yoomma.” Hakkiinni ise 2016nnita Badheessu agani Biroodikaaste laˈu. Hatte pirogiraamera wolootunnita guuntete xeˈne ma garinni laˈˈa hasiissannonkero kulloonni. Rodoo togo yitino: “Songote giddo noo roduuwi akata soorrate woˈnaalantenni, aneneeto heeshshi assanna umiˈya soˈro layiˈra hasiissannoeta wodanchoomma. Tini pirogiraame Yihowanna aliidimmasi illachisheemma gede kaaˈlitinoe.” Ninke maa ronseemmo? Fonqolu iillannohe woyite, Yihowa illachishi. Woloota Yihowa laˈˈanno garinni laˈˈatto gede kaaˈlahera iso huucciˈri. Iimi Annikki insa soˈro laˈˈanno; ikkirono isi gatona yaannonsa. Atino gatona yaattonsara hasiˈranno.—1 Yoh. 4:20.

7. Moote Ooziyara mayi iillinosi?

⁷ Naaxxa, Yihudu Moote Ooziya amaale macciishshannokki gedenna fajjinoonnikkire assanno gede assitinosi. Ooziya lowoha dancha coye assino. Isi lowo ola qeelino, lowo katamma minino hattono lowo baatto loosiˈrino. “Maganuno maassiˈrinosi.” (2 Dud. 26:3-7, 10) Ikkirono Qullaawu Maxaafi, “Ooziya jawaante afiˈrihu gedensaanni hajajamannokkiha ikkino. Hajajama giwasino uwanno gede assitinosi” yaanno. Yihowa qullaawu mini giddo hixaana wiliishshitannori kakkalaasine calla ikkitinota balaxe kulino. Moote Ooziya kayinni qullaawa mine eˈˈe isira fajjinoonnikki hixaana wiliishshino. Yihowa dadillino daafira, kuni naaxxaleessu manchi dhiigu dhibbinni amadamanno gede assino. Ooziya reya geeshsha dhiigunni amadame heeˈrino.—2 Dud. 26:16-21.

8. Umi Qorontoosi 4:6, 7 naaxxa qorophineemmo gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

⁸ Ooziya gede ninkeno naaxxine cubbo loonsammora dandiineemmo? Hanni Joose yinanni rodii woˈnaalsha laˈno. Isi qiniinosi daddalaanchootinna ayirrinsanniho songote cimeessaati. Isi woradunna qoqqowu gambooshshiwa lallawo shiqishanno hattono woradu aliidi laˈˈaano amaaˈlitannosi. Isi togo yiino: “Kayinni umiˈya dandoonna woˈnaalsha addaxxoommo. Yihowa diaddaxxoommo. Jawaata ikkoommohu gede asse hedoommo daafira Yihowa qorowishshanna amaale dimacciishshoommo.” Joose jawa cubbo loosino hattono songotenni bohamino. Isi galagale Yihowa minira higinku xa lowo diro ikkino. Isi togo yiino: “Yihowa, roore hasiisanno coyi afiˈneemmo ayirrinye ikkikkinni isi asse yaannonkere assa ikkitinota rosiisinoe.” Noonke dandoo baalanna songote giddo  afiˈnoommo qoosso Yihowa uyinonketa ikkitinota deˈnoonke. (1 Qorontoosi 4:6, 7 nabbawi.) Naaxxineemmoha ikkiro Yihowa dihoroonsiˈrannonke.

9. Hafuurre Sheexaanunna Heewani ma assanno gede assitinonsa?

⁹ Hafuurrete daafira hendeemmo woyite Sheexaane Daawuloosi qaangeemmoha ikkara dandaanno. Sheexaanu alba Yihowa sokkaasincho ikkino daafira, lowoti dancha qoosso noosiha ikkikki digatino. Ikkirono isi tennenni kassi diyiino. Isi Yihowara calla hasiissanno magansiˈra yorino. Sheexaanu isi gedeere ikkinammora hasiˈranno daafira, noonkerinni kassi yineemmokki gede assate woˈnaalanno. Isi tenne assa hanafinohu Heewani hasaawisi woyiteeti. Yihowa Heewaniranna minaannisera baxillunni, falakkinotanna kassi assitanno sagale uyinonsa; insa mitte haqqicho agurranna “Edeni Gennetete noo haqqe baalate laalo ita” dandiitanno. (Kal. 2:16) Ikkirono Sheexaanu, Heewani hoolloonni haqqicho laalo ita hasiissannosehu gede assite heddanno gede asse soˈrisiisinose. Heewani nooserinni kassi yitinokki daafira wolere halchitino. Tini maa abbitinoro anfoommo. Ise cubbo loossino hattono gedensoonni reyitino.—Kal. 3:6, 19.

