Ilamoommohu Sadaasa 22, 1929 Nooviili yinannihu shiimu qachiraati; hakkiicho Baastooni, Beeljiyemennihu Ardineesi yinannihu jawu dubbi mule, mannu loosiꞌre galannohu honsu bayichi no. Hakkiicho baatto loosiꞌne gallanniwa anje heeꞌre anniꞌyanna amaꞌya ledo sayisoommota dancha yanna dihaweemmo. Aninna maaꞌnu rodiiꞌya Rayimondi barru baala lalo xuurreemmo; hattono gide mida kaaꞌlineemmo. Hakkiicho heeꞌneemmohu shiimu qachira mannu mimmito kaaꞌlate mitteenni loosanno.

Anniꞌya Emiilinna amaꞌya Aliise Kaatolikete ammaꞌnora laalaatannoreeti. Insa sambatu kiiro Qurbaane ayirrisate Beetekiristaane haꞌranno. Hakkiinni 1939 balla suwisaano Ingilaandetenni qachanke dagge, anniꞌyara Konsoleeshiini yinanni metseete (Xaa yannara Baqqi Yiiyye! yinanni) uyite yannate kiiro Kontiraatunni adhanno gede kultusi. Anniꞌya mulenni tini metseete yitannori halaale ikkinota wodanche Qullaawa Maxaafa nabbawa hanafi. Isi Beetekiristaane haꞌra agurita bashsho baxannosihu qachinke manni iso tiyyire giwi. Anniꞌya Kaatolikete ammaꞌno agurannokki gede xixxiibbinosi hattono duucha woyite tenne daafira hanqite coyidhanno.

Annaꞌya waandannasi laummoti lowo geya xissiisiꞌroommo. Tini konni birxichira hanafote kulummonte gede giddoꞌyata kule Magano huucciꞌreemmo gede assitinoe. Hakkiinni qachinke manni annaꞌya giwa agurita lowo geya hagiidhoommo. ‘Yihowa huuccatto macciishshannoha’ ikkinota ammanoommo.

Naazi Jarmane Onkoleessa 10, 1940 Beeljiyeme horrituta, Beeljiyemete heeꞌrannohu batinyu manni darame wole gobba haꞌri. Ninke maate xooqqe Wodiidi Faransaye haadhino. Haꞌnanni marreemmo  woyite doogote Jarmanetenna Faransayete olanto qasantanni no.

Agurre qaenke hingeemmo woyite noonkeha roore coye adhine gundoonni. Hakkiicho gatinohu woshichonke Boobi callaati. Kuni iillinonke coyi ‘Olunna shetto noohu mayiraati?’ yee hedeemmo gede assinoe.

Hatte yannara ammanamino suwisaanchonna songote cimeessa ikkinohu Emili Shirantiizi a yinanni rodii daye lowo geeshsha jawaachishinonke. Isi qarru heeꞌrinohu mayiraatironna heeshshote daafira nooete wole xaꞌmuwara xawise Qullaawu Maxaafinni dawaro qolinoe. Yihowa ledo nooe jaaloomi albinni roore kaajjado ikkino hattono isi baxillaancho Magano ikkinota buuxoommo.

Olu yannara nafa maatenke roduuwu ledo ganyite xaaddanno. Woxawaajje 1943nni Roduu Joose Nikolaasi Mineeti lallawo shiqishate qaenke dayi. “Isi cuuama hasiꞌrannohu ayeti?” yee xaꞌmita, anniꞌyanna ani anga kayisummo. Hakkiinni lamunku qooxeessinkera noohu shiimu lagira cuuammoommo.

Sadaasa 1944 Jarmanete olanto galchimi Awuroppira shaaꞌꞌa ikkinokkiha jeefonniha Belgi Ola hanaffu. Ninke heeꞌneemmohu hakko olu noo qooxeessiraati; hakko daafira mittu agani geeshsha mininni fula didandiinoommo. Mitto barra fule saadate hayisso tuganni heeꞌreenna olloonni massaari dhoohe irshu basenna minna giiri. Saada allaaꞌlinanniwa muleꞌya uurre noohu Ameeriku olanto wido ikkino manchi cance “Barxa yii!” yiie. Anino dode mare mulesi barxa yuummo; hakkiinni mitiri gawajjannoekki gede gulleesi haaꞌre umoho worie.

