1. Umi Pheexiroosi 5:2 kultanno garinni songote cimeeyye loossanno loosi maati?

 SONGOTE cimeeyye Yihowaha muxxe geˈreewo towaattanno gede eeggo uyinoonninsa. Kuri labballi ammanate roduuwinsara soqqama lowori gede assite laˈanno; qoleno insa ‘albisoota ikkite diinaggaabbe’ loossanno. (Erm. 23:4; 1 Pheexiroosi 5:2 nabbawi.) Songonke giddo togoo labballi noonke daafira baˈraaˈnoommoreeti!

2. Mite cimeeyyera hiikku fonqoli tuncu yaannonsa?

² Songote cimeeyye uyinoonninsa looso loossanno woyite qarra ikkannohu batinyu coyi tuncu yaannonsa. Insa songo towaatate diinaggaabbe loosa hasiissannonsa. Yunayitidi Isteetisete heeˈrannohu Tooni yinannihu mittu cimeessi uyinannisi looso adhate daafira albinni roore dhukasi afinoha ikka hasiissannosita huwatino. Isi togo yiino: “Koroonu fayya hanaffu yannara songote gambooshshe assiˈnanni garanna soqqammanni gara qineesseemmo gede lowo looso uyinoonnie. Uyinoonnie looso loosate danduummore baala assoommoha ikkirono loosu lexxannilla haˈrino. Gale hose Qullaawa Maxaafa nabbawate, hojju xiinxallonna huuccatto assiˈrate yanna hoogummo.” Kosoovo heeˈrannohu Eliiri yinanni cimeessira wolu fonqoli tuncu yiinosi. Isi heeˈranno qooxeessira olu kaita Yihowa dirijjite uyitino biddishshira hajajama qara ikkitinosi. Isi togo yiino: “Sinu biiro olu noo qooxeessira noo roduuwa kaaˈleemmo gede kultueta worba ikka qarra ikkitinoe. Waajjoommo hattono kuni biddishshi dikaaˈlannoho yee hedoommo.” Iisiyaho misiyoone ikke soqqamannohu Tiimi yinanni rodiira barru barrunku loosa hasiissannosi looso loosa qarra ikkitinosi. Isi togo yiino: “Mito woyite quwa sae daafursannoe daafira roduuwa towaata qarra ikkitannoe.” Togoo qarri amadannonsa cimeeyye mayi kaaˈlansara dandaanno?

3. Daanyu Gedewooni lawishsha xiinxalla baalanka kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

 ³ Songote cimeeyye Daanyu Gedewooni lawishshinni rosa dandiitanno. (Ibi. 6:12; 11:32) Isi Maganu manna towaatinonna agarino. (Eje. 2:16; 1 Dud. 17:6) Gedewooni gede cimeeyyeno tenne qarrissanno yannara Maganu manna towaattanno gede shoommoonninsa. (Soq. 20:28; 2 Xim. 3:1) Ninkeno Gedewooni gede dhukanke anfoommore, umonke heeshshi assineemmorenna hajajammeemmore ikka dandiineemmo. Isi uyinoonnisi looso loosi woyite cincannoha ikka qarra ikkitinosi. Cimeeyye ikkinono ikkano hoongo cimeeyyete noonke galati lexxanno gede assiˈra dandiineemmo. Kuri diinaggaabbe loossanno labballo kaaˈla dandiineemmo.—Ibi. 13:17.

4. Gedewooni dhukasi afinohanna umosi heeshshi assannoha ikkinota leellishinohu hiittoonniiti?

⁴ Gedewooni dhukasi afinohonna umosi heeshshi assanno manchooti. b Yihowa sokkaasinchi Gedewooni Israeele wolqaataamu Midiyaami manni anganni gatisara dooraminota kulisita kuni umosi heeshshi assanno manchi, “Ayiddiˈya Minaase gaˈre giddo hooffayidiho. Ani qole mininke giddo woˈmunkura woriidiho” yiino. (Eje. 6:15) Gedewooni uyinoonnie looso loosate ikkado diˈˈikkoommo yee hedino; kayinni Yihowa isi uyinoonnisi looso loosa dandaannota afino. Yihowa kaaˈlonni Gedewooni uyinoonnisi looso umo fushsha dandiino.

