Qullaawu Maxaafi tenne daafira kulannori dino. Kayinni insa hatte yannara qaensa Naazirete higa agure hakkiicho gatinohu mayiraatiro anfeemmo gede assannoha mito coye xawise kulanno.

Mittu sokkaasinchi Maariyaami godobbannotanna iltannota kulinose. Sokkaasinchu tenne sokka kulise yannara Maariyaaminna Yooseefi heeˈrannohu Naaziretete Galiilu katamira Yooseefi qaeraati. (Luq. 1:26-31; 2:4) Gedensoonni insa Gibitsenni higguhu gedensaanni Naaziretete heedhino. Yesuusi lophinohu hakkooti; hattono isi Naaziricha ikkino. (Mat. 2:19-23) Hakko daafira sasunku yaano Yesuusi, Yooseefinna Maariyaami suˈma kullanni woyite Naazirete qaangeemmohu iseraati.

Maariyaamira Yihudaho heedhannoti Elsaabeexi yinanniti fiixa ikkitanno mancho noose. Elsaabeexi kakkalaasinchu Zakkaariyaasi minaamaati; ise gedensoonni Cuuaancho Yohaannisi iltino. (Luq. 1:5, 9, 13, 36) Maariyaami, Elsaabeexi laˈara Yihuda hadhinowa sase agana keeshshitino. Hakkiinni Maariyaami Naazirete higgino. (Luq. 1:39, 40, 56) Hakko daafira Maariyaami mito geeshshano ikkiro Yihudu qooxeessa affino.

Hatte yannara Yooseefi manna ‘kiirate’ fushshinoonni lallawira hajajamino. Hakko daafira Yooseefi Naaziretetenni Beeteliheme haˈrino; Beeteliheme ‘Daawiti katamaatinna’ Buuraminohu ilamanno yine masaalotenni kulloonni bayichooti. (Luq. 2:3, 4; 1 Sam. 17:15; 20:6; Mik. 5:2) Hakkiicho Maariyaami Yesuusa iltuhu gedensaanni, Yooseefi ise danqa qaaqqo adhite seeda doogo Naazirete hadhanno gede diassanno. Hakko daafira insa Beetelihemete heedhino; kuni katami Yerusaalametenni 9 kiilo meetire xeertiˈranno. Kuni bayichi insa muˈre qaaqqonsa adhite qullaawa mine haˈratenna Seeru hajajanno garinni kakkalo shiqishiˈrate injaannoho.—Lew. 12:2, 6-8; Luq. 2:22-24.

Sokkaasinchu hakkuyira albaanni Maariyaamira beettise “Daawitiha ayirrinyu barcima” adhannotanna ‘Moote’ ikkannota kulinose. Yooseefinna Maariyaami Yesuusi Daawiti katamira ilama hasiissannosihu gede assite heddino ikka? (Luq. 1:32, 33; 2:11, 17) Insa Maganu hakkiinni aanchine assineemmore kulanke geeshsha agadha hasiissannonke yite heddinoha ikkara dandaanno.

Insa beeddahe laˈannori daggu yannara, Beetelihemete mageeshshi yanna keeshshitinoro dianfoommo. Ikkirono hatte yannara insa mine no; ‘qaaqqinsano’ danqa ikkikkinni naggi yiinoho. (Mat. 2:11) Insa agurte Naazirete dihiggino; hatteentenni mite yanna geeshsha Beetelihemete keeshshitino.

Heeroodisi ‘Beetelihemete . . . noore labbaa qaaqquulle lamu dirirenna lamu diri kawire baala shine gundanni’ gede hajajino. (Mat. 2:16) Konni lallawi daafira sokkaasinchu qorowishsha kuleennasi Yooseefinna Maariyaami Yesuusa adhe Gibitse haˈre Heeroodisi reya geeshsha hakkiicho keeshshino. Gedensoonni Yooseefi maatesi adhe Naazirete haˈrino. Insa Beeteliheme higginokkihu mayiraati? Hatte yannara Yihuda gashshe noohu Heeroodisi beetti Arkeloosi busha manchooti; qoleno Yooseefi galagale hakkiira higannokki gede Maganu sokkaasinchi qorowisiisinosi. Yooseefi Naaziretete beˈe yiikkinni Yesuusa Yihowa magansiˈranno gede asse lossiˈra dandaanno.—Mat. 2:19-22; 13:55; Luq. 2:39, 52.

Yooseefi reyinohu, Yesuusi mannu iimira haˈranno faro fanikkinni ikkikki digatino. Hakko daafira Yooseefi reyotenni kaˈˈannohu uullate aanaati. Hakka woyite batinyu manni Yooseefinni xaadanno; hattono Yesuusi ilamihu gedensaanni Yooseefinna Maariyaami Beetelihemete keeshshinohu mayiraatiro xaˈme lowore buuxa dandaanno.