10. Hafuurre Moote Daawitira woshshaado ikkitinosihu hiittoonniiti?

¹⁰ Hafuurre Moote Daawiti Yihowa uyinosire deanno gede assitinosi; Yihowa isira jiro, ayirrinyenna lowo qeelle uyinosi. Daawiti Yihowa uyinosire “Hasaawenna coyiˈre gude diafeemmo!” yiino. (Far. 40:5) Ikkirono mitte yannara Daawiti Yihowa uyinosire deino. Isi noosirinni kassi yiinokki daafira wolere yorino. Daawiti lowo minaamuwi noosiha ikkirono, gara ikkitinokki yorto wolu manchi minaama yoranno gede assitasira wodhino. Tini mancho Bersaabehiiti; minaannise Hitichu Ooriyooti. Daawiti umosi calla baxe Bersaabehi ledo foorino; iseno godobbino. Daawiti ise ledo soorrinotano agurranna minaannase Ooriyo shiishiishe bunshete aana bunshe assino! (2 Sam. 11:2-15) Daawiti tenne assinohu maa hedeeti? Yihowa tenne dilaˈˈanno yee hedeeti ikka? Daawiti Yihowara lowo diro ammaname soqqaminoha ikkirono hafuurino; tini qolte lowo qarra abbitinosi. Ikkirono Daawiti soˈrosi ammane gedensoonni maaro eino. Isi Yihowa maarinositera hagiidhinoti dihuluullissannote!—2 Sam. 12:7-13.

11. Efesooni Sokka 5:3, 4 kultanno garinni hafuurre hooˈlineemmo gede kaaˈlankera dandaannori maati?

 ¹¹ Daawiti lawishshinni maa ronseemmo? Yihowa uyinonkerira baalaho galanteemmore ikkinummoro hafuurre hooˈla dandiineemmota ronseemmo. (Efesooni Sokka 5:3, 4 nabbawi) Noonkerinni kassi yaa hasiissannonke. Manna Qullaawa Maxaafa xiinxallisa hananfeemmo woyite, Yihowa uyinonsaha mitto dancha coye hedde galattanno gede jawaachinsheemmonsaha ikkara dandaanno. Konni garinni mittu manchi barrunni mittu coyira Yihowa galaxxannoha ikkiro mitte lamala giddo lamalu coyira galaxxanno yaate. (1 Tes. 5:18) Atino hatto assatto? Yihowa uyinohere baala hiincattoha ikkiro, tini galatattoha ikkatto gede kaaˈlitannohe. Galatattoha ikkittoro nooherinni kassi yaatto. Nooherinni kassi yaa hafuurre gargadhatto gede kaaˈlitannohe.

12. Hafuurre Yihuda maa assanno gede assitinosi?

¹² Asqorootu Yihuda hafuuraamo ikkino daafira, gara ikkinokkire assino hattono Yesuusa sayise hirino. Isi umo kayi hattooha diˈˈikkino. (Luq. 6:13, 16) Yesuusi iso soqqamaasinchosi ikkanno gede doorino. Yihuda woxe amadara worroonnihu, dandoo noosihanna addaxxinanniha ikkinohura ikkikki digatino. Yesuusinna soqqamaasinesi sabbakate looso loossanno woyite konne woxe horoonsidhanno. Togo yaa, xaa yannara alamete doyichohu sabbakate loosira fushshinanni woxi gede yaate. Yesuusi duucha hige hafuurrete daafira qorowisiisinota macciishshinoha ikkirono, Yihuda konne woxe moora hanafino. (Maq. 7:22, 23; Luq. 11:39; 12:15) Yihuda konne qorowishsha lashshi assino.

13. Yihuda hafuuraamo ikkasi leeltinohu mamooteeti?

¹³ Yihuda hafuuraamo ikkasi leeltinohu Yesuusa shinara boode yanna gatte heedheennaati. Yesuusi soqqamaasinesi ledo hattono Maariyaminna rodoose Maarta ledo dhiigu dhibbi noosihu Simiooni mine wosinsineennansa no. Sagale ittanni heedheenna Maariyaami kaˈe, lowo woxinni hirroonni shitto Yesuusi umira duntu. Hakkiinni Yihudanna wolootu soqqamaasine lowo geeshsha hanqitu. Wolootu soqqamaasine hanqitinohu, konne woxe soqqanshote horoonsiˈra woyyitanno yite hedde ikkara dandaanno. Yihuda hanqinohu kayinni wolere hedeeti. Isi “mooraancho ikkinohura” woxe moora hasiˈreeti. Gedensoonni hafuurre, Yihuda Yesuusa woxeho sayise hiranno gede assitinosi.—Yoh. 12:2-6; Mat. 26:6-16; Luq. 22:3-6.

