XIINXALLOTE BIRXICHO 27
Yihowa Hexxi
“Kaaliiqa hexxi; jawaati; wodanikkino kaajjo.”—FAR. 27:14.
FAARSO 128 Goofimarchu Geeshsha Cinca
GUULCHO *
1. (a) Yihowa hiittee hexxo uyinonke? (b) Yihowa hexxate yaa mayyaate? (“Harancho Xawishsha” lai.)
YIHOWA iso baxxannorira baalaho kaajja hexxo uyinonsa. Isi muli yannara dhibba, shettonna reyo hunanno. (Aju. 21:3, 4) Yihowa iso hexxannohu “shaqqaddu” manni uulla gannate assanno gede kaaˈlanno. (Far. 37:9-11) Qoleno Yihowa ninke mittu mittunkura, xaanni roore isi ledo danchu jaaloomi heeˈrannonke gede kaaˈlannonke. Tini dhagge ikkitanno hexxooti! Ikkina Maganu eino qaale wonshanno yine ammanneemmo gede assannonkeri maati? Yihowa woˈmanka woyite coyiˈrinore wonshanno. Hakko daafira, Yihowa ‘hexxineemmo’ gede assannonkehu ikkadu korkaati noonke. * (Far. 27:14) Maganu uyinonke hexxo wonshanno yanna cincinenna hagiirrunni agadhine tenne leellisha dandiineemmo.—Isa. 55:10, 11.
2. Yihowa maa assino?
2 Yihowa coyiˈrinore wonshannota leellishino. Hanni mitto kaajja lawishsha laˈno. Yihowa Ajuujate maxaafi giddo, yannankera addi addi gaˈrenna gosahu hattono addi addi afoo coyiˈranno manni mitto ikke halaalunni iso magansiˈranno gede assannota coyiˈrino. Xaa yannara tenne baxxitino gaamo “lowo manna” yinanni. (Aju. 7:9, 10) Tenne gaamo giddo labballu, meentunna qaaqquullu no; konni manni sirchi, budinsanna coyiˈranno qaali addi addiha ikkirono, alamete doyichohu roduuwu maamari giddo mitto ikke salaametenni heeˈranno. (Far. 133:1; Yoh. 10:16) Qoleno kuni lowo manni diinaggaawe sabbakanno. Insa macciishshannonsa manni baalaho, dancha alame daggannota kultanno hexxo woˈmanka woyite kulate qixxaabbinoreeti. (Mat. 28:19, 20; Aju. 14:6, 7; 22:17) Atino konni manni wido ikkoottoha ikkiro, tenne hexxo lowori gede assite laˈˈattoti dihuluullissannote.
3. Sheexaanu mixo maati?
3 Daawuloosi hexxo dinoonkereeti yine hendammora hasiˈranno. Mixosi Yihowa ninkera dihedanno hattono eino qaale diwonshanno yine hendeemmo gede assate. Sheexaanu hexxo dinoonkereeti yine hendeemmo gede assinkero, worbuulle diˈˈikkineemmo; wole agurina Yihowara soqqama agurrammora dandiineemmo. Aanchine ronseemmonte gede, Daawuloosi Iyyoobi hexxo dinooeho yee hedanno gedenna Yihowara soqqama aguranno gede assate woˈnaalino.
4. Konni birxichira maa xiinxallineemmo? (Iyyoobi 1:9-12)
4 Konni birxichira, Sheexaanu Iyyoobi Yihowara ammaname heeˈrannokki gede assate horoonsiˈrinoti xagarrote hayyo maatiro ronseemmo. (Iyyoobi 1:9-12 nabbawi.) Qoleno Iyyoobi lawishshinni maa ronseemmoronna Maganu baxannonketanna eino qaale wonshannota qaaga hasiissannonkehu mayiraatiro xiinxallineemmo.
SHEEXAANU IYYOOBI HEXXO DINOOEHO YEE HEDANNO GEDE ASSATE WOˈNAALINO
5-6. Iyyoobira shiima yanna giddo calla iillinosiri maati?
