1. Heewo mannu maa assanno gede assitara dandiitanno?

XAA yannara batinyu manni umonsa calla baxanno daafira wolootu ledo heewisamanno. Mittu daddalaanchi woloota roorate yee insa gawajjannore assara dandaanno. Ispoortete heewo heewisantannori qeelate yite ledonsa heewisamannoha affanni heedhenni gawajjitara dandiitanno. Fonqolo fonqolamanno rosaanchi egennantino yuniversite eate yee fonqolo moorara dandaanno. Ninke Kiristaana ikkinoommo daafira kuni assooti gara ikkinokkita anfoommo; togoo assooti ‘maalu loosooti.’ (Gal. 5:19-21) Ikkollana mite Yihowa soqqamaano affukki nafa songote giddo heewo kaˈanno gede assitara dandiitanno? Heewo roduuwu mittimma daaffara dandiitannohura tenne daafira heda hasiissannote.

2. Konni birxichira maa ronseemmo?

² Konni birxichira roduuwinke ledo heewisammeemmo gede assitankera dandiitannoti busha akatta hiikkuriitiro laˈneemmo. Qoleno Qullaawu Maxaafi giddo kulloonnihu, heewote akatta giwinohu Yihowara ammaname soqqamino manni lawishsha laˈneemmo. Hanni umo ninkeneeto layiˈra dandiineemmohu hiittoonniitiro laˈno.

3. Ninkeneeto mayine xaˈma hasiissannonke?

³ Yannate kiiro ninkeneeto layiˈra danchate. Ninkeneeto togo yine xaˈma dandiineemmo: ‘Aneneeto wolootu ledo hewisiise insa rooroommoha lawiero hagiidheemmo? Songote giddo mito looso diinaggaawe looseemmohu baalanka roduuwa  woy mito roduuwa roorateetinso Yihowa hagiirsiisateeti?’ Ninkeneeto kuri xaˈmuwa xaˈma hasiissannonkehu mayiraati? Hanni Maganu Qaali mayyaannoro laˈno.

4. Galatiyu Sokka 6:3, 4 kultanno garinni ninkeneeto wolootu ledo heewisiisa hasiissannonkekkihu mayiraati?

⁴ Qullaawu Maxaafi ninkeneeto wolootu ledo heewisiinseemmokki gede amaalannonke. (Galatiyu Sokka 6:3, 4 nabbawi.) Mayira? Ninkeneeto wolootu ledo heewisiinseenna roorroommoha lawinkero naaxxinammora dandiineemmo. Qoleno ninkeneeto wolootu ledo heewisiinseenna wolootu roortinonkeha lawinkero hexxo mudhinammora dandiineemmo. Lamenti gara ikkitinokki hedooti. (Rom. 12:3) Giriikete heedhannoti Kateriina * yinanni rodoo togo yitino: “Alba aneneeto xumuullu, soqqanshote worbuulle ikkinorinna dancha jaalla noonsari ledo heewisiiseemma. Togo assaˈya waagu dinooete yee hedeemma gede assitinoe.” Yihowa minisira abbinonkehu xumuulle, coyiˈrate dandoo noonkere woy mannu baxannonkere ikkinoommohura ikkikkinni, iso baxatenna Beettosi macciishshate hasatto noonkehura ikkinota qaaga hasiissannonke.—Yoh. 6:44; 1 Qor. 1:26-31.

5. Roduu Hiyuni woˈnaalshinni maa rosootto?

⁵ Ninkeneeto togo yineno xaˈma dandiineemmo: ‘Wolootu keere kalaqeemmohu gede assite laˈannoenso duucha woyite mannu ledo kanca yeemmo?’ Hanni Wodiidi Kooriyira heeˈrannohu Hiyuni yinanni rodii woˈnaalsha laˈno. Alba isi songote giddo qoosso noonsare isi ledo hettisantannori gede asse laˈˈanno. Isi togo yiino: “Duucha woyite kuri roduuwi soˈro xinqisiisiˈreemmo hattono insa yitannorira sumuu diyeemmo.” Hakkiinni mayi ikkiyya? Isi lede, “Akatiˈya songote giddo mittimma heedhannokki gede assino” yiino. Mite jaallasi Hiyuni soˈrosi huwatanno gede kaaˈlitinosi. Hiyuni akatasi biddi assiˈre xa worba songote cimeessa ikke soqqamanni no. Songote giddo salaame heedhanno gede assantenni heewo kakkayisate akati noonketa anfummoro ranke biddi assiˈra hasiissannonke.

