1. Yihowa Addaaminna Heewani cubbo loossuhu gedensaanni mulenni maa assino? (Kalaqama 3:15)

 YIHOWA Addaaminna Heewani cubbo loossuhu gedensaanni mulenni, mitte dhagge ikkitanno masaalo widoonni sirchinsara hexxo uyino. Isi kulinore Kalaqama 3:15 borreessinoonni.—Qummeeshsha nabbawi.

2. Kalaqama 3:15 noo masaalo lowo geeshsha hasiissannota ikkitinohu mayiraati?

² Tini masaalo noohu Qullaawu Maxaafihu umi maxaafiraati. Qoleno tini masaalo lowo geeshsha hasiissannote. Mayira? Korkaatuno Kalaqama 3:15 noo masaalo Qullaawu Maxaafite qara sokkaati. Qoleno wole Qullaawu Maxaafi maxaaffa tenne masaalo ledo xaadooshshe afidhinote. Tenne masaalora, mannu ooso gatisannohu hattono Daawuloosinna busha harunsaanosi hunannohu daannota kulloonni. * Tini masaalo woˈmitanno woyite Yihowa magansiˈranno manni baalu hagiirraamo ikkanno.

3. Konni birxichira maa xiinxallineemmo?

³ Konni birxichira Kalaqama 3:15 noo masaalo daafira aante noo xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo: Masaalote giddo kulloonniri ayeooti? Masaalo woˈmitinohu hiittoonniiti? Tini masaalo woˈmase ninke kaaˈlitannonkehu ma garinniiti?

4. ‘Hamashshoho’ yinihu ayeti? Tenne mayinni anfeemmo?

⁴ Kalaqama 3:14, 15 kulloonniri ‘hamashshoho, hamashshu sirchooti, manchotenna manchote sirchooti.’ Qullaawu Maxaafi kuri mittu mittunku ayimma anfeemmo gede kaaˈlannonke. * Hanni balanxe ‘hamashshu’ ayetiro laˈno. Addu hamashshi Yihowa Edeni Gannatete coyiˈrinore huwata didandaanno. Hakko daafira Yihowa yoo yiinohu hedate dandoo noosi kalaqamira ikkinoti dihuluullissannote. Kuni kalaqami ayeti? Yohaannisi Ajuuja 12:9 ‘hamashshoho’ yinihu ayetiro xawisse kultanno. Qummeeshshu, ‘biˈre albi hamashsho’ yinihu Sheexaane Daawuloosi ikkinota xawise kulanno. Ikkina hamashshu sirchi ayetiyya?

5. Hamashshu sircho ikkitinori ayeooti?

⁵ Mito woyite Qullaawu Maxaafi giddo “sircho” yaanno qaale horoonsiˈnoonnihu wolu faale hadhe, fiidhe isi ikkaata ikkiteenna oososi gede assine kiirroonnire kulateeti. Hakko daafira hamashshu sirchi Sheexaanu gede Magano Yihowanna mannasi gibbannoreeti ammanantinokki sokkaasineetinna mannu oosooti. Nohi yannahu baote wayi waro iima noonsa bayicho agurtino sokkaasinenna anninsahu Daawuloosihu gedeehu bushu akati noonsa mannino hamashshu sirchi widooti.—Kal. 6:1, 2; Yoh. 8:44; 1 Yoh. 5:19; Yih. 6.

6. ‘Manchote’ yiniti Heewani diˈˈikkitino yineemmohu mayiraati?

⁶ Hanni aanchine ‘manchote’ yiniti ayetiro laˈno. Tini mancho Heewani diˈˈikkitino. Mayira? Hanni mitto korkaata laˈno. Masaalote giddo manchote sirchi hamashshu umo ‘cancanannota’ kulloonni. Aleenni  ronsummonte gede hamashshu yaano Sheexaanu ayyaanu kalaqooti; hakko daafira guuta ikkinokkihu Heewani sirchi isi umo cancana didandaanno. Ikkina Sheexaanu baˈˈannohu hiittoonniiti?

7. Yohaannisi Ajuuja 12:1, 2, 5, 10 kultanno garinni, Kalaqama 3:15 kulloonni mancho ayeti?

⁷ Kalaqama 3:15 kulloonni mancho ayetiro, Qullaawu Maxaafihu jeefote maxaafira xawinsoonni. (Yohaannisi Ajuuja 12:1, 2, 5, 10 nabbawi.) Tini uullate aana noo mancho diˈˈikkitino! Ise lekkatenni agana kaxxite umoho 12 beeddahe baˈlatto wodhitinota kulloonni. Tini mancho lowo geeshsha baxxino qaaqqo yaano Maganu Mangiste iltino. Tini Mangiste iimita ikkitino daafira manchono iimita ikkitinoti dihuluullissannote. Tini mancho ammanantinore ayyaanu kalaqo amaddinota Yihowa dirijjiteta iimiidi kifile riqibbanno.—Gal. 4:26.

