1. Yihowa soqqamaanora mito woyite callimma macciishshantannonsahu mayira ikkara dandaanno?

NINKE giddo rooreho callimma macciishshantannonke woyiti no. Mitootaho togoo hedo macciishshantannonsahu shiima yanna geeshshaati. Woloota kayi togoo hedo lowo yanna waaddansara dandiitanno. Mannu ledonke heeˈreenna nafa callimma macciishshantankera dandiitanno. Mitootaho haarote martino songo rosa qarra ikkitannonsa. Wolootu qolte maatensawiinni baxxitukki heedhinore ikkitino daafira, insawiinni xeertidhe hadhanno woyite callimma macciishshantannonsa. Wolootu kayi shiidhino manchi ledo heedhino heeshsho qaagge manchittanno. Qoleno mitu Kiristaani hakko iso haarote halaalu minira dagginori, Yihowa Farciˈraasine ikkitinokki maatensa woy albi jaallansa gibbannonsa woy waaddannonsa woyite callimma macciishshantannonsa.

2. Konni birxichira hiikkuri xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo?

² Yihowa ninke daafira mitto mittonka coye afino. Callimma macciishshantannonke woyiteno isi tenne afanno; hattono togoo hedo qeelle saˈneemmo gede kaaˈlankera hasiˈranno. Yihowa kaaˈlannonkehu hiittoonniiti? Togoo hedo qeeˈlate ninke maa assa dandiineemmo? Songonke giddo noore callimma macciishshantannonsare kaaˈla dandiineemmohu hiittoonniiti? Hanni xa kuri xaˈmuwara dawaro afiˈrate woˈnaallo.

3. Yihowa Eeliyaasira hedannota leellishinohu hiittoonniiti?

³ Yihowa magansidhannosiri baalu hagiirraamma ikkitara hasiˈranno. Isi mittu mittunkura mulenke no; hattono dadillineemmo woy hexxo mudhineemmo woyite afanno. (Far. 145: 18, 19) Hanni Yihowa masaalaanchosi Eeliyaasi ille wore towaatinosi gara laˈno. Kuni ammanamino manchi lowo geeshsha qarrissanno yannara heeˈrino. Hatte yannara Yihowa magansidhannore lowo geeshsha shetinsoonni; roorenkanni silxaane noonsari Magano gibbannori Eeliyaasi shaa hasidhino. (1 Mot. 19:1, 2) Eeliyaasi Yihowa magansidhanno masaalaano giddo gatoommohu ane callaati yee hedasino lowo geya dadillanno gede assitinosiha ikkara dandaanno. (1 Mot. 19:10) Maganu kayi Eeliyaasira rahe iillinosi. Yihowa sokkaasinchosi soye, Eeliyaasi callichosi ikkinokkitanna Magano waajjannohu wolu batinyu Israeelete manni noota kule jawaachishinosi.—1 Mot. 19:5, 18.

4. Maarqoosi 10:29, 30 wolootu tugge agurtinore Yihowa kaaˈlannonsata leellishshannohu hiittoonniiti?

⁴ Yihowa isira soqqama doodhinummo woyite ninke giddo mitu lowore agurroommota afino. Yihowa Farciˈraasine ikkitinokki maatenkewiinninna albi jaallankewiinni afiˈneemmo kaaˈlo hoongoommoha ikkara dandaanno. Pheexiroosi Yesuusa “Kuneeti, ninke baalankare agurre ate hoode haˈnanni heeˈnoommo; afiˈneemmori maatiyya?” yee xaˈminohu tini huluullitinosihura ikkara dandaanno. (Mat. 19:27) Yesuusi rosaanosi halaˈlado ayyaanaamittete maate afidhannota kule jawaachishinonsa. (Maarqoosi 10:29, 30 nabbawi.) Ayyaanaamittete maatenkera Umo ikkinohu Yihowa, isira soqqama hasidhannore kaaˈlannota kule qaale eino. (Far. 9:10) Hanni callimma macciishshantannohe woyite Yihowa kaaˈlo afiˈrate assa dandaattoha mito coye laˈno.

5. Yihowa irkisanni noohe gara hedakki kaaˈlitannohehu hiittoonniiti?

⁵ Yihowa irkisanni noohehu hiittoonniitiro hedi. (Far. 55:22) Tini callakki ikkoottokkita huwatatto gede kaaˈlitannohe. Maatese Yihowa Farciˈraasine ikkitinokkiti Kaarooli * yinanniti mine assidhinokki rodoo togo yitino: “Yihowa qarru yannara irkise sayisinoe gara hiincaˈya, callaˈya ikkoommakkita huwateemma gede kaaˈlitinoe. Qoleno hatto assaˈya Yihowa albillitteno rahe iillannoeta addaxxeemma gede assitinoe.”