5 Iyyoobi dancha heeshsho heeˈranno manchooti. Isira Yihowa ledo danchu jaaloomi noosi. Iyyoobira hagiirraame halaˈlado maate noosi; qoleno isi lowo geeshsha dureessaho. (Iyo. 1:1-5) Kayinni isi mittu barri giddo calla noosire baalankare hoogino. Umo isi jirosi hoogino. (Iyo. 1:13-17) Hakkiinni baxanno oososi baala reyitino. Hanni Iyyoobira iillino qarra hendo. Annuwunna amuuwu oosonsa giddonni mitto nafa shiidhuro lowo geeshsha xissiisidhanno. Hakko daafira, Iyyoobinna minaamasi tonnenti oosonsa reyitino afiti, mageeshshi geeshsha masinoronna dadillinoro hattono hexxo mudhino gara heda dandiineemmo. Iyyoobi dadillunni uddanosi dare uulla uwasi dhagge diˈˈikkitannonke.—Iyo. 1:18-20.
6 Hakkiinni aanche Sheexaanu Iyyoobi buuto dhiwamannonna mannu mishannoha ikkanno gede assino. (Iyo. 2:6-8; 7:5) Hakkuyira albaanni Iyyoobi heeˈranno dagoomi giddo mannu lowo geeshsha ayirrisannosi manchooti. Mannu amaaˈlara isiwa daanno. (Iyo. 29:7, 8, 21) Xa kayi insa iso gibbinosi. Iso roduuwisi, muli jaallasinna minisi soqqamaano nafa gibbinosi!—Iyo. 19:13, 14, 16.
Yannankera noote batinye Yihowa Farciˈraasinera Iyyoobi qarri leellannonsa (Gufo 7 lai) *
7. (a) Iyyoobi qarru iillinoehu mayiraati yee hedino? Kayinni isi maa diassino? (b) Misile leellishshannonte gede, mittu Kiristaanchira hiittoo qarri iillasira dandaanno?
7 Sheexaanu Iyyoobi qarru iillinoehu Yihowa dadillisoommo daafiraati yee hedara hasiˈrino. Lawishshaho, Sheexaanu tonnenti Iyyoobi ooso mitteenni sagale ittanni heedheenna wolqaataame bubbe dagge insa noo mine diigganno gede assino. (Iyo. 1:18, 19) Qoleno isi iiminni giira dirrite Iyyoobi saadanna allaalaasinesi ittanno gede assino. (Iyo. 1:16) Bubbenna giira iiminni daggino daafira, Iyyoobi tenne assinohu Yihowaati yee hedino. Hakko daafira Iyyoobi Yihowa hanqisummokki digatoommo yee hedino. Ikkirono isi iimi Annasi dirumino. Iyyoobi lowo diro Yihowa batinye dancha coye uyinosita afino. Hakko daafira isi ‘Yihowawiinni dancha coye hagiirrunni adhummonte gede busha coyeno adha hasiissannoe’ yee hedino. Isi “Kaaliiqi suˈmi galataminoha ikko” yiino. (Iyo. 1:20, 21; 2:10) Iyyoobi jirosi hooginoha, oososi shiiˈrinohanna buuto dhiwaminoha ikkirono Yihowara ammaname heeˈrino. Ikkirono Sheexaanu Iyyoobi fonqola diagurino.
8. Sheexaanu Iyyoobi gawajjate horoonsiˈrinoti wole hayyo hiitteeti?
8 Sheexaanu Iyyoobi gawajjate wole xagarrono horoonsiˈrino; Sheexaanu suˈmita sase Iyyoobi jaalla horoonsiˈre Iyyoobi ani ditidhoommoho yee hedanno gede assate woˈnaalino. Insa, Iyyoobira buutote qarri iillinosihu isi lowo soˈro loosino daafiraati yitino. (Iyo. 22:5-9) Qoleno insa Iyyoobi busha mancho ikka hoogirono, isi ‘Yihowa hagiirsiisate asseemmori waaga diafiˈrino’ yee hedanno gede assate woˈnaaltino. (Iyo. 4:18; 22:2, 3; 25:4) Hakko daafira, insa Iyyoobi Maganu baxannositanna towaatannosita huluullamanno gede assate woˈnaaltino; hattono Isira soqqamaˈya kaaˈlitannori dino yee hedanno gede assate sharrantino. Insa coyidhinori Iyyoobi hexxo dinooeho yee hedanno gede assara dandaannoreeti.
