Saara * yinanni rodoo togo yitino: “Ani kalaqoˈya huxuxxittetenna hutate. Konnira hanqaaleessunna mittore bashshi assannokki manniwa aana waajjishannoe. Jooganna shooshaqa manna kayinni diborseemma. Togoo mannira giddoˈyatanna mitiinsinoere ruxxi yuummakkinni hasaapheemma. Lubbote jaallaˈya togooreeti.”

Saara coyidhinori, joongillu mannu ninkewa aana baxanno gede assannota leellishanno. Qoleno jooguulle ikkinummoro, Yihowa hagiidhanno. Qaalisi, “joongille . . . uddidhe” yee amaalannonke. (Qol. 3:12) Joongillu maati? Yesuusi jooga ikkinota leellishinohu hiittoonniiti? Jooguulle ikkanke heeshshonke hagiirraame assitannohu hiittoonniiti?

Joongillu wodanaamu manchi akataati. Joogu manchi wolootu ledo shaqqillunninna danchummatenni heeˈranno; hattono hanqisannori tuncu yaannosi woyite dicaaccaawanno, qoleno cincanno.

Joogu manchi waajjaleessa diˈˈikkino. “Jooga” yitanno tiro afiˈrinohu Giriikete qaali, leenjinshoonni farashsho kulate horoonsiˈnanniho. Leenjinshoonni farashshira wolqasi ikkitannori nookkiha ikkirono, cincine leenjinshiro gara higanno. Hatteente gede, jooguulle ikkinummoro, baxisannokki akatanke eemadhine wolootu ledo keerunni heeˈneemmo.

‘Ani kalaqoˈya dijoogaho’ yine hendeemmoha ikkara dandaanno. Heeˈnoommohu araawannonna hifatamanno manni batiˈrino alameraati; konnira, jooguulle ikka gooddo ikkitankera dandiitanno. (Rom. 7:19) Ikkirono, jooguulle ikkate sharrammummoro, Yihowa ayyaani kaaˈlannonke. (Gal. 5:22, 23) Ikkina, jooguulle ikkate sharrama hasiissannonkehu mayiraati?

Joongillu mannu ninkewa aananno gede assanno. Aleenni kulliti Saara coyidhinonte gede, joogu manni ledo hosa baxisannonke. Yesuusi joongillunninna shaqqillunni taalle nookki lawishsha ikkinonke. (2 Qor. 10:1) Duucha woyite qaaqquullu egentinokki manchiwa shiqa dibaxxanno; ikkollana Yesuusi jooganna shaqqado ikkinohura egentinosikki qaaqquulli nafa isiwa shiqqino.—Maq. 10:13-16.

Joongillu ninkeno wolootano kaaˈlanno. Jooguulle ikkinummoro, shiimurira hanqine dicaaccaambeemmo. (Law. 16:32) Tini woloota roorenkanni banxeemmo manna xissiisannore assine gaabbote umbeemmokki gede kaaˈlitannonke.  Qoleno jooguulle ikkanke ninkeneeto eemadha hoonge woloota gawajjineemmokki gede agarooshshe ikkitannonke.

Yesuusi loosu batiˈrinosiha ikkirono, woˈmante yannara joogaho. Isi uullate aana noo yannara lowo mannira qarrunna duhu batiˈrinonsa daafira, fooliishsho hasiissinonsa. Yesuusi insa, “Anewa amme! Ani joogahonna shaqqadoho” yiinsata lowo geeshsha hagiidhitinoti egennantinote!—Mat. 11:28, 29.

Ikkina ninkeno Yesuusi gede jooguulle ikka dandiineemmohu hiittoonniiti? Yesuusira mannu ledo noosi aantenna isi qarru kalaqamanno yannara maa assannoro afate Maganu Qaale xiinxalla dandiineemmo. Hakkiinni jooguulle ikka qarrissannonke gede assannori tuncu yaannonke woyite, isi lawishsha harunsate sharrammeemmo. (1 Phe. 2:21) Hanni Yesuusi jooga ikkanno gede kaaˈlinosiha sase coye laˈno.