Olu gedensaanni aliyyeenni 90 kiilo meetire xeertidhe noote Liyeji yinanni songo ledo ganyine xaandeemmo. Hatte yannara Bastooni yinanniwa shiima xiinxallote gaamo xintinoommo. Qaraxo gamba assinannite gashshootu biirora loosa hanafoommo; hattono gashshootu seera rosate faro afiꞌroommo. Gedensoonni qooxeessunnite gashshootu biirora loosoommo. Hakkiinni 1951 Bastooni shiima woradu gambooshshe qineessinummo. Hakko gambooshshe xibbe meddi yaanno manni dayino; insa giddo mitte diinaggaabbe soqqantannote Ileyi Rooteri yinanni suwisaanchooti.  Ise gambooshshe biskilliitetenni 50 kiilo meetire hadhe daggino. Mulenni ise ledo lubbora baxammummo hattono adhamate sumuu yinummo. Hatte yannara Ileyi Yunayitidi Isteetisete noohu Giliyaadi Rosi Minira koyinse heeꞌnoonnise. Ise koyishshaho maahoyye yaa hasidhinokkihu mayiraatiro xawisse kulte qara biirora borreessitu. Hatte yannara Yihowa mannira albisa ikke soqqamannohu Roduu Noori barrunni mitto barra minaannise ledo Giliyaadi Rosi Mine eꞌe rossara dandiitannota shaqqillunni kulinose. Ammajje 1953 adhammoommo.

Hakko dironni Ileyinna ani Niyu Yorkete Yankii Istaadiyeemera assinoonniha Haaro Alame Dagooma yinanni gambooshshe haꞌnummo. Hakkiicho heeꞌneenna looso afiꞌreemmo gede kaaꞌlinoe rodiinni xaandummota isi agure Yunayitidi Isteetise haꞌreemmo gede amaalie. Ileyinna ani tenne hajo daafira huuccatto assiꞌnummohu gedensaanni Yunayitidi Isteetise haꞌra hooga doodhinummo; hattono Bastooni noota tonne halashshaano noo gaamo kaaꞌlate agurre Beeljiyeme hingummo. Hakkiinni aane noo diro qaaqqo ille hagiidhinummo; hattono isira suꞌma Serge yine fushshinummo. Lamalu agani gedensaanni isi dhiwame reyi; tini lowo geeshsha dadillissinonke. Xissonke huuccattotenni Yihowara kuꞌlinoommo; hattono kaote hexxo lowo geeshsha sheshifachishshinonke.

Birra 1961 suwisaancho ikke soqqameemmo gede kaaꞌlannoeha darate barra looseemmo looso afiꞌrummo. Ikkirono Beeljiyemennite sinu biiro soqqamaanchi silke dowwolie. Isi woradu aliidi soqqamaancho (xaa yannara woradu aliidi laꞌꞌaancho) ikke soqqama hasiꞌreemmoronna teꞌee xaꞌmie. Hakkiinni iso, “Woradu looso loonsammora albaanni suwisaano ikkine soqqama didandiineemmo?” yee xaꞌmummo. Isino dandiineemmota kulie. Hakkiinni settu agani geeshsha suwisaano ikkine soqqammummohu gedensaanni Wocawaaro 1962 woradu looso hananfummo.

Lame diro woradu looso loonsummohu gedensaanni Biraasilsi noo Beeteelera soqqammeemmo gede koyinsinke. Hakko soqqama hananfoommohu Birra 1964nniiti. Kuni haarote gaammoonninke loosi lowo atoote afiꞌneemmo gede assinonke. Hakkiinni 1965 Roduu Noori Beeteelenke towaatihunni shiima yanna gedensaanni sinu biiro soqqamaancho assine shoommieta dhagge assiꞌroommo. Gedensoonni Ileyinna ani Giliyaadi Rosi Mine 41^ki kifile eꞌne ronseemmo gede koyinsinke. Roduu Noori 13 diri albaanni coyiꞌrinori woꞌmino! Maassammummohu gedensaanni galagalle Beeljiyemete Beeteele hingoommo.