9. Iyyoobi worbanna jawaata ikkanno gede kaaˈlinosiri maati?
9 Hanni aane noore hendo. Iyyoobi buluulu aana ofolle no; iso buuto dhiwanni noosi. (Iyo. 2:8) Jaallasi isi busha mancho ikkinotanna danchare asse egenninokkita kulte bushiishshanni noosi. Isira iillinosi qarri jawu kinchi gede ayirrinosi; hattono oososi shiiˈrino daafira manchite giddo goofino. Umi qara Iyyoobi mittoreno dicoyiˈrino. (Iyo. 2:13–3:1) Iyyoobi jaalla Iyyoobi sammi yiinohu Yihowara badhe wodheeti yite heddinoha ikkiro lowo geeshsha sodhino. Iyyoobi hattee giddo heeˈre “reyammo geeshsha keeraanchimmaˈya diagureemmo” yiino; isi hatto yiinohu hattee suˈmi jaallasi laˈˈanni ikkara dandaanno. (Iyo. 27:5) Iyyoobira kuni baalu qarri iillisirono worbanna jawaata ikkanno gede kaaˈlinosiri maati? Iyyoobi lowo geeshsha dadille noo yannara nafa, baxillaanchu Maganisi qarrasi hoole fooliishshiˈranno gede assannosita hexxa diagurino. Isi reyiro nafa Yihowa reyotenni kayisannosita afino.—Iyo. 14:13-15.
IYYOOBI LAWISHSHA HARUNSA DANDIINEEMMOHU HIITTOONNIITI?
10. Iyyoobi xaggenni maa ronseemmo?
10 Iyyoobi xaggenni Sheexaanu Yihowa agurreemmo gede giddeessankera dandaannokkitanna Yihowa iillaankere baalankare afannota ronseemmo. Iyyoobi xaggenni ronseemmohu woluno kaajju rosi no. Hanni isi xaggenni ronseemmoha mito roso laˈno.
11. Woˈmanka woyite Yihowa addaxxineemmoha ikkiro huluullammeemmokki coyi maati? (Yaiqoobi 4:7)
11 Iyyoobi woˈmanka woyite Yihowa addaxxineemmoha ikkiro, iillaanke qarra baala dandiine saˈˈanna Sheexaane giwa dandiineemmota leellishino. Tini mayi guma abbitanno? Qullaawu Maxaafi Daawuloosi ninkewiinni fafannota kulanno.—Yaiqoobi 4:7 nabbawi.
12. Kaote hexxo Iyyoobira jawaante ikkitinosihu hiittoonniiti?
12 Kaote hexxo seekkine ammana hasiissannonke. Sai birxichira ronsummonte gede, duucha woyite Sheexaanu reyo waajjine Yihowara ammanama agurreemmo gede assate woˈnaalanno. Sheexaanu Iyyoobi lubbosira yee baalankare wole agurina Yihowara nafa soqqama aguranno yee coyiˈrino. Sheexaanu lowo geya soˈrino. Iyyoobi reyaˈya digattanno yee hedi woyite nafa Yihowara ammaname heeˈrino. Iyyoobi Yihowa danchumma addaxxasinna isi coye baala taashshannota hexxasi cincanno gede kaaˈlitinosi. Iyyoobi isi lubbote heeˈreenna Yihowa coye biddi assa hoogiro nafa albillitte reyotenni kayisannosita ammanino. Iyyoobira kaote hexxora kaajjado ammana noosi. Ninkerano kaote hexxora kaajjado ammana heedhunkero shinankera waajjishiinshinkero nafa Yihowara ammanamme heeˈra diagurreemmo.