6. Umi Pheexiroosi 5:9, 10 callimma macciishshantannonsare jawaachishshannonsahu hiittoonniiti?

 ⁶ Yihowa callimma macciishshantannonsare ammanate roduuwakki kaaˈlanni noonsa gara hedi. (1 Pheexiroosi 5:9, 10 nabbawi.) Maatesi Yihowa Farciˈraasine ikkitinokkihu lowo diro soqqaminohu Hirooshi yinanni rodii togo yiino: “Songote giddo qarru iillannosikkihu nookkiti egennantinote. Baalunku roduuwi Yihowara soqqamate dandaaminsare baala assitanni noota afanke, Yihowa Farciˈraasine ikkitinokki maate noonkere jawaachishshannonke.”

7. Huuccatto kaaˈlitannohehu hiittoonniiti?

⁷ Ayyaanaamittete coye assate rosichi heeˈrohe. Giddokkita Yihowara fante hasaaphi. (1 Phe. 5:7) Maaseeli yinanni rodoo togo yitino: “Macciishshantannoe callimma qeele saˈˈate lowo geya kaaˈlinoeri giddo mittu, Yihowara giddoˈyata fane hasaaphaˈyaati.” Tini wedellitte rodoo Yihowara soqqamate murcidhu yannara, maatese Yihowa Farciˈraasine ikkitinokki daafira callimma macciishshantinose. Ise ledde togo yitino: “Isi anera Anna ikkinoe; barru giddo iso duucha hige huucciˈreemma, hattono giddoˈyata isira gudise kuˈleemma.”

8. Maganu Qaale nabbawanna hiinca kaaˈlitannohehu hiittoonniiti?

⁸ Maganu Qaale ganyite nabbawi; hattono Yihowa baxannoheta leellishshanno xagge hiinci. Hanni Biyaanka yinanni rodoo woˈnaalsha laˈno; ise maatese coyidhannoha hexxo mudhitanno gede assanno coye dandiite heedhanno; ise togo yitino: “Anera iillinoe gedee qarri iillinonsari Qullaawu Maxaafi giddo kulloonni manninna yannankera noote Yihowa soqqamaanota heeshshote xagge nabbawaˈyanna hiincaˈya lowo geeshsha kaaˈlitinoe.” Mitu roduuwi lowo geeshsha jawaachishshanno qummeeshshuwa lawishshaho, Faarso 27:10 nna Isayaasi 41:10 wodanaho wodhitanno. Wolootu kayi webisayitenke aana noota qoonqotenni qaddaˈnoonni borro macciishshansa callimma macciishshantannonsakki gede kaaˈlitinonsata coyidhino.

9. Gambooshshe haˈra kaaˈlitannohehu hiittoonniiti?

⁹ Gambooshshe ganyite haˈrate sharrami. Hatto assittoro gambooshshunni jawaachishanno roso rosatto, hattono ammanate roduuwakki roore egennatto. (Ibi. 10:24, 25) Aleenni kulliti Maaseeli togo yitino: “Waajjeemmata ikkummarono, baalanka gambooshshe haˈratenna gambooshshunniwa dawaro qolate murciˈroomma. Tini roduuwunniwa albinni roore shiqeemma gede kaaˈlitinoe.”

10. Ammanamino roduuwi ledo jaalooˈma hasiissannonkehu mayiraati?

¹⁰ Ammanamino roduuwi ledo jaalooˈmi. Dirinsa woy lophitino gari ikkihano ikkiro, songote giddonni dancha lawishsha ikkitannohe  jaalla hasiˈri. Qullaawu Maxaafi “Egenno geerruwiinni afiˈnanni” yaanno. (Iyo. 12:12) Jajjabbu roduuwino ammanantino wedelliwiinni lowore rosa dandiitanno. Yoonaataani Daawitira lowo diro bayiˈrannoha ikkirono, tini insa mimmitoho lubbote jaala ikkitannokki gede diassitinonsa. (1 Sam. 18:1) Daawitinna Yoonaataani qarru yannara nafa mimmitoho kaaˈlante Yihowara soqqantino. (1 Sam. 23:16-18) Maatese Yihowa Farciˈraasine ikkitinokkiti Iriina yinanni rodoo togo yitino: “Ammanate roduuwinke, ayyaanaamittete annanna ama woy roduuwa ikkitannonke. Yihowa hasiisannonkere wonshate insa horoonsiˈrara dandaanno.”

