Anniˈyanna amaˈya Layinkihu Alamete Oli yannara, Istooniyunni Jarmane hadhino; ani ilamoommohu hakkiichooti. Hakkunni gedensaanni insa Kanaada haˈrate qixxaawa hanafi. Kanaadaho umo heeˈra hananfoommohu Otaawa yinanni qooxeessira lukkuwu heeˈrannohu shiimu mini giddooti. Hakkawaro ninke lowo geeshsha buxanete; ikkirono soodo shooˈmate quuphe dihoongeemmo.

Mitto barra Yihowa Farciˈraasine amaˈyara Yohaannisi Ajuuja 21:3, 4 nabbabbuse. Ise kuni qummeeshshi kulannori hagiirsiisinose daafira wiˈla hanaffu. Halaalu wixi lopheenna mulenni anniˈyanna amaˈya ayyaanaamittetenni lophe cuuamino.

Amaˈyanna anniˈya Ingilizete afoo hakkeeshsha dandaannokkiha ikkirono halaale seekke cuˈmiˈrino. Anniˈya Ontariyo Sadibaari yinanniwa siwiila daaqinsanni faabirikira hashsha woˈma loosannoha ikkirono, Qidaamete barra anenna rodooˈya Silviya woˈmanka woyite soqqansho haaˈre fulannonke. Qoleno lamalate kiiro maatete deerrinni Agarooshshu Shae xiinxallineemmo. Anniˈyanna Amaˈya Magano baxeemmo gede assite lossitinoe. Tini 1956 tonnu dirihu heeˈre heeshshoˈya Yihowara sayise oye cuuameemmo gede kakkayissinoe. Insa Yihowa lowo geeshsha baxxannore ikkansa heeshshoˈya diro woˈma Yihowara soqqamanni heeˈreemmo gede kaaˈlitinoe.

Layinki dirimi roso gudummohu gedensaanni albi geeshsha Yihowara soqqama agurummo. Woˈma yanna suwisaancho ikkummoro horophillunni alame doye laˈˈate halchoˈya wonshiˈrate ikkanno geeshshi woxe horo afiˈra didandeemmo yee hedoommo. Mittu raadoonete xaawira muuziiqa fanate looso loosa hanafummo; konne looso lowo geeshsha baxoommo. Konne looso looseemmohu hawarro hawarrooti; hakko daafira duucha woyite gambooshshe hosa hanafummo; hattono Magano baxxannokkiri ledo jaalooˈmummo. Jeefote, Qullaawu Maxaafinni qajeelino tiiˈˈiˈya heeshshoˈya biddi assiˈreemmo gede kakkayisinoe.

Hakkiinni Ontaariyo Oshaawa yinanniwa haˈrummo. Hakkiicho Rayi Normaani, rodoosi Leesilinna wole suwisaano ledo egennamummo. Insa anga fante haadhinoe. Insa hagiirraamma ikkitino gara laummoti mixoˈya biddi assiˈrate kaummo. Kuri roduuwi suwisaancho ikkeemmo gede jawaachishshinoe. Hakkiinni Wocawaaro 1966nni suwisaancho ikkummo. Hatte yannara hagiirraamoho qoleno dancha heeshsho heeˈreemmo. Kayinni albillittete heeshshoˈya soorrannohu hedoommokki coyi ikkino.

Layinki dirimi roso rosanni noommo yannara Kanaadaho Toronto noo Beeteele eate forme wonshummo.  Gedensoonni suwisaancho ikke soqqamanni heeˈreenna Beeteelete shoole diro soqqameemmo gede koyinsie. Kayinni Leesili lowo geeshsha baxoommo daafira konni koyishshira maahoyye yuummoro galagale isenni xaadalla hoogummo yee waajjoommo. Kayinni seeda yanna seekke huuccatto assiˈrummohu gedensaanni konne koyishsha maahoyye yee adhummo; hakkiinni dadilloommohu mitu Leesili keerunni yee haˈrummo.

Beeteelete uduunne hayishshinanni kifilera loosommo; hattono gedensoonni borreessaancho ikke soqqamoommo. Hattenne yannara Leesili Kiwubeeki Gatinii yinanniwa baxxitino suwisaancho ikkite soqqantanni no. Duucha woyite ise daafira hedeemmo; hattono doodhoommo doorshi garahokka yeemmo. Hakkiinni hedeweelcho hedoommokkiri ikkeenna lowo geeshsha hagiidhummo. Leesili rodii Rayi Beeteelete soqqamanno gede koyinsi. Hakkiinni isi Beeteele dayita ane ledo galanno gede kullisi! Tini Leesili ledo jaaloomaˈya galagale hanafeemmo gede kaaˈlitinoe. Beeteelete shoole diro soqqame gudummo barra yaano Ammajje  27, 1971nni ise ledo adhammummo.

