1-2. Faarso 40:5 kultanno garinni Yihowa hiikkuri elto uyinonke? Kuri elto daafira rosa hasiissannonkehu mayiraati?

YIHOWA shaqqado Maganooti. Hanni isi uyinonke elto giddo boode hendo: isi biifadonna kaajja qae yaano uulla, maalaˈlissanno surrenna Qaalesi Qullaawa Maxaafa uyinonke. Tenne sasente elto giddo mitte qaenkeeti, mitte hedatenna hasaawate kaaˈlitannonke dandooti, wole kayinni huluullitannonke xaˈmuwara dawaro afiˈrate kaaˈlitannonke eltooti.—Faarso 40:5 nabbawi.

² Konni birxichira, kuri elto daafira boodere ronseemmo. Tenne elto daafira hiincineemmoha ikkiro, albinni roore naandeemmo, hattono baxannonke Kalaqaanchonke Yihowa hagiirsiisate noonke hasatto lexxitanno. (Aju. 4:11) Qoleno kalaqamu dayinohu suutu soorronniiti yaannohu kaphu rosinni dogamino manna danchu garinni hasaawisa dandiineemmo.

3. Uulla baxxitino pilaaneete ikkitanno gede assinori maati?

³ Maganu qaenke ikkitinota uulla kalaqino gari hayyosi leellishanno. (Rom. 1:20; Ibi. 3:4) Arrishshote qooxeessira doyitannoti wole pilaaneetta nooha ikkirono, uulla mannu ooso heeshshora injiitinota ikkitino daafira baxxitinote.

4. Uulla mannu seekkinota aye geeshshi markaawe koˈo hunte roortanno yineemmohu mayiraati?

⁴ Uulla mite doogonni baaru aana noo markaawe gedeeti. Ikkollana mannu seekkinote lowo manna hogobbino markaawenna qaenke ikkitino uulla mereero lowo badooshshi no. Lawishshaho, markaawe giddino manni ayyare, sagalenna waa uminsanni qixxeessiˈranninna ishine hunanno gari noonsakkiha mageeshshi yanna heeˈrannoha lawannohe? Kuni manni mulenni reyannoti egennantinote. Uulla kayinni, lowo biliyoone  ikkannoha heeshsho afiˈrino kalaqama xaphi assite amadde no. Qoleno heeshshote hasiissannonke ayyare baala, sagalenna waa qixxeessitanno; hattono uulla kuri coyibba qixxeessa agurtanno yine diyaandeemmo. Uulla ishine iimira qolte dituffanno; ikkirono, ise woˈmanka woyite biifadotenna heeˈrate injiitannote. Kuni ikkinohu hiittoonniiti? Yihowa uulla kalaqinohu, ishine ikkinore wirro horoonsiˈnanni coyira qolte soorra dandiitanno gede asseeti. Hanni kuri giddo oksijiinenna wayi daafira laˈno.

5. Oksijiinete doyicho hiittoote? Tini doyicho maa leellishshanno?

⁵ Oksijiine, mannu oosono ikko mitu heeshsho afiˈrino kalaqami heeshshotenni heeˈranno gede assitanno ayyareeti. Diru giddo kuni heeshsho afiˈrino kalaqami lowo oksijiine (xibbe biliyoone toone ikkitannota) giddo qole foolanno. Kuri kalaqami karbondayiokisayidi yinannita giirantino ayyare gobba qole foolanno. Ikkollana insa uullate noo oksijiine diguddanno, hattono gordoho giirantino ayyare calla diwoˈmitanno. Mayira? Korkaatuno Yihowa shiimmaadda sarphaphonni kayise jajjabba haqqe geeshsha noota karbondayiokisayide adhite oksijiine fushshitanno muro kalaqinohuraati. Oksijiinete doyicho Soqqamaasinete Looso 17:24, 25 nooti, ‘Maganu heeshshonna foole manna baalaho aanno’ yitanno hedo gara ikkitinota leellishshanno.

6. Wayi doyicho hiittoote? Tini doyicho maa leellishshanno? (“ Wayi Yihowa Uyinonke Eltooti” yitanno saaxine lai.)

⁶ Uullate aana waa afiˈnoommohu, baattotenna arrishshote mereero noo xeertinyi batiˈrinokkinna ajinokki daafiraati. Uulla xa noowiinni shiima geeshsha nafa arrishshonniwa shiqqi yitinoha ikkoommero, wayi baalu foorare goofanno daafira uulla ruqaˈnitanno, hattono heeshsho afiˈrinori diheeˈranno. Qoleno uulla xa noowiinni shiima geeshsha nafa arrishshotewiinni xeertidhoommero, wayi baalu kaadete soorramanno daafira uulla kaade calla ikkitanno. Ikkollana Yihowa uulla gara ikkino bayicho worino daafira, heeshsho afiˈrinori waa hoogikkinni heeˈranno. Arrishshote iibbilli wuqiyaanosetenna uullate noo wayi fooraranno gede assanno; hakkiinni gomichu kalaqamanno. Arrishsho diru kiiro lowo miliyoone litire ikkanno wayi fooraranno gede assitanno. Kuni wayi xeena woy kaade ikke dirrara albaanni gordoho mito tonne barra keeshshanno. Gedensoonni kuni wayi wuqiyaanosenna wole wayi bissa eanno; konni garinni wayi doyicho uurritukkinni heedhanno. Tini dhagge ikkitannotinna uurritannokkiti wayi doyicho Yihowa hayyichanna wolqaataamo ikkinota leellishshanno.—Iyo. 36:27, 28; Ros. 1:7.