Gashshootu seera rosaꞌya lowo diro Awuroppahonna wole gobbuwara Yihowa faajjetenni magansiꞌrate qoossonkera gaarameemmo gede kaaꞌlitinoe. (Fil. 1:7) Tini loosonke hoolloonni woy agamboonnite 55 saꞌanno gobbuwara noo gashshaano ledo xaadeemmo gede assitinoe. Qoleno insara xawaqa ikkoommota kulantenni ‘Maganu mancho’ ikkoommota kuleemmonsa. ‘Mootete wodani Yihowa anga nootanna; isino lolahanno  wayi gede hasiꞌriwa haaꞌre haꞌrannota’ afoommo daafira woꞌmanka woyite biddishsha aannoe gede Yihowa huucciꞌreemmo.—Law. 21:1.

Mitto barra Awuroppu Paarlaami miila ikkino manchi ledo hasaawoommo hasaawa horo dihaweemmo. Iso hasaawisate duucha hige fajjo xaꞌmiꞌroommo; hakkiinni jeefote isi sumuu yiino. Isi “Onte daqiiqa calla oommohe hakkiinni saꞌꞌa dihasiissannohe” yiinoe. Hakkiinni umo heeshshi yee huuccatto assiꞌra hanafummota hanqe maa assanni noommoro xaꞌmie. Hakkiinni umo gotti yee “Ati Maganu soqqamaancho ikkootto daafira iso galaxxanni noommo” yuummo. Isino “Mayyaate?” yiie. Hakkiinni Roomu Sokka 13:4 leellishummosi. Isi Pirotestaante ikkino daafira kuni qummeeshshi ani yeemmota macciishshanno gede assinosi. Tini mayi guma abbituyya? Isi darate saate hasaaweemmo gede fajjinoe; hattono dancha gede hasaamboommo. Isi loosonke ayirrisannota nafa kulinoe.

Lowo diro Yihowa manni Awuroppaho poletikaho anga wodha hoogate daafira, qaaqquulle lossiꞌrate qoosso daafira, qaraxo baatatenna wole hajo daafira batinye yoote mine gaaramanni keeshshino. Batinye togoo hajora gaarama anera lowo qoossooti; hattono Yihowa coye qineessannanna qeelle aannanke laoommo. Yihowa Farciꞌraasine Awuroppunnihu Kalaqamu Qoosso Yoo Mine 140 saꞌanno kisse gartino!

Hakkiinni 1990 balla aninna qara biironni dayinohu Roduu Filipi Birumileyinna Ixaaliyu gobbanni dayinohu roduu Valteri Farneeti loosonke agamboonni gobbara Kubaho heedhanno roduuwinke roore wolapho afidhanno gede kaaꞌlate looso loonsoommo. Beeljiyemete noote Kubu imbaasera sokka borreessoommo; hakkiinni xaꞌmonkera dawaro qolara shoommoonni manchi ledo hasaambummo. Umo xaandummo yannara, gashshootu loosonke hoolanno gede assannoha ninke daafira coyiꞌnanniha gara ikkinokki coye mito geeshshano ikkiro tirate woꞌnaalloommo.

Biddishsha afiꞌrate huuccatto assiꞌnummohu gedensaanni 5,000 ikkannoha Qullaawa Maxaafa Kuba soyate xaꞌmineenna fajjinoonninke. Sonkoonni maxaafa keere iillitino; hattono roduuwaho beenkoonni; hakko daafira Yihowa sharronke maassiꞌranni noota wodanchinoommo. Hakkiinni xaano 27,500 ikkannoha Qullaawa Maxaafa soyate fajjo xaꞌminummo. Tenne yannarano fajjinoonninke. Kubaho heedhannori muxxe roduuwinke mittu mittunku Qullaawa Maxaafa afidhanno gede kaaꞌla lowo geeshsha hagiidheemmo gede assitinoe.