11. Dancha jaalooma kalaqiˈrate maa assa hasiissannohe?

¹¹ Hakko iso waajjattoha ikkiro, roduuwu ledo jaalooma kalaqiˈra shota ikka hooggahera dandiitanno. Hanni Retiina yinanni rodoo woˈnaalsha laˈno; ise halaale rossinohu mannu giwanni heeˈreennaseeti; qoleno ise waajjitannote; togo yitino: “Ayyaanaamittete maateˈya kaaˈlonna irko hasiissannoeta ammane adha hasiissinoe.” Wolu manchira giddokkita fushshite hasaapha qarra ikkitahera dandiitanno; ikkirono, dancha jaalooma kalaqiˈrate hatto assa hasiissannote. Jaallakki ate jawaachishanna kaaˈla baxxanno; kayinni kaaˈlitannohehu hiittoonniitiro atewiinni afa hasidhanno.

12. Soqqansho dancha jaalooma kalaqiˈratto gede kaaˈlitannohehu hiittoonniiti?

¹² Ammanate roduuwinke ledo jaalooma kalaqiˈra dandiineemmo doogga giddo mitte insa ledo soqqansho fulate. Aleenni qummi assiniti Kaarooli togo yitino: “Roduuwu ledo soqqansho fulaˈyanna insa ledo wole Yihowa looso loosaˈya lowo jaalla afiˈreemma gede kaaˈlitinoe. Lowo diro Yihowa kuri jaallaˈya widoonni kaaˈlinoe.” Ammanantino roduuwi ledo jaalooma kalaqiˈrate sharrama gaabbissannota diˈˈikkitino. Yihowa callimmano ikko wole yaachishannohe coye qeelte saˈˈatto gede ate kaaˈlate kuri jaallakki horoonsiˈranno.—Law. 17:17.

13. Mittu mittunku songote miili maa assa hasiissannosi?

¹³ Mittu mittunku songote miili songo baxillunna keeru woˈminota ikkitanno gede kaaˈla hasiissannosi; hatto ikkiro songote giddo callatinohu gede asse hedannohu diheeˈranno. (Yoh. 13:35) Coyiˈneemmorinna assineemmori woloota lowo geya jawaachishara dandaanno! Mitte rodoo togo yitino: “Halaale rosummata songo maateˈya gede ikkitinoe. Insa kaaˈla hooggoommeˈˈero Yihowa Farciˈraasincho ikka didandeemma.” Maatensa Yihowa Farciˈraasine ikkitinokki roduuwi, songote miilla ikkitinota huwattanno gede kaaˈlate maa assa dandaatto?

14. Haaruuddu ledo jaalooma kalaqiˈrate maa assa dandaatto?

¹⁴ Wolootaho jaala ikkate sharrami. Haaruuddu songo dagganno woyite anga fanne haaˈne jaalooma hanafa dandiineemmo. (Rom. 15:7) Ikkirono faasiinqe keere haaˈratenni sainore assa hasiissannonke. Yannate gedensaanni insa ledo lubbora jaalooˈma dandiineemmo. Hakko daafira haaruuddeho danchumma assi, hattono insara hedattonsata leellishi. Saaltanno gede assitanno xaˈmo xaˈmittokki, iillanni noonsare afate woˈnaali. Mitootaho giddonsata fushshite coyiˈra qarra ikkitansara dandiitanno daafira, kultannohe gede xixxiiwattokki gede qorophi. Hatteentenni giddonsata coyidhanno gede assitanno xaˈmo shaqqillunninna wodanchatenni xaˈmi, hattono dawaro qoltanno woyite cincite macciishshi. Lawishshaho, halaale macciishshitinohu hiittoonniitiro xaˈma dandaatto.

15. Gikki yitino roduuwi songote giddo noore woloota kaaˈla dandiitannohu hiittoonniiti?

 ¹⁵ Gikki yitino roduuwi roorenkanni songote cimeeyye wolootaho heddannota leellishshannoha ikkiro, songote giddo noori baalu ayyaanaamittetenni lophitanno. Amase halaalu mine lossitinoseti Meliisa yinanni rodoo togo yitino: “Lowo diro ayyaanaamittete annuwa ikkite kaaˈlitinoe roduuwa lowo geya galaxxeemmansa. Giddoˈyata hasaapha hasiˈrummaro hasaapheemmaha hooge diegennoomma.” Marisiyo yinanni wedellichi, Qullaawa Maxaafa xiinxallisinosi rodii halaale agurita lowo geya dadillino; isi togo yiino: “Cimeeyye ane daafira heddannota leellishansa lowo geya kaaˈlitinoe. Insa ganyite hasaawissannoe. Soqqansho ledoˈya fultanno, Qullaawa Maxaafa nabbabbanni afidhinota muxxe jiro kultannoe, hattono ledoˈya godoˈlitanno.” Meliisano Marisiyono woˈma yanna soqqansho soqqama hanafino.

