1. Faarso 15:1-5 xiinxalla kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

 SAI birxichira, heeshshonsa Yihowara sayisse uyitinori isi ledo kaajju jaaloomi heeˈrannonsa gede assidhe lawishshu dunkaanisi giddo wosina ikka dandiitannota ronsoommo. Kayinni togoo jaalooma kalaqiˈrate ikkadda ikka dandiineemmohu hiittoonniiti? Faarso 15 tenne daafira lowore kultannonke. (Faarso 15:1-5 nabbawi.) Tenne faarsora Maganunniwa albinni roore shiqate ma assa hasiissannonkero kulloonni.

2. Faarsaanchu Daawiti Yihowa dunkaani daafira qummi assinohu mayira ikkara dandaanno?

² Faarso 15 togo yite hanaffanno: “Kaaliiqa, minekki galannohu ayeti? Qullaawu Ilaalikki iima heeˈrannohu ayeti?” (Far. 15:1) Faarsaanchu Daawiti Yihowa ‘dunkaani’ daafira qummi assi woyite hatte yannara Gebaooni noohu xaadooshshu dunkaani daafira hedanni nooha ikkara dandaanno. Qoleno Daawiti Maganunniha ‘qullaawa ilaala’ qummi assino; isi tenne coyiˈrinohu Yerusaalamete nooha Tsiyooni Ilaala kulate ikkara dandaanno. Daawiti qullaawa mine minna geeshsha gondooru taawoota Gebaoonira wodiidoonni lowo kiilomeetire xeertiˈre noo bayicho qasino.—2 Sam. 6:17.

3. Faarso 15 huwata hasiissannonkehu mayiraati? (Misileno lai.)

³ Hige rooru Israeelete manni xaadooshshu dukkaniwa soqqamara fajjinannikkiti egennantinote; gondooru taawooti noowa eanno gede fajjinanni manni shiimaho. Kayinni baalanti ammanantinoti Yihowa soqqamaano isi jaalla ikkite heedhuro, lawishshu dukkanisi giddo wosina ikka dandiitanno. Ninke baalunku halchineemmo coyi konneeti. Faarso 15 Yihowa jaalla ikkine heeˈrate maa assa hasiissannonkero kultanno.

 SUWASHSHO DOOGO HADHE HATTONO HALAALE LOOSSE

4. Yihowa cuuamammora calla hasiˈrannokkita anfeemmohu hiittoonniiti? (Isayaasi 48:1)

⁴ Faarso 15:2te Maganu jaali ‘suwashsho doogo haˈrannotanna halaale loosannota’ kulloonni. ‘Haˈranna loosa’ yaanno qaali mitto coye agurrikkinni assinannita leellishannoho. Ikkina addinta ‘suwashsho doogo haˈra’ dandiineemmo? Ee. Guuta ikkino manchi dino; kayinni Yihowa isira hajajamate dandiinummore baala assineemmoha ikkiro, ‘suwashsho doogo haˈnanni’ heeˈnoommohu gede asse laˈˈanno. Heeshshonke Maganoho sayinse uyinummonna cuuammummo yannara isi ledo haˈra hananfoommo. Hundi waro, mittu manchi Israeelicha ikkino daafira calla Yihowa dunkaani giddo wosincho ikkanno yaa ikkinokkita wodanche. Mitu manni suˈmasi woshshinoha ikkirono, “halaalunninna keeraanchimmatenni” diheeˈrino. (Isayaasi 48:1 nabbawi.) Addinta Yihowa hasiˈrannohu Israeelete manni isi biddishsha rosanna harunsa hasiissannonsa. Hatteente gede xaa yannarano Magano hagiirsiisate cuuamatenninna Kiristaanu songo miila ikkatenni sainore assa hasiissannonke. ‘Halaale loosa’ hasiissannonke. Tenne assa dandiineemmohu hiittoonniiti?