Leesilinna ani Kiwubeeki noote Faransayete afiinni massanganni songora soqqammeemmo gede gaamminke. Shiimu diri gedensaanni 28 diriˈyanni woradu aliidi laˈˈaancho ikke soqqameemmo gede koyinsieta dhagge assiˈroommo. Ani shiimaho, qoleno konne looso loosate ikkado diˈˈikkoommo yee hedoommo; kayinni Ermiyaasi 1:7, 8 noo hedo jawaachishshinoe. Ikkirono hatte yannara Leesilira makeenu danu iillitinose; hattono ise goxicho hoogge qarrantanno. Hakko daafira, “Woradu looso hiitto ikkine loosa dandiineemmo?” yine hendoommo. Ikkirono ise, “Yihowa mitto looso loonseemmo gede koyisinkero woˈnaalle laˈˈa dihasiissannonke?” yitino. Hakkiinni konne looso loosate maahoyye yinoommo; 17 diro hagiirrunni woradu looso loonsoommo.

Woradu looso looseemmo yannara loosu batiˈrannoe daafira duucha woyite Leesili ledo sayiseemmota gari yanna diafiˈreemmo. Wolu rosa hasiissinoe coyi no. Mitto barra Sanyote soodo waalcho ganganni. Waalcho fanneemmo woyite noohu dino; kayinni qiriccaatete giddo kursete dimbanni hocci, akaakilte, chiize, daabbo, mitte xarmuuse woyinenna birciqquwa hattono ayi borreessinoro kulloonnikkiti “Minaamakki wallo haadhe haˈri” yine borreessinoonni borro no. Hakku barri baxisannoho; arrishshono fulte no. Ikkirono Leesilira lallawo qixxaaweemmo daafira haˈra dandeemmokkita kulummose. Ise sumuu yitinoha ikkirono kayinni shiima geya dadillitino. Kayinni ofolloommowa tiiˈˈiˈya bushiisha hanafie. Hakkiinni Efesooni Sokka 5:25, 28 yitannore hedummo. Kuni qummeeshshi Yihowa minaamaˈya towaateemmose gede qaagiissanni nooeta hedeemmo gede assinoe. Huuccatto assiˈrummohu gedensaanni Leesili “Haˈnona kai” yuummose; tini ise hagiirsiissinose. Hakkiinni lagu mule nooha mitto lowo geeshsha baxisanno bayicho haˈne kursete hocco diriirsine kadhine mitteenni lowo geeshsha baxissanno yanna sayinsoommo. Ikkirono lallawoˈyano qixxaawoommo.

Ninke soqqammeemmo woradi lowo geeshsha halaˈladoho, hattono hagiirsiisannoho; kuni woradi Biriitishi Kolombiyunni kayise Niwufawundilaandi geeshsha iillanno. Anje heeˈre haaqeete halchooti  yoommo halchoˈya xa woˈmitanni noota huwatoommo. Giiliyaadi rosi mine eˈˈe rosate hedoommoha ikkirono, wole gobba haˈre misiyoone ikke soqqamate kayinni hasatto dinoe. Hakkawaro misiyoone ikkite soqqantannore baxxitino manni gede assine laˈnanni; ani qole tennera ikkado diˈˈikkoommo yee hedoommo. Qoleno olunna dhibbu gawajjinota Afiriku gobba sonkaninke yine waajjinoommo. Noommowa Kanaadaho hagiirrunni soqqamanni noommo.

Alba Sooviyeti Yuneene gashshitino gobbuwara 1992nni loosonke hananfita, Istooniya haˈne misiyoone ikkine soqqama hasiˈneemmoronna teˈee xaˈmininke. Kuni hendoommokki coye ikkirono, tenne hajo daafira huuccatto assiˈnoommo. ‘Yihowa mitto coye assineemmo gede kulinkero konne coye woˈnaalle laˈˈa dihasiissannonke?’ yine galagalle hendummo. Tennera maahoyye yinoommo; hattono ‘Afirikalla haˈra hoongummo woyite qaru dino’ yee hedoommo.

Bayichonkonni Istooniyu afoo rosa hananfummo. Hatte gobbara boode agana soqqammummohu gedensaanni woradu looso loonseemmo gede kullinke. Sase Baaltiku gobbuwara noota hattono Ruusiyaho Kalingiraadira noota 46 meddi yitanno songuwanna gaamo towaanteemmo. Hatto yaa Laativiyu, Liituweeniyunna Ruusiyu afoo rosate woˈnaalleemmo yaate. Kuni qaali rosate qarrisannoho. Ikkirono jaallanke woˈnaalleemmo gara laˈe dhagge assidhino; hattono kaaˈlitinonke. Hakkiinni 1999nni Istooniyaho sinu biiro minnoonni; hakkiicho ani, Toomaasi Eduuri, Lembiiti Reyilenna Tomii Kawuuko sinu biiro komite miilla ikkinummo.