Loosonke faajjetenni loonseemmo gede kaaꞌlate Kuba duucha hige haꞌroommo. Tenne yannara batinye gashshaano ledo dancha aante heedhannoe gede assiꞌra dandoommo.

Ruwaandaho 1994nni Tutisi sircho gudate ola kayinsi yannara 1,000,000 saꞌꞌanno manni goofino. Mito ammanate roduuwankeno shinoonni. Mulenni hatte gobbara heedhanno roduuwira hasiisannonsare assite kaaꞌlitanno gaamo qineessinoonni.

Gaamonke qara katama Kigaali iillituta, hakkiicho noota tirote biironna borruwanke duucha hinge xiyyitunni gannoonnita laꞌnoommo. Lowoha masisanno coye macciishshinoommo; ammanate roduuwanke baangunni gorrine shinoonni. Ikkirono roduuwinke baxille loosunni leellishshinota macciishshinoommo. Lawishshaho mitte Huti gaꞌre wido ikkitino maate 28 barra balete giddo maaxe gatisinohu mittu Tutisi gara wido ikkino rodiinni xaandoommo. Kigaali assinoonni gambooshshiwa 900 saꞌanno roduuwa ayyaanaamittetenni jawaachinshoommo.

Hakkiinni aanchine Ruwaandunni darante Goma yinanni katami mule noo kaampe hadhinore batinye Yihowa Farciꞌraasine hasate Zayeri (xaa yannara Kongo Dimokiraatiki Rippaabilike yinanni) danna tayinse saꞌne haꞌnummo. Ikkirono insa afa didandiinoommo; hakko daafira insa noowa massankera Yihowa huucciꞌnummo. Hakkiinni mittu manchi ninkewa hige daanna laꞌnummo; hattono iso Yihowa Farciꞌraasine afinoronna teꞌee xaꞌminummo. Isi “Ani Yihowa Farciꞌraasinchooti” yee qolinke. Hattono “Irdaatu komite dagge kiꞌnenni xaaddanno gede asseemmo” yiinke. Irdaatu komite ledo jawaachishanno gambooshshe assiꞌnummohu gedensaanni insa ayyaanaamittetenni jawaachishatenna sheshifachishate mito 1,600 ikkitanno roduuwinni xaandummo. Qoleno Aliidi Bisi soyinota borrote sokka nabbambummonsa. Roduuwu borrote sokkara noota “Woꞌmanka woyite kiꞌne daafira huuccineemmo; Yihowa hawannoꞌnekkita anfoommo” yitanno hedo macciishshituti lowo geeshsha jawaattino. Tini Aliidi Bisi yiino yaatto halaale ikkase leeltino. Xaa yannara Ruwaandaho 30,000 saꞌanno halashshaano Yihowara hagiirrunni soqqantanni no!

Adhamme 58 diro heeꞌnummohu gedensaanni 2011 muxxe minaamaꞌya Ileyi shiiꞌroommo. Xissoꞌya huuccattotenni Yihowa hasaaphoommo. Isino sheshifachishinoe; qoleno Maganu Gashshootiha dancha duduwo qooxeessiꞌya mannira duduwa shesho afiꞌreemmo gede assitinoe.

Xa 90 diro ikkinoeha ikkirono lamalate kiiro soqqansho fuleemmo. Qoleno kowiicho Beeljiyemennite sinu biirora Higgete Golira loossanno roduuwa kaaꞌleemmo, wolootaho woꞌnaalshaꞌya kuleemmo hattono Beeteelete soqqantannore wedella roduuwa towaateemmo. Tini lowo geeshsha hagiirsiissannoe.

Mitu 84 diri albaanni mite yee Yihowa huucciꞌroommo. Hatti huuccatto Yihowawa albinni roore shiqqi yaanni haꞌroommote hagiirsiissanno heeshshora hanafote. Yihowa heeshshoꞌya diro woꞌma huuccattoꞌya macciishshinoe; tennera lowo geeshsha galaxxeemmosi.—Far. 66:19. b