5. Cimeeyyete dhukansa affinore ikkanna umonsa heeshshi assa qarra ikkitansara dandiitannohu hiittoonniiti?

⁵ Cimeeyye baalunku coyinni dhukansa affinorenna umonsa heeshshi assitannore ikkitinota leellishate dandiiture baala assitanno. (Mik. 6:8; Soq. 20:18, 19) Insa dandoonsa woy loossino looso kulte umonsa dibokkeessitanno; qoleno loossino soˈrora quwa saˈe insaneeto dibushiishshanno. Ikkirono cimeeyyete umonsa heeshshi assanna dhukansa affinore ikka qarra ikkitannonsa woyiti no. Lawishshaho insa lowo looso adhituhu gedensaanni konne looso umo fushsha qarra ikkitansara dandiitanno. Woy uyinoonninsa looso dancha gede loossino daafira galantansara hattono wole looso loossino gara lainohunni minshansara dandiinanni. Cimeeyyete togoo coyi tuncu yaannonsa woyite Gedewooni lawishshi kaaˈlannonsahu hiittoonniiti?

6. Cimeeyye dhukansa affinore ikkate daafira Gedewooni xaggenni maa rossanno? (Misileno lai.)

 ⁶ Kaaˈlo xaˈmidhe. Dhukasi afino manchi assa dandaannokkiri noota huwatanno. Gedewooni woloota kaaˈlo xaˈmiˈre dhukasi afinoha ikkinota leellishino. (Eje. 6:27, 35; 7:24) Hayyoota ikkitino cimeeyyeno hatto assitanno. Aleenni kullihu Tooni togo yiino: “Anje heeˈre qajeeloommo daafira wolqaˈyara aleenni ikkinoha lowo looso loosa qarra diafidhino yee hedeemmo. Hakko daafira maatete magansiˈranke yannara dhukanke afate daafira xiinxallate hendummo; qoleno minaamaˈya tenne daafira mayitannoro xaˈmummose. Hattono jw.org aana noota Yesuusi Gede Woloota Qajeelse, Addaxxe Hattono Looso Uyiyyensa yitanno viidiyo laoommo.” Tooni isi loosanno looso wolootu kaaˈlitannosi gede assino. Tini mayi guma abbituyya? Tooni togo yiino: “Songote looso dancha gede loonsoonni; hattono ayyaanaamitteˈya kaajjishiˈreemmota roore yanna afiˈroommo.”

7. Cimeeyye minshanninsa woy bushiinshanninsa woyite Gedewooni lawishsha harunsa dandiitannohu hiittoonniiti? (Yaiqoobi 3:13)

⁷ Wolootu mishshannoˈne woyite awu afiinni qolle. Wolootu mishshannonsa woyiteno cimeeyyete umonsa heeshshi assa qarra ikkitansara dandiitanno. Togoo woyiteno Gedewooni lawishshi kaaˈlansara dandaanno. Isi guuta ikkinokkita afino daafira Efireemi manni bushiishisi woyite awu afiinni qolino. (Eje. 8:1-3) Gedewooni hanqe dicoyiˈrino. Isi Efireemi manni hanqisinonsare kuli woyite seekke macciishshe umosi heeshshi assannoha ikkinota leellishino; konni garinni isi hanqinsa qiidanno gede assino. Hayyootu cimeeyye seekkite macciishshite hattono minshanninsa woyite awu afiinni qolte Gedewooni lawishsha harunsa dandiitanno. (Yaiqoobi 3:13 nabbawi.) Konni garinni insa songote giddo keeru heeˈranno gede assitanno.

