1-2. Faarso 25:14 kultanno garinni Yihowa ledo muli jaalooma kalaqiꞌra hasiꞌnummoro maa assa hasiissannonke?

 MITTU manchi ledo muli jaalooma kalaqiꞌra hasiꞌrittoro hiitti akatta hasiissannoha lawannohe? Dancha jaalla mimmito baxanna kaaꞌla hasiissannonsa yite qolattoha ikkara dandaanno. Dancha jaalooma kalaqiꞌrate waajja hasiissannote yite hedattokkiha ikkara dandaanno. Ikkirono konni birxichihu cuꞌmote qummeeshshi kulannonte gede, Yihowa ledo jaalooma kalaqiꞌra hasidhannori ‘iso waajja’ hasiissannonsa.—Faarso 25:14, (NW) nabbawi. b

² Yihowara soqqammoommo diri ikki geeshshihano ikkiro, ninke baalunku iso gara ikkitino doogonni waajja hasiissannonke. Ikkina Magano waajjate yaa mayyaate? Yihowa waajja rosa dandiineemmohu hiittoonniiti? Mootete mine hajajaancho ikke soqqamannohu Abidiyu, Kakkalaanote Biili Yoodahenna Moote Iyoaasi lawishshinni Magano waajjate daafira maa ronseemmo?

3. Waajja agarooshshe ikkitannonkehu hiittoonniitiro xawisi.

³ Gawajjanno coyi iillankera dandaanno yine hendummoro waajjineemmoha ikkara dandaanno. Togoo waajja danchate; mayira yiniro danchare doodhineemmo gede kaaꞌlitannonke. Umbeemmo yine waajjinummoro boonu gamiwa hinge gamba diyineemmo. Mittu coyi gawajjannonke yine waajjinummoro hakko coyiwiinni xoonqeemmo. Mittu banxeemmo manchi ledo noonke  jaaloomi baꞌꞌanno yine waajjinummoro iso xissiisannore coyiꞌra woy assa qorophineemmo.

4. Sheexaanu Yihowa ma garinni waajjinammora hasiꞌranno?

⁴ Sheexaanu mannu Yihowa garimale waajjara hasiꞌranno. Isi Maganu manna qorichisha baxannoho, hanqaaleessaho hattono iso hagiirsiisa didandiinanni yine hendammora hasiꞌranno. (Iyo. 4:18, 19) Sheexaanu waajjine Yihowara soqqama agurrammora hasiꞌranno. Togoo woshshaado giddo umbeemmokki gede, Magano gara ikkitino doogonni waajja hasiissannonke.

5. Magano waajjate yaa mayyaate?

⁵ Magano gara ikkitino doogonni waajjanno manchi iso baxanno; hattono Isi ledo noosi jaalooma hunannoha aye coyeno assa dihasiꞌranno. Yesuusi ‘Magano waajjinohu’ konni garinniiti. (Ibi. 5:7, NW) Kayinni isi Yihowa waajje qece diyaanno. (Isa. 11:2, 3) Hatteentenni isi Yihowa lubbora baxanno; hattono isira hajajama hasiꞌranno. (Yoh. 14:21, 31) Yihowa baxillaancho, hayyicha, taashsho baxannohanna wolqaataamo ikkino daafira ninkeno Yesuusi gede Yihowa lubbora banxeemmosi hattono ayirrinseemmosi. Qoleno Yihowa lowo geeshsha baxannonketanna biddishshasi ayirrinsammora hasiꞌrannota anfoommo. Yihowa isira hajajama hoongummoro dadillanno; hajajammummosiro kayinni hagiidhanno.—Far. 78:41; Law. 27:11.

6. Magano waajja rosa dandiineemmoti mitte doogo hiittenneeti? (Faarso 34:11)

⁶ Yihowa waajja adhine ilammeemmo coye diꞌꞌikkitino; iso waajja rosa hasiissannonke. (Faarso 34:11 nabbawi.) Tenne assa dandiineemmoti mitte doogo isi kalaqinore seekkine laꞌꞌate. Maganu ‘kalaqino coyinni’ hayyosinna wolqasi wodanchinummo kiiro hattono ninke mageeshshi geeshsha baxannonkero huwantummo kiiro iso albinni roore ayirrinseemmo hattono banxeemmosi. (Rom. 1:20) Adireeni yinanni rodoo togo yitino: “Yihowa kalaqinore laeemma woyite hayyosi dhagge assiꞌreemma; qoleno tini isi anera woyyinore afinota huwateemma gede kaaꞌlitinoe.” Ise konni garinni hiincitino daafira togo yitino: “Heeshshoꞌya Buicho ikkinohu Yihowa ledo nooe jaalooma hunannoha aye coyeno assa dihasiꞌreemma.” Yihowa kalaqinohu mitu coyi daafira hiincate, tenne lamalara yanna gaaꞌma dandaatto? Hatto assakki albinni roore Yihowa ayirrisattonna baxatto gede kaaꞌlitannohe.—Far. 111:2, 3.