5. Baalunku coyinni Yihowara hajajamate maa assa hasiissanno?

⁵ ‘Suwashsho doogo haˈratenna halaale loosate’ ganyine gambooshshe haˈratenni sainore assa hasiissannonke. (1 Sam. 15:22) Heeshshonke baalatenni calluwu heeˈnoommo woyiteno Maganoho hajajamate dandiinummore baala assa hasiissannonke. (Law. 3:6; Ros. 12:13, 14) Shiimu coyira nafa Yihowara hajajama hasiissannote. Togo assa Yihowa addinta banxeemmota leellishshanno; isino baxannonke.—Yoh. 14:23; 1 Yoh. 5:3.

6. Ibiraawoota 6:10-12 kultanno garinni konni albaanni ammanamme assinoommo coyi baalunni roorannori maati?

 ⁶ Yihowa konni albaanni isira assinoommore lowo geeshsha naadanno. Kayinni alba ammanamme assinoommori calla Yihowa dunkaani giddo wosina ikkine heeˈrate ikkadda ikkineemmo gede diassannonke. Ibiraawoota 6:10-12 tenne daafira xawisse kultanno. (Qummeeshsha nabbawi.) Yihowa alba assinoommoha dancha coye dihawanno. Kayinni isi “goofimarchu geeshsha” woˈma lubbonkenni magansiˈnammosira hasiˈranno. “Hexxo mudha hoongummoro” Yihowa hegere jaallasi asse baˈraasannonke.—Gal. 6:9.

WODANIˈNENNI HALAALE COYIDHE

7. Wodaninkenni halaale coyiˈrate yaa mayyaate?

⁷ Yihowa dunkaani giddo wosincho ikka hasiˈrannohu “wodanisinni halaale coyiˈra” hasiissannosi. (Far. 15:2) Hatto yaa kapha hooga calla diˈˈikkitino. Yihowa coyiˈneemmorinna assineemmorinni ammanammammora hasiˈranno. (Ibi. 13:18) Tini lowo geeshsha hasiissannote; korkaatuno Yihowa “busha assitannore giwanno; suwashshu wodanirira kayinni wodanisire kulanno.”—Law. 3:32.

8. Hiikkonne amanyoote qoropha hasiissannonke?

⁸ ‘Wodaninsanni halaale coyidhannori’ mannu noowa Maganoho hajajantannore labbe badheenni seerasi didiigganno. (Isa. 29:13) Insa doga qorophitanno. Doganno manchi Yihowa aanno biddishshi woˈmanka woyite kaaˈlannoha ikkasi huluullamanno. (Yai. 1:5-8) Isi mittu coyi hakkeeshshi geeshsha dihasiisannoho yee hedannoha ikkiro Yihowara hajajama hoogara dandaanno. Hakkiinni isi Yihowa seera diigasi qarra abbitannosikkiha lawisiro roore bunshe assa hanafanno; tini magansiˈrasi Yihowa albaanni waaga afidhinokkita ikkitanno gede assitanno. (Ros. 8:11) Ninke kayinni baalunku coyinni ammanammoommore ikka hasiˈneemmo.

9. Yesuusi umo Naatinaeeli ledo xaadi woyite coyiˈrinorinni maa ronseemmo? (Misileno lai.)

⁹ Yesuusi umo Naatinaeeli ledo xaadi woyite coyiˈrinorinni dancha giddore ikka hasiissannota ikkitinota ronseemmo. Filiphoosi  jaalasi Naatinaeeli Yesuusinni xaadisi woyite dhagge ikkannori ikkino. Yesuusi Naatinaeelinni xaade egenninokkiha ikkirono, “Kuni xagarro afiˈrinokkihu halaalaancho Israeelete manchooti” yiino. (Yoh. 1:47) Yesuusi wole rosaanosi ammanantinore ikkitinota afinoha ikkirono Naatinaeeli kayinni roore ammanaminoha ikkinota huwatino. Naatinaeeli ninkente gede guuntete xeˈne noosi manchooti. Ikkirono isi lawisiisannoha diˈˈikkino, hattono ammanaminoho. Yesuusi tennera dhagge assiˈrino; hakko daafira Naatinaeeli galatinosi. Yesuusi ninkeno hatto yiinkero tini lowo ayirrinyeeti!