8. Shoomantino labballi wolootu galattannonsa woyite ma assa hasiissannonsa? Lawishsha kuli.

⁸ Ayirrinye Yihowara uyiyye. Gedewooni Midiyaamoota qeeleenna wolootu galattusita ayirrinye Yihowara uyino. (Eje. 8:22, 23) Shoomantino labballi Gedewooni lawishsha harunsa dandiitannohu hiittoonniiti? Insa loossino loosira Yihowa galantanni gede assa hasiissannonsa. (1 Qor. 4:6, 7) Lawishshaho mittu cimeessi dancha rosiisate dandoo noosi daafira galantannisi woyite, biddishsha afiˈneemmohu Maganu Qaalinni ikkinota woy ninke baalanka dancha gede qajeelsitannonketi Yihowa dirijjite ikkitinota kulara dandaanno. Songote cimeeyye mito woyite mannu insa illachishanno gede assitanni nooronna teˈee layiˈra hasiissannonsa. Hanni Timooti yinannihu mittu cimeessi woˈnaalsha laˈno. Isi cimeessa ikke soqqama hanafi woyite lallawo shiqisha lowo geeshsha baxanno. Isi togo yiino: “Seeda hattono huwatate qarrisanno bitimanna lawishshuwa horoonsiˈreemmo. Hakko daafira duucha woyite mannu naadannoe. Ikkollana tini mannu Qullaawa Maxaafa woy Yihowa illachisha agure ane illachishanno gede assitino.” Gedensoonni Timooti mannu iso illachishannokki gede rosiisanno gara biddi assiˈra hasiissannosita huwatino. (Law. 27:21) Tini mayi guma abbituyya? Isi togo yiino: “Xa kayinni roduuwu shiqishoommo lallawo iillinonsa qarra dandiite saˈanno gede woy Yihowawa shiqqanno gede kaaˈlitinonsa gara kultannoe. Tenne hedo macciishshe afiˈroommo hagiirri lowo diri albaanni mannu naadie woyite afiˈroommo hagiirre lowo geeshsha rooranno.”

9. Gedewoonira hajajamanna worba ikka qarra ikkitannosi gede assara dandaannori maati? (Aaniidi qoolira noo misile lai.)

⁹ Gedewoonira Israeele massagate looso uyinisihu gedensaanni, isi hajajamanna worba ikka hasiissinosi. Isi Annisi Baˈˈaalira seekkinoha kakkalote darga diiganno gede kulloonnisi; kuni loosi qarru iillannosi gede assara dandaannoho. (Eje. 6:25, 26) Gedensoonni Gedewooni olanto gamba assiˈrihu gedensaanni, olantote kiiro ajishanno  gede lame hinge kulloonnisi. (Eje. 7:2-7) Jeefote isi hashsha mare diinu olanto qasanno gede kulloonnisi.—Eje. 7:9-11.

10. Mittu cimeessira hajajama qarra ikkitannosi gede assara dandaannori maati?

¹⁰ Songote cimeeyye ‘owaatoota’ ikka hasiissannonsa. (Yai. 3:17) Owaatu cimeessi Qullaawa Borro rosiissanno rosiranna Yihowa dirijjite uyitanno biddishshira hajajamate maahoyye yaanno. Isi konni garinni wolootaho dancha lawishsha ikkanno. Ikkirono hajajama qarra ikkitannosi gede assannori tuncu yaasira dandaanno. Lawishshaho isira yannate kiiro uyinanni biddishsha harunsa qarra ikkitasira dandiitanno. Qoleno isi uyinanniha mito biddishsha addinta kaaˈlannoho woy garaho yee huluullamara dandaanno. Woy qarru iillannosi gede assara dandaanno looso uyinannisiha ikkara dandaanno. Togoo woyite cimeeyye Gedewooni lawishsha harunsite hajajama dandiitannohu hiittoonniiti?

11. Songote cimeeyye hajajantanno gede kaaˈlansara dandaannori maati?

¹¹ Biddishsha seekkitine macciishshe hattono loosu aana hosiisse. Gedewooni annisi Baˈˈaalira seekkinoha kakkalote darga diigannohu hiittoonniitiro, Yihowara haaro kakkalote darga seekkannohu mamaatironna hiittoo saada kakkalannoro kulloonnisi. Gedewooni uyinoonnisi biddishsha dihuluullamino; isi Yihowa kulinosire assino. Xaa yannara songote cimeeyyera Yihowa dirijjitewiinni borrote sokka, egensiishshunna wole addi addi doogga widoonni ayyaanaamittetenna maalaamittete fayyimanke daafira kulanno biddishsha uyinanninsa. Songote cimeeyye uyinanninsa biddishsha ammanante harunsitanno daafira lowo geeshsha banxeemmonsa. Hatto assansa songote giddo noore baala kaaˈlitanno.—Far. 119:112.