6. Galatiyu Sokka 5:26 kultanno garinni heewo kalaqantanno gede assitannoti busha akatta hiikkuriiti?

⁶ Galatiyu Sokka 5:26 nabbawi. Heewisammeemmo gede assitankera dandiitannoti busha akatta hiikkuriiti? Kuri giddo mittu haafa adawarshaati. Haafa adawadhanno manchi naaxxannohonna umosi calla baxannoho. Wolu bushu akati qole hinaasate. Hinaasanno manchi wolu manchira noosire afiˈrate halchannoha calla ikkikkinni hakku manchi afiˈrinore hooganno gede assa hasiˈranno. Hinaasa manna gimbanni gede assitanno. Hadhote gede ikkitinota kuri busha akatta giwa hasiissannonke!

7. Haafu adawarshinna hinaasa gawajjitanno gara leellishanno lawishsha kuli.

⁷ Haafu adawarshinna hinaasa mine ittanno hoolo gedeeti. Minu aye geeshshano biifado lawiro gale hose toasi digattanno. Mittu manchino kuri akatta heedheennasinni Yihowara mite yanna geeshsha soqqamara dandaanno. Ikkollana haafa adhawadhannohanna hinaasannoha ikkiro uwasi digattanno. (Law. 16:18) Isi Yihowara soqqama aguranno hattono isonootono ikko woloota gawajjanno. Ikkina haafa adawarshanna hinaasa gargadha dandiineemmohu hiittoonniiti?

8. Haafa adawarsha gargadha dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁸ Soqqamaasinchu Phaawuloosi Filiphisiyusi  Kiristaana amaalino amaale harunsineemmoha ikkiro haafa adawarsha gargadha dandiineemmo; isi togo yiino: “Umoˈne roorsidhine haafu adawarshinni mittore nafa assitinoonte. Hatteentenni wolu manni kiˈnenni roorinohu gede assitine hedde.” (Fil. 2:3) Wolootu ninkenni roortinohu gede assine hendeemmoha ikkiro, ninketenni roortino dandoo woy ogimma noonsari ledo dihettisammeemmo. Hatteentenni togoo dandoo noonsa daafira hagiidhineemmo. Hakko iso dandoonsa Yihowara soqqamate horoonsidhanni nooha ikkiro roore hagiidhineemmo. Dandoo noonsa roduuwinkeno Phaawuloosi amaale harunsitannoha ikkiro, ninkera noonketa dancha akatta illachishshanno. Hatto ikkiro baalunku songote giddo keerunna mittimma heedhanno gede assineemmo.

9. Hinaasate akata gargadha dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁹ Dhukanke anfoommoha yaano assa dandiineemmokkiri noota huwanteemmoha ikkiro hinaasate akata gargadha dandiineemmo. Dhukanke anfoommore ikkinummoro wolootunnitenni roortino dandoo noonketa mannaho leellishate disharrammeemmo. Hatteentenni ninketenni roortino dandoo noonsariwiinni rosate woˈnaalleemmo. Lawishshaho hanni mittu rodii songote giddo lallawo dancha gede shiqishanno yine hendo. Isi lallawo qixxaawannohu hiittoonniitiro xaˈma dandiineemmo. Mitte rodoo sagale coommishshe qishidhannoha ikkiro coomishidhinohu hiitto assiteetiro xaˈma dandiineemmo. Mittu wedellichu rodii wolootu ledo jaalooˈma qarra ikkitannosiha ikkiro, jaalla kalaqiˈrate worba ikkino rodoo amaaˈla dandaanno. Konni garinni hinaasa gargadhineemmo hattono dandoonke woyyeessiˈneemmo.