7. Faarso 115:16 kulloonnite Yihowa uyinonke eltora galatu noonketa leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁷ Qaenke ikkitinota maalaˈlissanno uullanna giddose noore naandeemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti? (Faarso 115:16 nabbawi.) Hatto assa dandiineemmo doogga giddo mitte, Yihowa assinonkere hiincate. Tini, Yihowa uyinonkerira barru baala iso galaxxineemmo gede assitannonke. Qoleno, qooxeessinke ishinannokki gede assine Yihowa qae asse uyinonke uulla naandeemmota leellisha dandiineemmo.

8. Surrenke kalaqantinohu maalaˈlisanno garinniiti yineemmohu mayiraati?

⁸ Mannu ooso surre kalaqantinohu dhagge ikkanno garinniiti. Surrenke qinaawino garinni lophitinohu amanke godowira heeˈneennaati; qoleno daqiiqu kiiro kumunni kiirranniti surrete seele kalaqantino! Xiinxallaano yitanno gara ikkiro, mittu gikki yiino manchi surre, 100 biliyoone meddi yitannota niyurooni yinannita baxxitino seele afidhino. Tini seella 1.5kg meddi yitanno surrenke giddo kiˈriˈmi  yite ofoltino. Hanni surrenketa mite maalaˈlissanno dandoo laˈno.

9. Coyiˈrate dandoonke Maganu uyinonke elto ikkitinota ammanatto gede assinoheri maati?

⁹ Coyiˈrate dandoonkeno maalaˈlissannote. Hanni coyiˈneemmo woyite ikkannore hendo. Surrenke mitto mittonka qaale coyiˈneemmo woyite, arrawoho, kokkete, baqqaallahonna gagasoho nooti 100 meddi yitanno hirre milli yitanno gede assitanno. Coyiˈneemmo qaalla garunni macciishshantannohu, kuri hirre aantensa agadhite milli yitannoha ikkirooti. Qaale coyiˈrate dandoo daafira 2019 xiinxallinoonni xiinxallo, marqu qaaqqi mitto mittonka qaale badannota leellishshanno. Tini xiinxallono ikko wolu batinyu egennaammi yitanno garinni, ilammeemmo woyite qaale badatenna rosate dandoo noonke. Konnira, coyiˈrate dandoonke Maganu uyinonke elto ikkitinota dihuluullammeemmo.—Ful. 4:11.

10. Maganu uyinonkete coyiˈrate dandoora galatu noonketa leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁰ Maganu uyinonkete coyiˈrate dandoora galatu noonketa leellinsheemmo doogga giddo mitte, suutu soorro ammananno mannira baalanka coye kalaqinohu Magano ikkinota xawisatenniiti. (Far. 9:1; 1 Phe. 3:15) Suutu soorro rosiissannori, uullanna uullate aana noori hedeweelcho dayino yite ammansiissankera woˈnaaltanno. Qullaawa Maxaafanna konni birxichira kulloonnita mite hedo horoonsiˈne, iimi Anninkera halama dandiineemmo; kulleemmonsare macciishshate maahoyye yaanno mannira kayinni iimanna uulla kalaqinohu Yihowa ikkinota ammanneemmo gede assinonkere kulleemmonsa.—Far. 102:25; Isa. 40:25, 26.

11. Surrenke maalaˈlissannote yineemmo gede assannonkeri giddo mittu maati?

¹¹ Qaagate dandoonke maalalete. Konni albaanni mittu borreessaanchi, mannu ooso surre 20 miliyoone ikkitanno maxaaffara noo mashalaqqe geeshshita qaaga dandiitanno yee xawisino. Xa kayinni qaagate dandoonke hakkiinni nafa lowo geeshsha saˈanno yine hendanni. Mannu ooso surre hiittenne baxxitino dandoo afidhino?

12. Mitto coye rosate dandoonke saadatewiinni baxxinoommore ikkineemmo gede assitannonkehu hiittoonniiti?

¹² Uullate aana noo kalaqami giddo, konni albaanni ikkinore qaagge hakko coyinni rosa dandiitannoti mannu ooso callate. Gara ikkino coye doodha, hattono hedonkenna heeshshonke biddi assiˈra dandiineemmohu iseraati. (1 Qor. 6:9-11; Qol. 3:9, 10) Qoleno, danchanna busha badanno gede tiianke qajeelsiˈra dandiineemmo. (Ibi. 5:14) Hattono baxille, mararronna maaro leellinsheemmo gara rosa dandiineemmo. Qoleno Yihowawiinni taashshote daafira rosa dandiineemmo.