12. Cimeeyye, dirijjite mito coye biddi assitanno woyite Ibiraawoota 13:17 noo hedo loosu aana hosiisa dandiitannohu hiittoonniiti?

¹² Biddi assinoonni coyira hajajamate maahoyye yiiyye. Yihowa hajajeennasi Gedewooni 99 anga ikkitanno olantosi qaera higganno gede assinota qaagi. (Eje. 7:8) Isi, ‘Kuni biddishshi addinta hasiisannoho? Togo assa kaaˈlitannori no?’ yee hedinoha ikkara dandaanno. Ikkirono isi Yihowara hajajamino. Xaa yannarano cimeeyye Yihowa dirijjite biddi assitino coyira hajajante Gedewooni lawishsha harunsa dandiitanno. (Ibiraawoota 13:17 nabbawi.) Lawishshaho 2014nni Aliidi Bisi Songote Gambooshshinna Jajjabbu Gambooshshi Addaraashe minate woxe fushshinanni gara soorrino. (2 Qor. 8:12-14) Hakkuyira albaanni dirijjite Gambooshshu Addaraashe minnanni gede songuwate woxe uyitanno; gedensoonni songuwa hakkoye woxe galagalte qoltanno. Xa kayinni dirijjite Jajjabbunna Songote Gambooshshi Addaraashuwa hasiissannowa baalawa minate alamete doyichora noo songuwa konni loosira fushshitanno woxe horoonsidhanno; mitte songo fushshitanno woxi shiimano ikkiro konni garinni Gambooshshu Addaraashe minnanninsa. Joose yinanni rodii biddi assinoonni coye macciishshiti tini kaaˈlitannota ikkase huluullamino; isi, ‘Konni garinni mitte Gambooshshu Addaraashe nafa diminnanni.  Ninke gobbara konni garinni loosa dirosantinote’ yee hedino. Joose biddishshaho hajajamanno gede kaaˈlinosiri maati? Isi togo yiino: “Lawishsha 3:5, 6 noo hedo Yihowa addaxxa hasiissannoeta qaagiissitinoe. Konni garinni loonsoonni loosi dhagge ikkannoho! Konni albaanni minnoonnihunni roore Gambooshshu Addaraashuwa minanni heeˈnoonni; hakkiinni saeno mittu jiro wolu qarra tirtanno gede assa dandiineemmo gara ronsoommo.”

13. (a) Gedewooni maa addaxxino? (b) Songote cimeeyye isi lawishsha harunsa dandiitannohu hiittoonniiti? (Misileno lai.)

¹³ Worbimmatenni Yihowa fajjo asse. Gedewooni waajjinohanna uyinoonnisi loosi qarru iillannosi gede assara dandaannoha ikkirono, Yihowara hajajamino. (Eje. 9:17) Yihowa kaaˈlannosita buuxisisihu gedensaanni, Gedewooni Maganu manna agaranno woyite Yihowa ledosi ikkannota addaxxino. Xaa yannara loosonke agamboonni gobbara heedhanno cimeeyyeno Gedewooni lawishsha harunsitanno. Insa usurransaranna qorransara woy loosonsa hooggaranna beebba assiˈnansara dandiinannita affinoha ikkirono, gambooshshunniwanna qanchu soqqanshowa albisa ikkite soqqantanno. c Bayiru qarri yannara songote cimeeyyera uyinanninsa biddishshi qarru iillannonsa gede assara dandaannoha ikkiro nafa hajajamate worbuulle ikka hasiissannonsa. Uyinanninsa biddishshi lawishshunnita jajjabba kaade gedee sokka kulatenna Maagoogi Googi sia gate saˈˈate ma assa hasiissannonkero kulannoha ikkara dandaanno.—Hiz. 38:18; Aju. 16:21.