10. Gedewoonira mayi fonqoli iillinosi?

¹⁰ Hanni Minaase gaˈre wido ikkinohu Gedewooninna Efireemi gaˈre wido ikkino manni mereero kalaqaminore laˈno. Yihowa kaaˈlonni Gedewooninna 300 mannisi lowo qeelle afidhino;  tini qeelle woleteemmero naaxxitanno gede assitansara dandiitannote. Efireemi manni Gedewooniwa dayinohu iso galatate ikkikkinni isi ledo yekkeeramateeti. Insa, Gedewooni Maganu diinna qasi yannara ledosi olantanno gede woshshinonsakki daafira hanqitukki digattino. Insa gaˈrensa ayirrinye calla heddino daafira roore hasiisanno coye yaano, Gedewooni Maganu suˈmi ayirranno gede assinotanna Yihowa manna gatisinota deˈino.—Eje. 8:1.

11. Gedewooni Efireemi manna hasaawisinohu hiittoonniiti?

¹¹ Gedewooni isonooto heeshshi asse Efireemi manna, “Ani assoommohunni kiˈne assitinoonnihu dirooranno?” yiino. Hakkiinni isi Maganu maassiˈrinonsata leellishanno lawishsha kulinonsa. Hatto yiita ‘hanqinsa qiidino.’ (Eje. 8:2, 3) Gedewooni isonooto heeshshi asse Maganu manni mereero noo keeri baˈˈannokki gede assino.

12. Efireemi manninna Gedewooni lawishshinni maa ronseemmo?

¹² Tenne xaggenni maa ronseemmo? Efireemi manni lawishshinni, uminkera ayirrinye hasiˈrantenni Yihowa ayirranno gede assa hasiissannonketa ronseemmo. Maatete umo ikkitinorinna songote cimeeyye Gedewooni lawishshinni lowore rosa dandiitanno. Mittu manchi assinoommorinni koffi yiiro, hanqanno gede assinosiri maatiro heda hasiissannonke. Qoleno assinohu danchu coyira galantammosira dandiineemmo. Hakko iso soˈrinohu hakko mancho ikkiro, tenne assate ninkeneeto heeshshi assa hasiissannonke. Uminke ayirrinyinni roore salaame roortannota dea dihasiissannonke.

13. Haannara mayi fonqoli iillinose? Ise konne fonqolo qeelte saˈinohu hiittoonniiti?

¹³ Haanna lawishshano heda dandiineemmo. Ise Hilqaana yinanni Leewaawichira assidhino; isi lowo geeshsha baxannose. Ikkollana Hilqaanara Finaana yinanniti wole galte noosi. Hilqaana Haanna Finaananni roorse baxanno; ikkirono “Finaanara ooso noosena Haanna kayinni ila diafidhino.” Hakko daafira Finaana, “qussitanni caacceessituse.” Haanna hiitto ikkituyya? Ise lowo geeshsha fooggaltino! Ise wiˈlitanni sagale nafa ‘ita hooggino.’ (1 Sam. 1:2, 6, 7) Ikkirono Haanna Finaana rabbisiˈrate woˈnaaltinota leellishannori dino. Ise giddoseta gudisse Yihowara kuˈlitino hattono isi kaaˈlannoseta addaxxitino. Finaana Haanna misha agurtino? Qullaawu Maxaafi tenne daafira kulannori dino. Kayinni Haanna wirro giddoyidi keere afidhinota anfoommo. “Hakkunni gedensaanni albisera dadillu dileellino.”—1 Sam. 1:10, 18.

14. Haanna lawishshinni maa ronseemmo?

¹⁴ Haanna lawishshinni maa ronseemmo? Mittu manchi ate ledo hettisamate woˈnaaliro, atino isi gede hettisama hasiissannohe  yaa ikkinokkita deˈooti. Busha assinohehura busha assantenni, hakko manchi ledo noohe salaame baˈannokki gede assate woˈnaali. (Rom. 12:17-21) Isi giwiro nafa, giddiidi keerikki baikkinni heeˈra dandaatto.

15. Aphiloosinna Phaawuloosi mitto assannonsari maati?

¹⁵ Hanni xa rosaanchu Aphiloosinna soqqamaasinchu Phaawuloosi lawishshinni maa ronseemmoro laˈno. Insa lamunku Qullaawa Borro seekkite egentinoreeti. Lamunku egennantinoreetinna worba rosiisaanooti. Insa lowo manni rosaano ikkanno gede kaaˈlitino. Ikkirono lamunku mimmito dihettissino.