Alba Sayibeeriyunnite usuru kaampewa abbinoonniri lowo roduuwi ledo egennammoommo. Usuru mine beebba assiˈnoonninsahanna maatensawiinni bandoonninsaha ikkirono insa horo dicaaccaabbino. Insa hagiirrinsa baikkinni diinaggaabbe soqqantanni heedhino. Tini ninkeno qarru iillinkerono cincine hagiirrinke baikkinni heeˈra dandiineemmota huwanteemmo gede kaaˈlitinonke.

Lowo diro diinaggaambe soqqammoommohuranna gari geeshsha fooliishshiˈnoommokki daafira Leesili quwa saino daafuri amadinose. Ise fayibiromayalijiya yinannihu daafurranni gede assanno dhibbi amadinoseta bayichonkonni diwodanchinoommo. Hakkiinni Kanaada higate murciˈnummo. Niwu Yorkete Paaterseni, sinu biiro komite rosi minira koyinsinketa haˈra dandiineemmoronna teˈee huluullamoommo. Ikkirono seekkine huuccatto assiˈnummohu gedensaanni haˈrate maahoyye yinummo. Yihowano doodhinoommo coye maassiˈrinonke. Leesilino hasiissannoseta hikkiminnu kaaˈlo afidhinohu konni rosiwa heeˈnoommo yannaraati. Hakko daafira agurre bashshonke loosiwa hingummo.

Mitte hawarro 2008nni Istooniyaho heeˈnoommowa qara biironni silke dowwolle Kongote haˈne soqqama hasiˈneemmoronna teˈee xaˈmininke. Hakkiinni mase jalli yee gatummo; roorenkanni masoommohu tenne xaˈmora dawaro qola hasiissannoehu layinki barra ikkino daafiraati. Umi qara, hashsha goxxukki galtannota afoommo daafira tenne hajo Leesilira dikuloommo. Hatteentenni Afirika haˈrate daafira lowo geeshsha yaade huucciˈranni hakko hashsha goxummokki galoommohu aneeti.

Layinki barra tenne Leesilira kulummota, lamunku  togo yinoommo: “Yihowa Afirika haˈneemmo gede koyisanni noonke. Woˈnaalle laˈnummokkinni dandiineemmokkitanna hagiirre afiˈneemmokkita hiitto ikkine anfeemmo?” Hakko daafira 16 diro soqqammoommo gobba Istooniya agurre Kongo Kinshaasa haˈnummo. Hakkiicho nooti sinu biiro biifado haqqe nootenna lowo geeshsha baxissannote. Hakkiicho Leesili galleemmo kifilera wortino coyi giddo mittu Kanaadunni haˈnummo yannanni kayisse maaxxe keeshshitino kaardeeti. Hatte kaarde aana “Kaansoonnihewa lati” yine borreessinoonni. Roduuwu ledo egennammummohu, manna Qullaawa Maxaafa xiinxallisa hananfummohunna misiyoone ikkine soqqama hananfummohu gedensaanni Yihowara soqqamme afiˈneemmo hagiirri lexxanni haˈrino. Hatte yannara Afiriku gobbuwata wole 13 sinu biiro towaatate qoosso afiˈnoommo. Tini addi addihunna baxisanno manni daafira lowore anfeemmo gede kaaˈlitinonke. Afirika haˈrate daafira umo masoommo masilli xa baino; Yihowa soqqammeemmo gede Afirika soyinonke daafira galanteemmosi.

Kongote addi addi sagale ita ronsoommo; lawishshaho horonta diˈˈiteemmo yoommota shiimmaadda lubbuwa intoommo. Roduuwu tenne sagale baxxanno gara laˈnummoti ninkeno woˈnaalle laˈnoommo; hattono tenne sagale banxoommo.

Hatte gobbara soojjaati widoonni noo roduuwa jawaachishatenna hasiisannonsare assine kaaˈlate haˈnoommo; guriilla yinanniti olantote gaamo hakko qachira noo meentonna qaaqquulle gawajjitino. Hakkiicho noori batinyu roduuwira garihu maalaamittete coyi dinonsa. Ikkirono kaote daafira noonsati kaajjado hexxo, Yihowara noonsa baxillinna dirijjitesira noonsa ammana lowo geeshsha jawaachishshinonke. Insa lawishshi Yihowara soqqammeemmohunna ammananke kaajjishiˈra hasiissannonkehu mayiraatiro wirro layiˈneemmo gede assinonke. Mitu roduuwi minensanna jajjansa hooggino. Tini, noonkehu maalaamittete coyi mulenni baˈˈara dandaannotanna Yihowa ledo noonke jaaloomi roore hasiisannoha ikkinota qaageemmo gede assitinoe. Roduuwaho lowo qarri iillinonsaha ikkirono insa digunguntanno. Insa lawishshi iillannonkeha addi addi qarra dandiine saˈneemmo gede jawaachishinonke.