7. Huuccatto Yihowa gara ikkitino doogonni waajjineemmo gede kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

⁷ Magano waajja rosa dandiineemmoti wole doogo ganyine huuccatto assiꞌrate. Albinni roore huucciꞌnummo kiiro Yihowa roore xawe leellannonke. Iillannonke qarra dandiine saꞌꞌate hasiissannonke jawaante aankera iso huucciꞌnummo kiiro, isi wolqaataamo ikkinota qaangeemmo. Yihowa Beettosi elto asse uyinonke daafira galanteemmosi woyite, isi ninke lowo geeshsha baxannonketa qaangeemmo. Qarra dandiine saꞌneemmo gede kaaꞌlankera iso eeggifante huucciꞌneemmo woyite, Yihowa lowo geeshsha hayyicha ikkinota qaangeemmo. Konni garinni huucciꞌra Yihowa albinni roore ayirrinseemmo gede assitannonke. Qoleno tini Yihowa ledo noonke jaalooma hunannoha aye coyeno assa qorophineemmo gede kaaꞌlitannonke.

8. Magano waajja agurreemmokki gede maa assa dandiineemmo?

⁸ Qullaawu Maxaafi giddo kulloonnihu dancha lawishsha ikkannohunna busha lawishsha ikkanno manni xagge xiinxalline, Yihowa waajja rosa dandiineemmo. Hanni lamu ammanantinori Yihowa soqqamaano xagge laꞌno; insano, Moote Akiaabi mine hajajaancho ikke soqqamannoho Abidiyuutinna Kakkalaanote Biilo Yoodaheeti. Hakkiinni Yihudu Moote Iyoaasi xaggenni maa ronseemmoro laꞌneemmo; isi umi  qara dancha mooteeti, gedensoonni kayinni Yihowa hanqisino.

9. Yihowa waajja Abidiyu kaaꞌlitinosihu hiittoonniiti? (1 Mootoolla 18:3, 12)

⁹ Qullaawu Maxaafi Abidiyu c daafira kulanni, “Kaaliiqa lowo geeshsha waajjanno manchooti” yaanno. (1 Mootoolla 18:3, 12 nabbawi.) Abidiyu konni garinni Yihowa waajjasi kaaꞌlitinosihu hiittoonniiti? Isi ammanaminohanna addaxxinanniha ikkino; hakko daafira moote silxaane uyinosi. (Nehimiya 7:2 ledo heewisiisi.) Qoleno Abidiyu Magano waajjasi lowo geeshsha worba ikkanno gede assitinosi; kuni akati lowo geeshsha hasiisannosiho. Isi heeꞌrinohu bushu Moote Akiaabi gashshe noo yannaraati; “Akiaabi albi mootoolla baalantenni roore Kaaliiqi giwanno coye assino.” (1 Mot. 16:30) Qoleno Baꞌꞌaali magansidhannoti Akiaabi minaama Elzaabeeli Yihowa lowo geeshsha gibbanno daafira, tonne gaꞌre afiꞌrinohu Israeelete gashshooti giddonni halaalu magansiꞌra hunate woꞌnaaltino. Ise batinye Maganu masaalaano nafa shiishiishshino. (1 Mot. 18:4) Abidiyu Yihowa magansiꞌrinohu hattenne qarrissanno yanna giddo ikkinoti dihuluullissannote.

10. Abidiyu lowo geeshsha worba ikkasi leellishinohu hiittoonniiti?

¹⁰ Abidiyu lowo geeshsha worba ikkasi leellishinohu hiittoonniiti? Elzaabeeli Maganu masaalaano hasse shaa hanaffu yannara, Abidiyu “100 himanaano 50, 50 asse lamewa beehe godu giddo maaxe sagalenna waa aanni” towaatinonsa. (1 Mot. 18:13, 14) Elzaabeeli Abidiyu assinore affuro iso shitanno. Abidiyuno manna ikkino daafira reya hasiꞌrannokkiti egennantinote. Ikkirono isi Yihowanna Iso magansidhannore umisinni roorse baxino.