13. Sheexaanu Iyyoobi gawajjate horoonsiˈrino hayyo seekkine heda hasiissannonkehu mayiraati?
13 Sheexaanu Iyyoobi gawajjate horoonsiˈrino hayyo seekkine heda hasiissannonke; mayira yiniro xaa yannara ninke gawajjateno hattoo hayyo horoonsiˈranno. Sheexaanu togo yee kassasino: “Manchu [Iyyoobi calla ikkikkinni] noosire baala lubbosira yee aanno.” (Iyo. 2:4, 5) Wole yaattonni Sheexaanu Yihowa addinta banxeemmokkitanna lubbonke gatisirate yine Isira soqqama agurreemmota coyiˈranni no. Qoleno Sheexaanu Maganu baxannonkekkitanna Iso hagiirsiisate assineemmore laˈˈannokkita coyiˈranni no. Ninke Yihowa hexxineemmori Sheexaanu xagarro anfoommo daafira didogammeemmo.
14. Amadannonke qarri ninkeneeti daafira maa huwanteemmo gede kaaˈlannonke? Lawishsha kuli.
14 Iillannonke fonqolo ninkeneeto layiˈrate kaaˈlitannonke faro gede assine heda hasiissannonke. Iyyoobira iillinosi fonqoli mite laanfesi afiˈre biddi assiˈranno gede kaaˈlinosi. Lawishshaho, isi albinni roore umosi heeshshi assannoha ikka hasiissannosita rosino. (Iyo. 42:3) Ninkeno qarru amadannonke woyite ninkeneeti daafira lowore rosa dandiineemmo. Nikolayi * yinanni rodoo buuto dhiwannosiha ikkirono usurroonnisi; isi togo yiino: “Usuru mini raajete gedeeti; mittu Kiristaanchiti giddooyidi akatta leeltanno gede assanno.” Laanfe noonketa anfummoro biddi assiˈrate sharrama dandiineemmo.
15. Ayi yaannore macciishsha hasiissannonke? Mayira?
15 Diinnanke yitannore ikkikkinni Yihowa yaannonkere macciishsha hasiissannonke. Iyyoobi Yihowa hasaawisannasi seekke macciishshino. Maganu Iyyoobi coye heeshshi gotti asse hedanno gede kaaˈlinosi; togo yiinosi: ‘Kalaqoommo coyinni wolqaˈya huwatootto? Iillinohe qarra baalanka afoommo. Ate towaata dandeemmokkiha lawannohe?’ Iyyoobi umosi heeshshi asse Yihowa danchumma lowo geeshsha naadannota leellishanno garinni qolino. Isi, “Macciishshate woyite duduwokki macciishshoommo; xa kayinni illeˈyanni afoommohe” yiino. (Iyo. 42:5) Iyyoobi tenne coyiˈri woyiteno buluulu aana afolle nooha, bisisi madire goofe nooha hattono oososi shiiˈrino daafira dadille nooha ikkara dandaanno. Ikkirono Yihowa Iyyoobi baxannotanna isinni hagiidhinota buuxisinosi.—Iyo. 42:7, 8.