8. Manchonnihu qaru sirchi ayeti? Manchote sircho ikkinohu mamooteeti? (Kalaqama 22:15-18)

⁸ Qoleno Qullaawu Maxaafi manchonnihu qaru sirchi ayimma bande anfeemmo gede kaaˈlannonke. Isi Abirihaami sirchooti. (Kalaqama 22:15-18 nabbawi.) Masaalo kultanno garinni, Yesuusi dayinohu konni ammanamino manchi sirchinniiti. (Luq. 3:23, 34) Ikkollana kuni sirchi Sheexaane Daawuloosi cancane hunanno daafira mannunnita roortino wolqa noositi egennantinote. Yesuusi 30 diri balla heeˈre qullaawu ayyaaninni buuraminoha mitto Maganu Beetto ikkino. Yesuusi buurami woyite manchonniha qara sircho ikkino. (Gal. 3:16) Yesuusi reye reyotenni kaihu gedensaanni, Maganu “ayirrinyunna galatu baˈlatto” worinosi hattono “roorre baala gordohonna baattote” uyinosi; ‘Daawuloosi looso diigateno’ roorre uyinoonnisi.—Ibi. 2:7; Mat. 28:18; 1 Yoh. 3:8.

9-10. (a) Manchonniha layinki sircho ikkitinori ayeooti? Layinki sircho ikkitinohu mamooteeti? (b) Kawiinni aanchine maa laˈneemmo?

⁹ Manchonniha layinki sircho ikkitannorino no. Soqqamaasinchu Phaawuloosi Ayihudenna Ayihude ikkinokkihu buuramino Kiristaani daafira coyiˈri woyite layinki sircho ikkitannori ayeootiro xawisino. Isi togo yiino: “Kiˈne Kiristoosinni heedhiniro, Abirihaami sirchooti; hexxote qaali garinnino ragidhinannireeti.” (Gal. 3:28, 29) Yihowa mitto Kiristaancho qullaawu ayyaaninni buuranno woyite hakku manchi manchote sirchi wido ikkanno. Hakko daafira manchote sircho ikkitinori Yesuusi Kiristoosaatinna ledosi gashshitannoreeti 144,000. (Aju. 14:1) Insa baalunku Anninsa Maganu Yihowa akata leellishshannoreeti.

¹⁰ Kalaqama 3:15 noo masaalora kulloonniri ayeootiro laˈnoommo; hanni xa Yihowa tenne masaalo dirimu dirimunni wonshinohu ma garinniitironna tini masaalo kaaˈlitannonkehu hiittoonniitiro haransine laˈno.

11. Manchote sirchi ‘gindi’ madiˈrinohu ma garinniiti?

¹¹ Kalaqama 3:15 noo masaalo kultanno garinni hamashshu manchote sirchi ‘ginde’ qasanno. Sheexaanu Yihudunna Roomu manni Maganu Beetto shaanno gede assi yannara tini masaalo woˈmitino. (Luq. 23:13, 20-24) Ginde madiˈrino manchi mitu barri geeshsha qaafa dandaannokkinte gede, Yesuusino reye waammate giddo keeshshinohu sasu birri giddo mittore assa didandiino.—Mat. 16:21.

12. Hamashshu umi cancanamannohu hiittoonniiti? Mamoote?

¹² Kalaqama 3:15 noo masaalo woˈmitannohu Yesuusi reyotenni kairooti. Mayira? Korkaatuno masaalo kultannonte gede  manchote sirchi hamashshu umo cancananno. Hatto assate Yesuusiti gindu mada hura hasiissanno. Qoleno mada hurtino! Yesuusi sayikki barra reyannokkiha ayyaanu kalaqo ikke reyotenni kaino. Maganu hirqino yannara isi Sheexaanu umo cancane hunanno. (Ibi. 2:14) Kiristoosinna ledosi gashshitannori hamashshu sircho yaano uullate aana noore Maganu diinna baala coˈo assite guddanno.—Aju. 17:14; 20:4, 10. *

13. Tini masaalo woˈmase kaaˈlitinonkehu hiittoonniiti?

¹³ Ati heeshshokki Maganoho sayisse ootto soqqamaanchootiro, tini masaalo woˈmase kaaˈlitanni noohe. Yesuusi mancho ikke uullara dayino. Isi Annisi akatta guutu garinni leellishino. (Yoh. 14:9) Hakko daafira isi widoonni Magano Yihowa afanna baxa dandiinoommo. Qoleno isi songote umo ikkino daafira xaa yannara rosiisannonke rosinninna aannonke biddishshinni horo afiˈnoommo. Isi Yihowa hagiirsiisanno garinni heeˈra dandiineemmo gara rosiisinonke. Qoleno ninke baalunku Yesuusi reyonni yaano gindisi madiˈranni horo afiˈnoommo. Hiittoonni? Yesuusi reyotenni kai woyite mundeesi waaga ‘cubbu baalunni keereensitannonketa’ guuta kakkalo asse shiqishino.—1 Yoh. 1:7.