16. Aphiloosi hiittoo manchooti?

¹⁶ Aphiloosi ilaminohu umi xibbi diro lowo roso ronsannihu ‘Alekisaanderiyu’ katamiraati. Isi seekke coyiˈra egennino manchooti; hattono “qullaawa borro xunse afinoho.” (Soq. 18:24) Aphiloosi Qorontoosi noo yannara songote giddo noori mitu roduuwi Phaawuloosinna wolu roduuwinni iso roorsidhannota coyidhino. (1 Qor. 1:12, 13) Aphiloosi mannu hatto yee hedino daafira wolootunni roorinohu gede asse hedinoni? Hatto assino yine dihendeemmo. Isinni Aphiloosi Qorontoosi kataminni haˈrihu gedensaanni Phaawuloosi isi wirro hakkira haˈranno gede kulinosi. (1 Qor. 16:12) Phaawuloosi, Aphiloosi songote giddo babbadooshshe kalaqanni no yee hedoommero hatto diassanno. Aphiloosi dandoosi, dancha duduwo duduwatenna roduuwasi jawaachishate horoonsiˈrino. Qoleno Aphiloosi isonooto heeshshi assannoha ikkinota leellishino. Lawishshaho Aqiilanna Phirisqilla “Maganu doogore isi afinohunni roorsite garunni kultusi” yannara koffi yiinota leellishannori dino.—Soq. 18:24-28.

17. Phaawuloosi salaame heedhanno gede assinohu hiittoonniiti?

 ¹⁷ Soqqamaasinchu Phaawuloosi Aphiloosi loosinoha dancha looso afino. Ikkirono isi rooranni nooe yee dihedino. Phaawuloosi Qorontoosi Kiristaana amaalino amaale, isonooto heeshshi assannoha, dhukasi afinohanna quwa saˈˈannokkiha ikkinota leellishshanno. Phaawuloosi, mannu “ani Phaawuloosiho” yiinositera naaxxantenni baalunku Yihowanna Yesuusi Kiristoosa illachishshanno gede jawaachishino.—1 Qor. 3:3-6.

18. Umi Qorontoosi 4:6, 7 yitanno garinni Aphiloosinna Phaawuloosi lawishshinni maa ronseemmo?

¹⁸ Aphiloosinna Phaawuloosi lawishshinni maa ronseemmo? Yihowara soqqamate lowore assinoommoha hattono lowo manni cuuamanno gede kaaˈlinoommoha ikkara dandaanno. Ikkollana afiˈneemmohu danchu gumi baalu Yihowa atoote ikkinota dideˈneemmo. Aphiloosinna Phaawuloosi lawishshinni ronseemmohu wolu rosino no; songote giddo noonke qoosso lexxitu kiiro, salaame heedhanno gede albinni roore kaaˈla dandiineemmo. Shoomantino labballi songote giddo keerunna mittimma heedhanno gede assate sharrantanna laˈneemmo woyite lowo geeshsha hagiidhineemmo; insa Maganu Qaale horoonsidhe amaaltanno; hattono mannu insa ikkikkinni lawishshanke ikkinoha Yesuusi Kiristoosa illachishanno gede assitanno.—1 Qorontoosi 4:6, 7 nabbawi.

19. Ninke mittu mittunku maa assa dandiineemmo? (“ Mimmitu Ledo Heewisama Qorophino” yitanno saaxineno lai.)

¹⁹ Ninke mittu mittunkura Maganu uyinonke dandoo woy ogimma noonke. Tenne dandoonke ‘mimmitinkera soqqamate’ horoonsiˈra dandiineemmo. (1 Phe. 4:10) Assineemmori tidhinokkire lawankera dandaanno. Ikkollana mittu mittunku haqqichi gamba yee mine ikkannonte gede, assineemmohu shiimu coyi songote mittimma heedhanno gede kaaˈlanno. Heewisamate akata gargadhate sharrammo. Baalunku songote giddo keerunna mittimma heedhanno gede assate dandiineemmore baala assino.—Efe. 4:3.