13. Faarso 77:11, 12 kultanno garinni qaagate dandoonke ma garinni horoonsiˈra hasiissannonke?

¹³ Yihowa uyinonkete qaagate dandoora galatu noonketa leellinsheemmo doogga giddo mitte, isi ninke kaaˈlinonkenna sheshifachishinonke gara qaagatenniiti. Hatto assanke Yihowa konni kaˈano kaaˈlannonketa addaxxineemmo  gede assitannonke. (Faarso 77:11, 12 nabbawi; 78:4, 7) Galatanke leellisha dandiineemmoti wole doogo, mannu assinonkeha dancha coye qaange insa galatate. Mite xiinxallaano, galatanno manni galatiweelu manninni roore hagiirraamma ikkinota buuxxino. Wole widoonni kayinni, Yihowa lawishsha harunsine mito coye hawa hasiissannonke. Lawishshaho, Yihowara guuta qaagate dandoo noosiha ikkirono, cubbinkera maaro eˈnummoro ninke gatona yaanno, hattono cubbonke hawa doodhanno. (Far. 25:7; 130:3, 4) Ninkeno, baddalinonke manchi maaro xaˈmiˈriro, Maganu lawishsha harunsine hakko coye hawa hasiissannonke.—Mat. 6:14; Luq. 17:3, 4.

14. Yihowa dhagge ikkitanno surre uyinonkehura galanteemmosita leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁴ Dhagge ikkitanno surrenkera Magano galatate, tenne elto horoonsiˈne iso ayirrisa hasiissannonke. Mitu manni surrensa horoonsiˈrannohu, danchunna bushu coyi daafira uminsara biddishsha fushshiˈrateeti. Ikkollana, kalaqinonkehu Yihowa ikkino daafira, isi fushshanno biddishshi ninke fushshiˈneemmo biddishshi baalunkunni roorannoti egennantinote. (Rom. 12:1, 2) Isi biddishshi garinni heeˈneemmoha ikkiro, heeshshonke salaame noota ikkitanno. (Isa. 48:17, 18) Qoleno Kalaqaanchinke biddishsha harunsineemmoha ikkiro, isi ayirrannonna hagiidhanno gede assanno garinni heeˈneemmo daafira heeshshonke hagiirru noota ikkitanno.—Law. 27:11.

15. Yihowa Qullaawa Maxaafa aasi mannu ooso baxannota leellishshanno yineemmohu mayiraati?

¹⁵ Qullaawu Maxaafi Maganu baxillunni uyinonke eltooti. Iimi Anninke, qullaawu ayyaaninni mannu konne maxaafa borreessanno gede assinohu, uullate aana noo oososi lowo geeshsha baxanno daafiraati. Yihowa Qullaawu Maxaafi widoonni huluullitannonke xaˈmuwara dawaro qolinonke; insano: Kalaqammoommohu hiittoonniiti? Heeshshonke hagiirru noota ikka dandiitannohu ma garinniiti? Albillitte mayi ikkanno? Yihowa baalanti oososi kuri xaˈmuwara dawaro afidhara  hasiˈranno; hakko daafira Qullaawa Maxaafa lowo afiira qolle tirranni gede assino. Yannankera Qullaawa Maxaafa woˈma woy gama 3,000 saˈˈanno afiinni tirroonni! Qullaawu Maxaafi geeshsha lowo afiinni tirre tuqinsoonnihu wolu maxaafi dino! Alamete aana heeˈrannohu rooru manni, heeˈrannowi ikkiwano ikkiro woy coyiˈranno qaali baxihano ikkiro, Qullaawa Maxaafa afoo dadhino qaalinni nabbawa dandaanno.—“ Qullaawa Maxaafa Afiriku Afiinni Tira” yitanno saaxine lai.

16. Maganu Qaalesi uyinonkehura galanteemmosita leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁶ Qullaawa Maxaafa barru baala nabbambeemmohanna hiincineemmoha, hattono ronsoommore loosu aana hosiisate sharrammeemmoha ikkiro, tenne eltora Maganoho galatu noonketa leellinsheemmo. Qoleno, dandaaminke deerrinni Qullaawu Maxaafi halaale mannaho kulate sharramanke Maganoho galatu noonketa leellishshanno.—Far. 1:1-3; Mat. 24:14; Maatewoosi 28:19, 20 nabbawi.

17. Konni birxichira hiikkuri elto daafira ronsoommo? Aananno birxichira maa ronseemmo?

¹⁷ Konni birxichira Maganu uyinonketa sase elto yaano qaenke ikkitino uulla, dhagge ikkitanno surrenkenna qullaawu ayyaaninni borreessinoonnihu Maganu Qaali daafira ronsoommo. Ikkollana Yihowa wole illete leeltannokki jirono uyinonke. Aananno birxichira tenne jirore ronseemmo.