14. Gedewoonira cinca qarra ikkitannosi gede assannori mayi iillinosi?

¹⁴ Gedewooni daanya ikkino daafira diinaggaawe loosa hasiissinosi. Hashsha olu yannara Midiyaami manni xooqita Gedewooni insa Iyiziraeeli xeichinni kayise Yordaanoosi Lagi geeshsha shorrino; hatte yannara kuni lagichi dubbu batiˈrinoha ikkikki digatino. (Eje. 7:22) Gedewooni Yordaanoosi iilliti agure higinoni? Dihigino! Isinna ledosi noohu 300 manni daafurinoha ikkirono, laga tayise sae shorra diagurino. Jeefote  insa Midiyaami manna shorrite amaddino; hattono qeeltino.—Eje. 8:4-12.

15. Mittu cimeessira cinca qarra ikkitannosihu hiittoo woyite ikkara dandaanno?

¹⁵ Mittu songote cimeessi songonna maatesi towaatanno woyite mito woyite daafuraranna yaadara dandaanno. Togoori tuncu yaannonsa woyite songote cimeeyye Gedewooni lawishsha harunsa dandiitannohu hiittoonniiti?

16-17. Gedewooni cincanno gede kaaˈlinosiri maati? Songote cimeeyye maa addaxxa dandiitanno? (Isayaasi 40:28-31) (Misileno lai.)

¹⁶ Yihowa jawaachishannoˈneta addaxxe. Gedewooni Yihowa jawaachishannosita addaxxino; Yihowano diˈˈirraawisinosi. (Eje. 6:14, 34) Mitte yannara Gedewooninna mannisi lame Midiyaami mootoolla lekkatenni shorritu yannara, tini mootoolla gaalla guluffe xooqqanni nooha ikkara dandaanno. (Eje. 8:12, 21) Ikkirono Maganu kaaˈleennansa Israeele insa shorrite amaddino; hattono qeeltino. Hatteente gede songote cimeeyyeno ‘daafurannokkihanna wolqa hoogannokkiha’ Yihowa addaxxa dandiitanno. Isi hasiissannonsa yannara jawaante aannonsa.—Isayaasi 40:28-31 nabbawi.

¹⁷ Hanni Hospitaalete Ledo Xaadissanno Komite miila ikke soqqamannohu Maatiwu yinanni rodii woˈnaalsha laˈno. Isi cincanno gede kaaˈlinosiri maati? Maatiwu togo yiino: “Filiphisiyusi Sokka 4:13 yitannori halaale ikkinota heeshshoˈyanni laoommo. Duucha hige daafureemmonna wolqa hoogeemmo woyite, Maganu ammanate roduuwaˈya kaaˈlate hasiissanno jawaantenna wolqa aaera eeggifate huucciˈreemmo. Togoo yannara Yihowa ayyaani wolqa uyinoetanna cinceemmo gede kaaˈlinoeta wodancheemmo.” Gedewooni gede Maganu hoshsha towaatate diinaggaabbe loossanno cimeeyyerano guficho ikkannori tuncu yaansara dandaanno. Hige insa dhukansa affinore ikkanna loosa hasidhannore baalare loosa dandiitannokkita huwata hasiissannonsa. Ikkirono insa Yihowa huuccattonsa macciishshannotanna cincitanno gede kaaˈlannonsata addaxxa dandiitanno.—Far. 116:1; Fil. 2:13.

18. Xaa geeshsha ronsummonte gede songote cimeeyye Gedewooni lawishsha harunsa dandiitannohu hiittoonniiti?

¹⁸ Cimeeyye Gedewooni xaggenni lowore rosa dandiitanno. Songote cimeeyye looso uyinanninsa woyite, hattono galantanninsa woy minshanninsa woyite dhukansa affinore ikka hasiissannonsa. Insa roorenkanni tenne alame goofimarchi gambise dayi kiiro hajajantannorenna worbuulle ikkansa leellisha hasiissannonsa. Qoleno guficho ikkannonsa coyi ikkihano ikkiro Maganu jawaachishannonsata addaxxa hasiissannonsa. Addanko, Maganu hoshsha towaatate diinaggaabbe loossanno cimeeyyenna ‘insa gedeere baala ayirrinseemmonsa.’—Fil. 2:29.