Hakkiinni wolu hendoommokki coyi ikki. Hongi Kongi noote sinu biirora haˈne soqqammeemmo gede  kullinke. Iisiyu gobbara heeˈneemmo yine horonta hende diegenninoommo! Kayinni Yihowa wole gobbuwa haˈne soqqammummo yannara baxillunni towaatinonke gara laˈnummoti maahoyye yinummo. Hakkiinni 2013nni haˈneemmowi hiittoowaatiro afano hoongummoro hindiiddo qalxitinonkeri muxxe jaallankenna biifado Afiriku gobba agurre haˈnummo.

Hongi Kongi mannu batiˈrannohonna alame woˈmatenni dayinohu addi addi manni heeˈranno katamaati. Hakko coyiˈnannihu Chayinu qaalino rosate qarrisannoho. Ikkirono roduuwu anga fante haadhinonke; hattono hatte gobba sagale lowo geeshsha banxoommo. Loosu halaˈlanni haˈrino daafira sinu biiro halashsha hasiissino; ikkirono baattonna hintsa hirranni waagi giira kaxxino. Hakko daafira Aliidi Bisi hakkiicho nooha roore jajja hirranni gede assi. Shiima yanna gedensaanni 2015nni Wodiidi Kooriya haˈne loosonke loosa hananfummo. Hakkiichono wole afoo rosa qarra ikkitinonke; Kooriyu afoo gari geeshsha coyiˈra dandiineemmokkiha ikkirono roduuwu kayinni woyyeessiˈnanni heeˈnoommota kulte jawaachishshinonke.

Haaro jaalla kalaqiˈra duucha woyite shota diˈˈikkitino; kayinni manna wosinimma adha lowo manni ledo mulenni egennammeemmo gede assitinonke. Roduuwinke addi addire ikkiturono mitto assannonsa coyi roorannota huwantoommo; qoleno Yihowa lowo roduuwinkera wodananke halashshine fana dandiineemmo gede assenna insa baxa dandiineemmo gede asse dhagge ikkanno garinni kalaqinonketa wodanchinoommo.—2 Qor. 6:11.

Manna Yihowa laˈˈanno garinni laˈˈa, hattono isi baxannonketanna biddishsha aanni noonketa leellishshanno taje wodancha hasiissannonketa ronsoommo. Hexxo mudhineemmo woyite woy wolootu baxxannonketa huluullammeemmo woyite jawaachishshannota roduuwu sokkinonke kaarde woy borrote sokka wirro nabbambeemmo. Yihowa huuccattonkera dawaro qolinonke, baxannonketa buuxisinonke hattono jawaachishinonke.

Lowo diro, Leesilinna ani loosu aye geeshsha batiˈrinkerono mitteenni sayinseemmo yanna gaaˈma hasiissannota ikkitinota ronsoommo. Qoleno soˈro loonseemmo woyite roorenkanni haaro qaale rosate woˈnaalleemmo woyite soˈnummoro osoˈline saˈˈa hasiissannonketa ronsoommo. Hattono hashshu kiiro Yihowa galaxxineemmo gede assannonkeha hagiirsiisinonkeha mito coye hedate woˈnaalleemmo.

Noore coyiˈniro misiyoone ikke soqqama woy wole gobbara heeˈra horo didandeemmo yee hedoommo. Kayinni Yihowa kaaˈlonni baalunku coyi dandaamannota rosaˈyanni hagiirre afiˈroommo. Ermiyaasi, Yihowa “dogittoe” yee coyiˈrino qaali qulli yaannoe. (Erm. 20:7) Addanko, Yihowa hendoommokkiha lowo hagiirrenna kiirre tunqannikki atoote uyinonke; isi horophillunni haˈrate halchoˈya nafa wonshinoe. Onte gobbuwara noota sinu biiro towaatate anje heeˈre horo halche nafa egennoommokkita lowo gobbuwa haˈroommo. Uyinoonnieha addi addi looso loosate Leesili kaaˈlitinoe daafira lowo geeshsha galaxxeemmose.

Baalanka looso loonsoommohu Yihowa banxeemmo daafira ikkinota woˈmanka woyite qaagate woˈnaalleemmo. Xaa yannara afiˈnoommo atooti Yihowa mannaho ‘ikkannonsa geeshshire oye woˈmunku halcho wonshannote’ hegerera heeˈneemmo yannara afiˈneemmo atoote qamase laˈˈate geeshshaati.—Far. 145:16.