11. Yannankera noori Yihowa soqqamaano Abidiyu gedeere ikkansa leellishshinohu hiittoonniiti? (Misileno lai.)

¹¹ Xaa yannara batinye Yihowa soqqamaano loosonke agamboonni gobbuwara heedhanno. Insa gashshaanote hasiisannonsa ayirrinye uyitanno; ikkirono kuri muxxe roduuwi Abidiyu gede Yihowa magansiꞌransa diagurtanno. (Mat. 22:21) Hattono mannunni roore Maganoho hajajante iso waajjitannota leellishshanno.  (Soq. 5:29) Insa woꞌmanka woyite dancha duduwo dudubbe hattono mannu afinsakkinni gambooshshe assidhe tenne assitanno. (Mat. 10:16, 28) Qoleno ammanate roduuwinsa ayyaanaamittete sagale afidhanno gede assate sharrantanno. Hanni loosonke mite yanna geeshsha agamboonnite mitte Afiriku gobbara heeꞌrannohu roduu Heniri lawishsha laꞌno. Loosonke agambe heeꞌnoonni yannara Heniri ammanate roduuwisira ayyaanaamittete sagale massate umisi fajjonni isonooto shiqishino. Isi togo yee borreessino: “Ani manna ille qase laꞌꞌa waajjeemmoho. Hakko daafira hasiissannoe worbimma afiꞌroommohu Yihowa lowo geeshsha ayirriseemmo daafira ikkinota ammanoommo.” Atino Heniri gede worba ikkoottoha lawannohe? Magano gara ikkitino doogonni waajjattoha ikkiro worba ikka dandaatto.

12. Kakkalaanote Biili Yoodahenna minaamasi Yihowara ammanantinore ikkansa leellishshinohu hiittoonniiti?

¹² Kakkalaanote Biili Yoodahe Yihowa waajjannoho; tini isi ammanaminoha ikkanno gedenna halaalu magansiꞌrara halamanno gede assitinosi. Elzaabeeli beetto Ataaliya giddetenni Yihudaho mootitte ikkitu yannara tini xabbe leeltino. Mannu Ataaliya waajjansa garankolla. Ise kakkachanna silxaanete wojji yitannota ikkitino daafira mootete ilama ikkitinore baala yaano oosose ooso shiishiishate woꞌnaaltino! (2 Dud. 22:10, 11) Yoodahe minaama Yihosheeba, kuri ooso giddo Iyoaasi maaxxe gatissino. Isenna minaannise konne qaaqqo maaxe towaate lossino. Konni garinni Yoodahenna Yihosheeba moote ikkannohu Daawiti sirchi kali baꞌꞌannokki gede assitino. Yoodahe Yihowara ammanamino hattono isi Ataaliya waajje qece diyiino.—Law. 29:25.

13. Iyoaasi lamalu dirihu heeꞌreenna Yoodahe xaano Yihowara ammanaminoha ikkasi leellishinohu hiittoonniiti?

¹³ Iyoaasi lamalu dirihu heeꞌreenna Yoodahe xaano Yihowara ammanaminoha ikkasi leellishino. Isi mitto coye assara hedino. Isi hedinori qiniisiro, Daawiti zuufaane ragiꞌrannohu Iyoaasi moote ikkanno. Hedinori qinaa hoogisiro kayinni iso shinanniti egennantinote. Yihowa kaaꞌlinosi daafira hedinori qiniinosi. Yoodahe, roorrootunna Leewaawootu kaaꞌlitinosi daafira, Iyoaasi moote ikkino; hattono Ataaliya shinoonni. (2 Dud. 23:1-5, 11, 12, 15; 24:1) Hakkiinni Yoodahe “Mootenna Yihudu gosa Kaaliiqi manna ikkate Kaaliiqi ledo gondooro eꞌanno gede [assino].” (2 Mot. 11:17) Qoleno Yoodahe “Keeraaꞌminokki manchi Qullaawu Minira eannokki gede hooltanno agaraasine worino.”—2 Dud. 23:19.

14. Yoodahe Yihowa ayirrisino daafira Yihowa iso ayirrisinohu ma garinniiti?

¹⁴ Yihowa hakkuyira albaanni, “Ayirrissannoere ayirriseemmo” yiino. Addanko isi Yoodahe maassiꞌrinosi. (1 Sam. 2:30) Lawishshaho isi roso afiꞌneemmo gede Yoodahe xagge Qullaawu Maxaafi giddo borreessinanni gede assino. (Rom. 15:4) Qoleno Yihowa Yoodahe reyita, isi “Maganohonna Qullaawu Mini daafira assino galatira Daawiti Katamira nootera mootoollate waammara [madaarrannisi]” gede asse ayirrisinosi.—2 Dud. 24:15, 16.