Yesuusi umosi heeshshi assannoho. Yesuusi “Ani joogahonna shaqqadoho” yiino. (Mat. 11:29) Qullaawu Maxaafi giddo joongillenna umo heeshshi assa mitteenni qummi assinoonnihu, tini lamenti akatta lowo fiixooma afidhino daafiraati. (Efe. 4:1-3) Hatto yineemmohu mayiraati?

Umonke heeshshi assineemmore ikkinummoro, shiimu coyira koffi diyineemmo woy kaˈnummorira baalaho digiirammeemmo. Yesuusi giwannosi manni ‘itonna ago baxannoho’ yee beebbate suˈmasi huni yannara maa assino? Isi heeshshosinni hattooha ikkinokkita leellishino, hattono “Egennote halaalaanchimma gumisenni leeltanno” yee awu afiinni coyiˈrino.—Mat. 11:19.

Mittu manchi sirchikki, ayimmakki woy budikki daafira koffi assannore coyiˈriro, joongillunni qolate woˈnaali. Piteri yinannihu Wodiidi Afirikira heeˈrannohu songote cimeessi togo yiino: “Mittu manchi coyiˈrinori hanqisannoe woyite ‘Yesuusa ikkoommero maa assanno?’ yee hedeemmo.” Piteri lede, “Kaummorira baalaho koffi yaa hasiissannoekkita rosoommo” yiino.

Yesuusi mannu ooso guuta ikkitinokkita huwatino. Yesuusi rosaano dancha coye assa hasidhannoha ikkirono, guuntete xeˈne noonsare ikkitinohura woˈmanka woyite hasidhannore assitanno yaa diˈˈikkino. Lawishshaho, Yesuusi gaˈa gede reyara techo hashsha, Pheexiroosi, Yaiqoobinna Yohaannisi Yesuusi asseˈˈe yiinonsare assitukki gattino. Yesuusi ‘ayyaanu qixxaawa, maalu kayinni daafuraamo’ ikkinota afino. (Mat. 26:40, 41) Isi tenne huwatasi, soqqamaasinesi assitinorinni hanqe aaraawannokki gede assitinosi.

Mandii bashshora woloota misha rakkannose rodooti; xa kayinni ise Yesuusi gede jooga ikkate sharrantanno. Ise togo yitino: “Mannu baalu guuntete xeˈne noonsare ikkinota qaagatenna Yihowa gede baalunku mannita dancha akatta laˈˈate sharrameemma.” Atino Yesuusi gede guuntete xeˈnensara manna mararattoha ikkiro, isi gede jooga ikka dandaatto.

Yesuusi Magano addaxxino. Yesuusa uullate aana noo yannara miincoonnisi. Suˈmasi hunnoonni, qacifantoonnisi, hattono shetinsoonnisi. Ikkirono isi “halaale coyiˈranno Maganira eeggo uyino” daafira woˈmante yannara jooga ikke heeˈrino. (1 Phe. 2:23) Yesuusi iimi Annisi kaaˈlannositanna miiccannosire yannasira qorichishannota afino.

Mannu miicannonke woyite hanqine rabbisiˈrate woˈnaala, qarra leddanno ikkinnina tirtannori dino. Qullaawu Maxaafi, “Mannu hanqi Maganu keeraanchimma afiˈnanni gede diassanno” yaannohu iseraati. (Yai. 1:20) Hanqineemmo gede assannonkehu gari korkaati nooha ikkiro nafa, guuntete xeˈne noonkere ikkanke gara ikkinokkire assineemmo gede xixxiibbankera dandiitanno.