16. Isayaasi 49:15, 16 kultanno garinni qarru amadannonke woyite maa qaaga hasiissannonke?
16 Xaa yannarano mannu xonankeranna ditidhinoommoreeti yine hendeemmo gede assankera dandaanno. Insa ninkeha woy Yihowa dirijjite suˈma bushiishate woˈnaaltanno; qoleno ‘kaphunni suˈmanke huntanno.’ (Mat. 5:11) Iyyoobi xaggenni qarru iillinkerono, Yihowa isira ammanamme heeˈneemmota addaxxannota ronseemmo. Yihowa baxannonke hattono iso hexxitannore horo tuge diaguranno. (Isayaasi 49:15, 16 nabbawi.) Maganu diinna coyidhannoha aye kaphono horo macciishshitinoonte! Maatesira buutote qarri iillinohu Turkete gobbara heeˈrannohu Jeemisi yinanni rodii togo yiino: “Maganu manni daafira coyiˈnanni kapho macciishsha hexxo mudhineemmo gede assitannonketa huwantoommo. Hakko daafira Maganu Mangiste hexxo illachinshoommo; hattono Yihowara diinaggaambe soqqama diagurroommo. Tini hagiirrinke baˈˈannonkekki gede kaaˈlitinonke.” Iyyoobi gede Yihowa yaannore macciishshineemmo! Diinnanke kaphi hexxonke baˈanno gede diassanno.
HEXXOKKI JAWAACHISHSHANNOHE
Iyyoobi ammanaminoha ikkino daafira Yihowa kiisinosi. Iyyoobinna minaamasi atoote afiˈre lowo diro hagiidhanni heeˈrino (Gufo 17 lai) *
17. Ibiraawoota fooliishsho 11 kulloonnihu ammanamino meentinna labballi lawishshinni maa rosootto?
17 Buutote qarri amadeennasi worbanna jawaata ikke sainohu Iyyoobi calla diˈˈikkino. Soqqamaasinchu Phaawuloosi Ibiraawootu Kiristaanira borreessino sokkara wole batinye Maganu soqqamaasine kulino; Phaawuloosi insa ‘batiˈru gomichi gede doyissitino naqaashshe’ yiino. (Ibi. 12:1) Insa baalanka buutote qarri amadinonsa; ikkirono Yihowara ammanante heedhino. (Ibi. 11:36-40) Cincansanna diinaggaawansa mullawa gattinoni? Digattino! Insa lubbote heedhe Maganu eino qaali baalu woˈmanna laˈinokkiha ikkirono Yihowa hexxa diagurtino. Qoleno Yihowa hagiirsiissinota affino daafira, Yihowa eino qaali woˈmanna laˈannota addaxxitino. (Ibi. 11:4, 5) Insa lawishshi Yihowa hexxa agurreemmokki gede jawaante ikkannonke.
18. Maa assate murciˈrootto? (Ibiraawoota 11:6)
18 Xaa yannara heeˈnoommo alame roore bushshanni hadhanni no. (2 Xim. 3:13) Sheexaanu Maganu manna fonqola diagurino. Albillitte iillannonke fonqoli ikkihano ikkiro, ‘heeshshote Magano hexxine’ isira diinaggaambe soqqamate murciˈno. (1 Xim. 4:10) Yihowa Iyyoobira uyinori, isi “sao agurannohanna mararannoha ikkinota” leellishannota qaango. (Yai. 5:11) Ninkeno Yihowa ‘iso hasidhannorira’ baˈraaˈra aannota addaxxine isira ammanamme heeˈno.—Ibiraawoota 11:6 nabbawi.
FAARSO 150 Gattinanni Gede Magano Hasidhe
^ Buutote qarra cince saino mancho hendeemmo woyite, duucha woyite Iyyoobi qaangeemmo. Konni ammanamino manchi Iyyoobira iillinorinni maa ronseemmo? Sheexaanu Yihowa agurreemmo gede giddeessa dandaannokkita ronseemmo. Qoleno Yihowa iillannonkere woˈmanka woyite afannota ronseemmo. Yihowa Iyyoobi qarra hoolinte gede, barrunni mitto barra ninke qarra baalano hoolanno. Assootinkenni tenne woˈmunni woˈma ammanneemmota leellinshummoro addinta Yihowa ‘hexxitannori’ wido ikkineemmo.
^ HARANCHO XAWISHSHA: “Hexxo” yine tirroonnihu Ibiraawootu Afii qaali, mitto coye quqquxame agadha yitanno tiro afiˈrinoho. Kuni qaali mitto mancho addaxxa woy hawaqiˈra yitanno tirono afiˈrinoho.—Far. 25:2, 3; 62:5.
^ Mite suˈmuwa soorrinoonni.