16-17. Woloota kaaˈlate maa maa assa dandiineemmo?

¹⁶ Mitore assite kaaˈlinsa. (Gal. 6:10) Maatesiwiinni xeertiˈre misiyoone ikke soqqamannohu Liyo yinanni rodii togo yiino: “Roore woyite hasiisannonkehu maltino yannara shaqqillunni kaˈne assinanninkeho shiima coyeeti. Mitto barra makeenu dano iillitinoeta qaageemmo. Minira iillummo yannara lowo geya dadille noommo. Hakkiinni mittu minaanninna minaama mininsara sagalete koyisie. Hakko barra maa itoommoro qaageemmokkiha ikkirono, insa shaqqillunni macciishshitinoe gara kayi dihaweemmo. Hakkuyi gedensaa woyyimma afiˈrummo.”

¹⁷ Ayyaanaamittete gambooshshuwa lawishshaho woradunna qoqqowu gambooshshuwa lowo geya banxeemmo; mayira yiniro, gambooshshunniwa ronsoommore roduuwinke ledo hasaambanni insa ledo yanna sayisate faro afiˈneemmo. Aleenni qummi assiniti Kaarooli “Roorenkanni woradunna qoqqowu gambooshshiwa callimma macciishshantannoe” yitino. Mayira? Ise ledde togo yitino: “Noommahu lowo xibbe woy lowo kume ikkitanno roduuwi ledo ikkirono, duucha woyite insa ofoltannohunna noohu maatensa ledooti. Tenne laeemma woyite roore callatoommahu gede asse hedeemma.” Wolootu kayi minaanna woy minaama shiidhuhu gedensaanni, umi qara qoqqowu woy woradu gambooshshe haˈra qarra ikkitannonsa. Ati togoo coyi iillinosihu  afoottohu no? Hatto ikkiro, aananno gambooshshiwa maatekki ledo hagiidhanno gede koyisattosira dandaatto.

18. Manna wosinsiˈneemmo woyite 2 Qorontoosi 6:11-13 noo amaale harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁸ Mitteenni yanna sayisi. Boohaarate gamba yitinanni woyite addi addi roduuwa roorenkanni callimma macciishshantannonsare koyisi. Hakko iso togoo roduuwira ‘wodana halaˈla’ hasiissannonke. (2 Qorontoosi 6:11-13 nabbawi.) Aleenni qummi assiniti Meliisa togo yitino: “Roduuwu insanna maatensa ledo yanna sayinseemmo gede hattono ledonsa wole qooxeessa haˈne boohaarreemmo gede koyissannonke woyite tashshi yaannonke.” Songoˈne giddo wosinsiˈra dandaattohu no?

19. Ammanate roduuwinke ledonke yanna sayissuro roore hagiidhitannohu hiittoo woyite ikkara dandaanno?

¹⁹ Ammanate roduuwinke ledonsa yanna sayinsummoro roore hagiidhitanno yanna heedhara dandiitanno. Mitu roduuwinkera ayyaanu barra Yihowa Farciˈraasine ikkinokki fiixinsa ledo hosa qarra ikkitansara dandiitanno. Mitootu shiidhino barri iillanno woyite lowo geya dadillitannoha ikkara dandaanno. Togoori iillinonsa roduuwi ledonke yanna sayissanno gede koyinseemmo woyite, insa daafira godowinta hendeemmota leellinsheemmo.—Fil. 2:20.

20. Yesuusi Maatewoosi 12:48-50te coyiˈrino hedo callimma macciishshantannonke woyite kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

²⁰ Mittu Kiristaanchira callimma macciishshantannosi gede assannohu lowo coyi no. Ikkirono Yihowa togoo hedo macciishshantannonsa woyite tenne afannota mittoreno dihuluullammeemmo. Isi duucha woyite ammanate roduuwinke widoonni hasiisannonkere aannonke. (Maatewoosi 12:48-50 nabbawi.) Ninkeno dandaaminke deerrinni ayyaanaamittete maatenke kaaˈlate sharrammeemmoha ikkiro, Yihowa assinonkerira galatu noonketa leellinsheemmo. Mito woyite macciishshantannonke hedo ikkitutano ikkituro, Yihowa ledonke noo daafira callootanke diˈˈikkinoommo!