Keetii yinanniti Jarmanete heedhanno rodoo bashsho, ‘Umoˈya gargadha hasiissannoeti aneeti ikkinnina wole diˈˈikkino’ yite heddanno. Ikkollana ise Yihowa addaxxa hasiissannoseta rossuti, hedose biddi assidhino. Ise togo yitino: “Xa bashsho gede umoˈya gargadhate disharrameemma. Yihowa baalanka coye biddi assannota afoomma daafira, dimuddameemma.” Ateno mannu miicinoheha ikkiro, Yesuusi gede Magano addaxxakki woˈmante yannara jooga ikkatto gede kaaˈlitannohe.

Yesuusi hagiirraamma ikka hasiˈnummoro jooguulle ikka hasiissannonketa coyiˈrino. Isi “Jooguullu baˈraadhinoreeti” woy hagiirraammaho yiino. (Mat. 5:5) Hanni konni woroonni noori tuncu yaannonke woyite joongillu kaaˈlannonkehu hiittoonniitiro laˈno.

Joongillu minaanniranna minaamara kawa kaˈaa higinonsare tirate kaaˈlanno. Rooberti yinannihu Awustiraaliyaho heeˈranno rodii togo yiino: “Duucha hige minaamaaˈya hedummokki coyiˈroommo coyinni xissiisoommose. Ikkollana hanqine manna xissiisannore coyiˈniro, hakko coye qolle dianfanni. Minaamaˈya mageeshshi geeshsha madiissoommoro huwatummoti lowo geeshsha gaabboommo.”

Ninke baalunku duucha woyite soˈneemmo daafira, gara garimmo laˈnummokki coyiˈneemmori minaanninna minaama mereero noo keere hunara dandaanno. (Yai. 3:2) Tenne yannara joongillu wodanaaˈmine hendeemmonna arrawonke eemadhineemmo gede kaaˈlannonke.—Law. 17:27.

Rooberti wodanaaˈmatenna isonooto eemadhate baasa sharramino. Tini kaaˈlitusiyya? Isi togo yiino: “Xa minaamaˈya ledo coyi kawa kaˈaa higannonke woyite seekke macciishsheemmose, shaqqillunni coyiˈreemmo, hattono hanqoho dimuddameemmo. Konnira minaamaˈya ledo nooe aante lowo geeshsha woyyaabbino.”

Joongillu mannu ledo salaametenni heeˈneemmo gede kaaˈlannonke. Shiimurira muffi yitannori lowo jaalla diafidhanno. Joongillu kayinni, ‘mittimmanke agarre’ keerunni heeˈrate kaaˈlannonke. (Efe. 4:2, 3) Aleenni qummi assiniti Keetii togo yitino: “Mitu manni ledo sumuu yee heeˈra qarra ikkiturono, joongillu wolootu ledo dancha aante heedhannoe gede kaaˈlinoe.”

Joongillu giddooyidi keere afiˈneemmo gede assanno. Qullaawu Maxaafi iimi hayyo, joongillunna keere baxate ledo xaadooshshe afidhinota kulanno. (Yai. 3:13, 17) Joogu manchira ‘keeraanchu wodani’ noosi. (Law. 14:30) Jooga ikkate lowo geeshsha sharraminohu Maartini togo yiino: “Xa ani yoommori calla ikko diyeemmo, hattono hanqoho dimuddameemmo, qoleno albinni roore giddoyidi keerenna hagiirre afiˈroommo.”

Jooga ikkate sharrama hasiissannonketi egennantinote. Mittu rodii, “Noore coyiˈrummoro, xaano ikkiro giirame giddo goofeemmo woyiti no” yiino. Ikkollana, jooguulle ikkate sharrammeemmo woyite Yihowa kaaˈlannonke. (Isa. 41:10; 1 Xim. 6:11) Isi, qajeelshanke jeefo gananno, hattono ‘kaajjishannonke.’ (1 Phe. 5:10) Galle honse ninkeno soqqamaasinchu Phaawuloosi gede, ‘Kiristoosi shaqqillinna danchumma’ noonkere ikka dandiineemmo.—2 Qor. 10:1.