10. Yihowa uyinonketa coyiˈrate dandoo garimale horoonsiˈra hasiissannonkekkihu mayiraati? (Yaiqoobi 1:26)

¹⁰ Faarso 15 kulloonnihu assa hasiissannonkehu rooru coyi wolootu ledo noonke aante ledo xaadooshshe afiˈrinoho. Faarso 15:3 Yihowa dunkaani giddo wosiˈnanno manchi daafira kultanni, “Lame arrawo coyiˈrannokkiho; jaalisira bunshe assannokkiho; ollaasi heˈmannokkiho” yitanno. Konni garinni coyiˈrate dandoonke garimale horoonsiˈra, woloota gawajjitanno hattono Yihowa dunkaani giddo wosina ikkate ikkadda ikkineemmokki gede assitanno.—Yaiqoobi 1:26 nabbawi.

11. Heme maati? Heˈme kae maaro eannokki manchi ma ikkanno?

¹¹ Faarsaanchu hemete daafirano qummi assino. Heme maati? Heme kapho coyiˈne mittu manchi suˈma hunate. Heˈmanno manchi maaro ea hoogiro Kiristaanu songonni bohamanno.—Erm. 17:10.

12-13. Hendummokki jaalinke suˈma hunnammora dandiineemmohu hiittoo woyite ikkara dandaanno? (Misileno lai.)

¹² Faarso 15:3 Yihowa dunkaani giddo heeˈranno manchi olliisira bushare assannokkitanna jaalisi suˈma hunannokkitano kultanno. Jaalinke suˈma hunnammora dandiineemmohu ma garinniiti?

 ¹³ Gara ikkinokkire coyiˈne hendummokki mittu manchi suˈma hunnammora dandiineemmo. Lawishshaho: (1) mitte rodoo woˈma yanna soqqansho soqqama agurtino, (2) mittu minaanninna minaama Beeteeletenni fulino, woy (3) mittu rodii songote cimeessa woy songote soqqamaancho ikke soqqama agurino. Kuri roduuwi qoossonsa hoogginohu insawa gatteennaati yaanna tenne daafira kayinse wolootaho hasaawa garaho? Insa agurtanno gede assinonsahu ninke anfoommokki korkaati heeˈrara dandaanno. Hakkiino sae Yihowa dunkaani giddo heeˈranno manchi ‘jaalisira bunshe assannokkihonna ollaasi heˈmannokkiho.’

YIHOWA WAAJJITANNORE AYIRRISSE

14. Yihowa dunkaani giddo heedhannori ‘cubbaataamma naaddannokkihu’ hiittoonniitiro xawisi.

¹⁴ Faarso 15:4 Yihowa jaali ‘cubbaataamma naadannokkita’ kultanno. Tenne assa dandiineemmohu hiittoonniiti? Ninke uminkenni kaˈne mittu manchi cubbaataamohoronna teˈee mura didandiineemmo. Mayira? Guuntete xeˈne noonkere ikkinoommo daafira insawa shiqa qarra ikkitannonkekki manna banxeemmo; wolootu kayinni caacceessitannonke daafira insa gimbeemmo. Konnira giwa hasiissannonkehu Yihowa ‘cubbaataammaho’ yiinore callaati. (1 Qor. 5:11) Lawishshaho, cubbaataammu gara ikkinokkire assite maaro eˈannokkireeti, ammananke ayirrissannokkireeti woy Yihowa ledo noonke jaalooma shoshshoggishate woˈnaaltannoreeti.—Law. 13:20.

15. ‘Yihowa waajjitannore ayirrinseemmoti’ mitte doogo hiittenneeti?

¹⁵ Faarso 15:4 ‘Yihowa waajjitannore ayirrisa’ hasiissannonketano kultanno. Hakko daafira Yihowa jaallara danchumma leellinsheemmonna ayirrinseemmonsa doogga hasiˈneemmo. (Rom. 12:10) Hiittoonni? Faarso 15:4 tenne assa dandiineemmota mitte doogo kulloonni; qummeeshshu, Yihowa dunkaani giddo heeˈranno manchi ‘qarramiro nafa coyiˈrino qaale soorrannokkita’ kulanno. Coyiˈnoommo qaale agadha hooga woloota gawajjitara dandiitanno. (Mat. 5:37) Lawishshaho, Yihowa dunkaanisi giddo heedhannori adhantu woyite eino qaale agadhite heedhara hasiˈranno. Annuwunna amuuwu oosonsara eˈino qaale wonshate sharrantanna laˈˈanno woyiteno hagiidhanno. Maganohonna mannaho noonke baxilli eˈnoommo qaale wonshate dandiinummore baala assineemmo gede kakkayisannonke.