15. Yoodahe daafira kultanno xaggenni maa rosa dandiineemmo? (Misileno lai.)

¹⁵ Yoodahe daafira kultanno xagge ninke baalunku Magano albinni roore waajjineemmo gede kaaꞌlitannonke. Songote cimeeyye Maganu hoshsha agarate woꞌmanka woyite baqqi yitinore ikkite Yoodahe lawishsha harunsa dandiitanno. (Soq. 20:28) Jajjabbu roduuwi Yihowa waajjitannohanna woꞌmanka woyite isira ammanante heedhannoha ikkiro Yihowa hedinore wonshate horoonsiꞌrannonsata Yoodahe xaggenni rosa dandiitanno. Yihowa  insa horoonsiꞌra diagurannonsa. Wedellu roduuwi Yihowa Yoodahe ayirrisino gara huwatte, jajjabba roduuwa roorenkanni Yihowara seeda diro soqqantinore ayirrisse Yihowa lawishsha harunsa dandiitanno. (Law. 16:31) Qoleno ninke baalunku Yoodahe kaaꞌlitino roorrootinna Leewaawooti xaggenni roso afiꞌra dandiineemmo. “Albisa ikkitinorira hajajamme” insa ammanamme kaaꞌlino.—Ibi. 13:17, NW.

16. Moote Iyoaasi ammanaminokkiha ikkinota leellishannori maati?

¹⁶ Yoodahe, Moote Iyoaasi lowo geeshsha kaaꞌlinosi. (2 Mot. 12:2) Hakko daafira kuni wedellichu moote Yihowa hagiirsiisa hasiꞌrino. Yoodahe reyihu gedensaanni kayinni Iyoaasi kaadaasine roorrooti yitannore macciishshino. Tini mayi guma abbituyya? Iyoaasinna gashshino manni “Asheera mokkolloranna misillate [kumbuulino].” (2 Dud. 24:4, 17, 18) Yihowa lowo geeshsha hanqino daafira, ‘manna isiwa higanno gede qaagiissitannota himanaano soyino; mannu kayinni dimacciishshino.’ Insa Yoodahe beetti Zakkaariyaasi yaannore nafa dimacciishshitino; Zakkaariyaasi Yihowa masaalaanchonna kakkalaancho calla ikkikkinni Iyoaasira wosiilisi beettooti. Zakkaariyaasi maate Iyoaasi lowo geeshsha kaaꞌlitinosiha ikkirono, Iyoaasi galata bae Zakkaariyaasi nafa shiishiishino.—2 Dud. 22:11; 24:19-22.

17. Iyoaasira coyi bushinohu ma garinniiti?

¹⁷ Iyoaasi Yihowa waajjannoha ikkinota dileellishino; hakko daafira isira coyi bushino. Yihowa “Mishshannoerino mishantanno” yiino.  (1 Sam. 2:30) Gedensoonni shiima Sooriyu olanto “lowota” Iyoaasi olanto qeeltino; hattono iso ‘jaddote mada madiissitino.’ Sooriyu olanto hadhuhu gedensaanni Zakkaariyaasi shiino daafira ledosi gashshaano Iyoaasi shitino. Mannu konne busha moote “mootoollate waammawa” madaara hasiissannohu gede asse nafa dihedino.—2 Dud. 24:23-25.

18. Ermiyaasi 17:7, 8 kultanno garinni Iyoaasi gedeere ikkineemmokki gede qoropha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁸ Iyoaasi lawishshinni maa ronseemmo? Iyoaasi gari rumushsho afidhinokkite wole haqqicho irkidhe uurritino haqqicho gedeeti. Iyoaasi irkiꞌrino haqqicho yaano Yoodahe reyitanna kaadaasinete bubbe bubbissuta Iyoaasi uwino. Konni lawishshinni, Maganoho hajajammeemmohu maatenke miilla woy songote giddo noo roduuwi isira hajajantino daafira calla ikka hasiissannokkita ronseemmo. Ayyaanaamittetenni kaajjine heeꞌrate, ninke uminkenni ganyine xiinxalla, hiinca, huuccatto assiꞌra hattono albinni roore Yihowa baxanna ayirrisa hasiissannonke.—Ermiyaasi 17:7, 8 nabbawi; Qol. 2:6, 7.

19. Yihowa ma assinammora hasiꞌranno?

¹⁹ Yihowa assa dandiineemmokkire asse diyaannonke. Isi assinammora hasiꞌrannore Rosiisaancho 12:13 xaphi assine kulloonni; qummeeshshu, “Kuni mannu woꞌmunkura hasiisinohona, Magano ayirrisi; hajajosino agadhi” yaanno. Magano waajjineemmoha ikkiro, albillitte iillannonke fonqolo dandiine saꞌꞌanna Abidiyunna Yoodahe gede ammanammoommore ikkine heeꞌra dandiineemmo. Aye coyino Yihowa ledo noonke jaalooma hunara didandaanno.