14. Yihowa Edeni Gannatete coyiˈrino masaalo bayichonko woˈmitinokkita mayinni anfeemmo? Xawisi.

¹⁴ Yihowa Edeni Gannatete masaalo coyiˈri woyite yiinori tini masaalo woˈmitukki mite yanna geeshsha keeshshitannota leellishanno. Mancho daanno yinoonni sircho ilta geeshsha, Daawuloosi harunsaanosi gamba assiˈra geeshsha hattono lamente gaamo mereero diinoomu kalaqama geeshsha yanna hasiissanno. Tenne masaalo daafira afanke kaaˈlitannonke; mayira yiniro, tini masaalo Sheexaanu alame Yihowa magansidhannore gibbannota kulte qorowisiissannonke. Yesuusino yannate gedensaanni rosaanosira togoo qorowishsha kulino. (Maq. 13:13; Yoh. 17:14) Roorenkanni saihu xibbu diri giddo tini masaalo woˈmitanna laˈnoommo. Hiittoonni?

15. Alame albinni roore gibbinonkehu mayiraati? Ikkirono Sheexaane waajjineemmo gede assannonkeri dino yineemmohu mayiraati?

¹⁵ Yesuusi 1914nni buuramino moote ikkihunni shiima yanna gedensaanni Sheexaanu uullara tugamino. Xa isi uullate qooxeessira heeˈre baˈˈanno yanna agadhe no. (Aju. 12:9, 12) Ikkirono isi disammi yee ofolle agadhe no. Sheexaanu lowo geeshsha hanqino daafira Maganu manna sianni no. (Aju. 12:13, 17) Hakko daafira alamete noo manni Maganu manna albinni roore giwanni haˈrino. Ikkirono Sheexaanenna harunsaanosi waajjineemmo gede assannonkeri dino. Hatteentenni ninkeno soqqamaasinchu Phaawuloosi gede, “Maganu ninke ledo heeˈriro, qeelankera dandaannohu ayeti?” yineemmo. (Rom. 8:31) Kageeshsha laˈnummonte gede Kalaqama 3:15 kulloonni masaalo roore anga woˈmitino; hakko daafira woˈmunni woˈma Yihowa addaxxa dandiineemmo.

16-18. Kertesi, Yursulanna Jesiika Kalaqama 3:15 noo masaalo wodanchansa kaaˈlitinonsahu hiittoonniiti?

¹⁶ Yihowa Kalaqama 3:15 uyino hexxo iillannonke qarri ikkihano ikkiro dandiine saˈneemmo gede kaaˈlitannonke. Guwaami yinanniwa misiyoone ikke soqqamannohu Kertesi yinanni rodii togo yiino: “Yihowara ammanama qarra ikkitannoe gede assanno fonqoli iillinoe woyiti no. Kayinni Kalaqama  3:15 noo masaalo hiincaˈya, iimi Annaˈya addaxxa agureemmokki gede kaaˈlitinoe.” Kertesi Yihowa qarranke baala hoolanno yanna quqquxame agadhanno.

¹⁷ Bavaariyaho heedhannoti Yursula yinanni rodoo Kalaqama 3:15 wodanchase Qullaawu Maxaafi Maganu ayyaani massaganna borreessinoonniha ikkinota ammantanno gede kaaˈlitinoseta coyidhino. Ise wole baalanti masaalo tenne masaalo ledo xaadooshshe afidhino gara wodanchitino; tini lowo geeshsha dhagge ikkitinose. Qoleno ise togo yitino: “Mannu hexxo nookkiha gatannokki gede Yihowa bayichonkonni assinore wodanchummati dhagge assiˈroomma.”

¹⁸ Mayikironeezhiyaho heedhannoti Jesiika yinanni rodoo togo yitino: “Umo halaale rosumma woyite macciishshaminoere xaa geeshsha qaageemma! Kalaqama 3:15 kulloonni masaalo woˈmitanni no. Tini masaalo xa heeˈnanni heeˈnoommoti qarru batiˈrino heeshsho Yihowa hedinota ikkitinokkita wodancheemma gede kaaˈlitinoe. Qoleno tini masaalo Yihowara soqqamaˈyanni xa dancha heeshsho, albillitte qole tennenni roortino heeshsho heeˈreemmata albinni roore ammaneemma gede assitinoe.”

19. Masaalonnihu jeefote gafi woˈmanno yine addaxxineemmo gede assannonkeri maati?

¹⁹ Kageeshsha laˈnummonte gede Kalaqama 3:15 kulloonni masaalo woˈmitanni no. Manchote sirchi ayimmanna hamashshu sirchi ayimma xabbe leeltino. Manchonniha qara sircho ikkinohu Yesuusira gindu mada hurtino; hattono isi xa ayirrinye adhinoha reyannokki Moote ikkino. Yihowa manchonnihu layinki sirchi wido ikkitinore doorate looso gudanni no. Masaalonnihu umi gafi woˈmino daafira, jeefote gafino yaano hamashshu umi cancanamannota kultanno masaalono woˈmitannota ammanneemmo gede assannonkehu ikkadu korkaati noonke. Sheexaanu baˈˈanno woyite ammanantinoti mannu ooso fooliishsho afidhanno! Hakka geeshsha kayinni hexxo mudhinoonke. Maganinke addaxxinanniho. Isi manchote sirchi widoonni ‘baattote aana heeˈranno manni baalunkura’ falahino atoote abbanno.—Kal. 22:18.