14. Mittu minaanninna minaama Luqaasi 16:13 noo amaale harunsinohu hiittoonniiti?

¹⁴ Yesuusi harunsaanosira “Maganohonna woxeho soqqama didandiitinanni” yee xinta ikkino halaale qaagiissinonsa. (Luqaasi 16:13 nabbawi.) Tini xaa yannarano halaaleho. Hanni Romaaniyaho heedhannori mittu minaanninna minaama Yesuusi amaale harunsino gara laˈno. Insa mitte dureette gobbara, haˈne mite yanna geeshsha loonsanni looso afidhino. Insa togo yitino: “Lowohu baankete asali noonke daafira, umi qara kuni loosi Yihowa uyinonke atooteeti yine hendoommo.” Ikkollana kuni loosi woshshaado ikkansara dandaanno. Insa Yihowara woˈmunni woˈma soqqantannokki gede assannonsaho. Insa Woxawaajje 15, 2008nnite Agarooshshu Shaera (Amaaru Afoo) fulinoha “Bebbeehaminokki Wodaninni Ammanantine Heedhe” yaanno birxicho nabbabbu gedensaanni mitto coye doodhitino. Insa togo yitino: “Lowo woxe afiˈrate wole gobba haˈneenna Yihowara soqqama qarra ikkitunkero, tini woxe Yihowa ledo noonke jaaloominni roorsiˈrate gedeeti. Ayyaanaamittenke shoshshoggitara dandiitannota anfoommo.” Hakko daafira insa konne looso agurtino. Hakkiinni mayi ikkiyya? Minaanni hatte gobbankura, hasiisannonsa woxe afiˈrate kaaˈlannonsa looso afiˈrino.  Minaamasi “Yihowa anga harancho diˈˈikkitino” yitino. Kuri minaanninna minaama Mootichansa assidhinohu woxe ikkikkinni Yihowa ikkino daafira hagiirraammaho.

15. Sheexaanu woshshaadonni gante fula dandiineemmo yineemmohu mayiraati?

¹⁵ Naaxxaleeyye woy hafuuraamma ikkinoommota wodanchinummoro maa assineemmo? Konne akata hooˈla dandiineemmo. Phaawuloosi, mannu Daawuloosi ‘woshshaadinonsawiinni gate fula’ dandaannota coyiˈrino. (2 Xim. 2:26) Daawiti Naataani seejjo macciishshe, hafuurinotera maaro eino hattono galagale Yihowa jaala ikkino. Yihowa Sheexaanunni roore wolqaataamo ikkinota deˈinoonte. Hakko daafira Yihowa kaaˈlo maahoyye yine adhineemmoha ikkiro, Daawuloosi qixxeessino woshshaado baalantenni gante fula dandiineemmo.

16. Sheexaanu woshshaadonni ganteemmo gede kaaˈlannonkeri maati?

¹⁶ Sheexaanu woshshaadeennanke gante fulantenni roore, isi horontanni woshshaadannonkekki gede assiˈra hasiissannonke. Tenne assa dandiineemmohu Maganu kaaˈlonni callaati. Kayinni ikkineemmori dino yine heda dihasiissannonke. Yihowara lowo diro soqqantinori nafa naaxxaleeyye woy hafuurtannore ikkitino. Hakko daafira heddinannirinna assitinanniri, tini busha akatta nooˈneta leellishannoronna teˈee affinanni gede kaaˈlaˈnera Yihowa barru baala huuccidhe. (Far. 139:23, 24) Naaxxitinannikki woy hafuurtinannikki gede dandiitinire baala asse!

17. Muli yanna giddo diininke Daawuloosi ma ikkanno?

¹⁷ Sheexaanu lowo kume diro manna woshshaadanni keeshshino. Kayinni isi muli yanna giddo usuramanno hattono gedensoonni woˈmunni woˈma baˈˈanno. (Aju. 20:1-3, 10) Hatte yanna quqquxamme agadhineemmo. Hakka geeshsha kayinni Sheexaanu woshshaado qorophitine heedhe. Naaxxate woy hafuurrete akata gargadhate sharramme. Daawuloosi giwate murcidhe; “isino kiˈnewiinni fafanno.”—Yai. 4:7.