16. Yihowa jaalla ayirrinseemmoti wole doogo hiittenneeti?

¹⁶ Yihowa jaalla ayirrinseemmoti wole doogo insa wosinsiˈratenna shaqqille leellishate. (Rom. 12:13) Ammanate roduuwinke ledo yanna sayisa insanna Yihowa ledo noonke jaaloomi kaajjanno gede assitanno. Roorenkanni insa wosinsiˈneemmo woyite Yihowa lawishsha harunsineemmo.

WOXU BAXILLE QOROPHE

17. Faarso 15te woxu daafira qummi assinoonnihu mayiraati?

¹⁷ Faarso 15 Yihowa dunkaani giddo heeˈranno manchi daafira kultanni, “Woxesi qallote aannokkiho; keeraanchunnire wirate gubbo itannokkiho” yitanno. (Far. 15:5) Tenne harancho faarso giddo woxu daafira qummi assinoonnihu mayiraati? Korkaatuno woxe quwa saˈne baxa wolootu ledonna Maganu ledo noonke aante gawajjitara dandiitanno. (1 Xim. 6:10) Hundi waro mitootu roduuwinsara woxe liqiissitanno woyite, qallo adhitanni buxane roduuwansa beebba assidhanno.  Qoleno mitu daanyooti gubbo adhite beebbaataammaho gara ikkitinokki yoo yitino. Togoo assoote Yihowa tiyyiˈre giwanno.—Hiz. 22:12.

18. Woxu daafira hiittoo lao noonkero afate hiikkuri xaˈmuwa kaaˈlitannonke? (Ibiraawoota 13:5)

¹⁸ Woxu daafira hiittoo lao noonkero afate ninkeneeto layiˈra danchate. Ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Duucha woyite hedeemmohu woxunna woxunni hidhinanni coyi daafiraati? Woxe liqiiˈrummoro, liqiissinoe manchira dihasiisannosi yee qolummokki keeshsheemmo? Woxe afiˈra woloota rooroommohu gede asse hedeemmo gedenna shaqqille leellisha qarra ikkitannoe gede assitanno? Ammanate roduuwiˈyara woxu noonsa daafira calla woxe shorritannori gede asse hedeemmo? Roore jaala ikka hasiˈreemmohu dureeyyete ledo callaati?’ Yihowa wosina ikka taalle nookki qoossooti. Woˈmanka woyite woxu baxille qorophine tini qoossonke baˈannokki gede assiˈra dandiineemmo. Hatto assineemmoha ikkiro Yihowa horo diagurannonke!—Ibiraawoota 13:5 nabbawi.

YIHOWA JAALLASI BAXANNO

19. Yihowa Faarso 15 kulloonnire assinammora hasiˈrannohu mayiraati?

¹⁹ Faarso 15 jeefote “Hattoo manchi horontanni dimasanno” yitanno. (Far. 15:5) Kowiicho faarsaanchu, Maganu tenne faarsora kulloonnire assinammora hasiˈrannohu mayiraatiro xawisino. Yihowa hagiirraamma ikkinammora hasiˈranno. Hakko daafira isi atootesinna agarooshshe afiˈneemmo gede assannonke biddishsha uyinonke.—Isa. 48:17.

20. Yihowa dunkaani giddo heedhannori albillitte maa afidhanno?

²⁰ Yihowa dunkaanisi giddo heedhara fajjinori albillitte dhagge ikkanno atoote afidhanno. Ammanantinori buurantino roduuwi iima Yesuusi qixxeessinonsahu ‘lowo dargira’ hadhe heedhanno. (Yoh. 14:2) Uullate aana heeˈrate hexxo noonsari Yohaannisi Ajuuja 21:3 kulloonni hexxo quqquxante agadhitanno. Yihowa ninke baalanka jaallasi ikkineemmo gedenna hegerera dunkaanisi giddo heeˈneemmo gede koyisinonke; tini ninkera lowo ayirrinyeeti!