1-2. Kiristaanu jawu mini gede ikkinohu ma garinniiti? (1 Qorontoosi 15:58)

 JAAPPAANETE Tookiyo katamira 1978nni 60 fooqe afiˈrinoha jawa mine minnoonni. Konni katamira duucha woyite baatto huxidhanno daafira, mannu kuni mini hiitto ikke uurranno yee hedino. Kuni mini kaajje uurranno gede assinori maati? Konne mine mintu maandisooti minu kaajjado ikkanno gedenna baatto huxidhanno woyite milli yiirono diigamannokki gede assite mintino. Kiristaanuno konni mini gedeeti. Ma garinni?

² Mittu Kiristaanchi kaajje uurrannohanna hasiisanno woyite kayinni hedinore agurannoha ikka hasiissannosi. Kuni Kiristaanchi Yihowa seeriranna biddishshisira hajajamate mitte giddohanna shashshafamannokkiha ikka hasiissannosi. (1 Qorontoosi 15:58, (NW) nabbawi. b) Isi ‘owaatahonna’ muratinoho. Kayinni hasiisannohanna dandiinannire ikkiro hedinore agura hasiissannosi. (Yai. 3:17) Togoo Kiristaanchi ani yoommoti calla ikkito diyaanno; kayinni assa hasiissannore lashshi asse diaguranno. Konni birxichira shashshafammeemmokkire ikka dandiineemmo gara ronseemmo. Qoleno Sheexaanu ammananke shoshshoggishate woˈnaalannota onte doogonna isi xagarro gargadha dandiineemmohu hiittoonniitiro ronseemmo.

3. Soqqamaasinete Looso 15:28, 29te Yihowa fushshinoha hiikkonne seera kulloonni?

³ Seera fushshannohu Yihowa woˈmanka woyite mannisira  xawe leellanno biddishsha aanno. (Isa. 33:22) Lawishshaho umi xibbi diro heeˈrinohu aliidi bisi Kiristaanu ammaname assa hasiissannonsaha sase coye qummi assino; insano: (1) kaphu maganna gimbe Yihowa calla magansiˈrate, (2) mundee qullaawa asse laˈˈatenna (3) Qullaawu Maxaafiha amanyootu seera seekke harunsate. (Soqqamaasinete Looso 15:28, 29 nabbawi.) Xaa yannara Kiristaanu konne sasenka coye ammaname assa dandaannohu hiittoonniiti?

4. Yihowa calla magansiˈneemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti? (Yohaannisi Ajuuja 4:11)

⁴ Kaphu maganna gimbe Yihowa calla magansiˈneemmo. Yihowa Israeele iso calla magansidhanno gede hajajinonsa. (Mar. 5:6-10) Yesuusino Daawuloosi fonqolisi yannara Yihowa calla magansiˈra hasiissannonketa kulino. (Mat. 4:8-10) Hakko daafira kaphu maganna dimagansiˈneemmo. Qoleno ammaˈnote massagaanonna poletiku gashshaano, woy muuziiqunninna ispoortetenni tenne alamera maccare ikkitinore magannate gede assine dilaˈneemmo. ‘Baalankare kalaqinoha’ Yihowa calla magansiˈneemmo hattono isira ammanammeemmo.—Yohaannisi Ajuuja 4:11 nabbawi.

5. Yihowa heeshshonna mundee qullaawa assine laˈneemmo gede fushshino seerira hajajammeemmohu mayiraati?

⁵ Yihowa heeshshonna mundee qullaawa assine laˈnammora fushshino seerira hajajammeemmo. Mayira? Korkaatuno Yihowa mundee isi uyinonketa muxxe elto yaano heeshsho riqibbannota kulino. (Lew. 17:14) Yihowa umo mannu ooso saadate maala ittanno gede fajji woyite mundee ittannokki gede hajajino. (Kal. 9:4) Isi Israeelete mannira Muse seera uyi woyiteno tenne hajajo wirro kulino. (Lew. 17:10) Qoleno isi umi xibbi diro heeˈrinohu aliidi bisi widoonni baalunku Kiristaani ‘mundeetewiinni xeertiˈranno’ gede hajajino. (Soq. 15:28, 29) Xagisiˈneemmo woyite konni biddishshira hajajammeemmo. c

6. Yihowahu amanyootu seeri garinni heeˈrate maa assa hasiissannonke?

⁶ Yihowaha amanyootu seera seekkine harunsineemmo. (Ibi. 13:4) Soqqamaasinchu Phaawuloosi xawe leellanno lawishsha horoonsiˈre tenne gobba yorto “shiiyye” yiino; hatto yaa gara ikkitinokkita maalu yorto giwate murciˈra hasiissannonke yaate. Amanyoote bainore assineemmo gede xixxiiwannonkeha aye coyeno laˈˈa woy assa qoropha hasiissannonke. (Qol. 3:5; Iyo. 31:1) Qoleno gara ikkinokkire assate fonqolammeemmo woyite woy Maganu ledo noonke jaalooma hunara dandaannori tuncu yaannonke woyite togoo coye bayichonkonni giwa hasiissannonke.

7. Ma assate murciˈra hasiissannonke? Mayira?

⁷ Yihowa ‘woˈmu wodaninkenni hajajammammosira’ hasiˈranno. (Rom. 6:17) Isi asse yaannonkeri woˈmanka woyite kaaˈlannonkereeti; hattono seerisi disoorramannoho. (Isa. 48:17, 18; 1 Qor. 6:9, 10) Yihowa hagiirsiisate dandiinummore baala assineemmo; hattono faarsaanchu yiinota yineemmo; isi “Reyammo geeshsha wogakki agadhate murciˈroommo” yiino. (Far. 119:112) Ikkirono Sheexaanu ammananke shoshshoggishate woˈnaalanno. Isi tenne assate hiittenne hayyo horoonsiˈranno?

8. Sheexaanu darammeemmo gede asse ammananke shoshshoggishate woˈnaalannohu hiittoonniiti?

⁸ Darte. Daawuloosi ammananke shoshshoggishate ganne gawajjinanninke gedenna coyinni xissiinsanninke gede assanno. Isi hasatto ninke ‘egemme’ Yihowa ledo noonke jaalooma hunate. (1 Phe. 5:8) Umi xibbi diro heeˈrino  Kiristaani Yihowara ammaname heeˈrate murciˈrino daafira waajjishiinshoonninsa, gannoonninsa hattono mito shinoonni. (Soq. 5:27, 28, 40; 7:54-60) Sheexaanu xaa yannarano darammeemmo gede assa diagurino. Ruusiyahonna wole gobbuwara noore ammanate roduuwanke beebba assiˈnanni heeˈnoonni; hattono gibbannonkeri roduuwanke wolu garinni gawajjitannonsa.

9. Goˈle daanno fonqolo qoropha hasiissannota leellishanno lawishsha kuli.

⁹ Goˈle daanno fonqolo. Sheexaanu xaaddote siannotano agurranna goˈle ‘xagaranno.’ (Efe. 6:11) Hanni Boobi yinanni rodii woˈnaalsha laˈno; isi darre xaginsasira hospitaale haˈrino. Boobi ikkirino ikkiro horo mundee adhannokkita akimootaho kulino. Xagisannosi akimichi tennera sumuu yiino. Ikkirono, darre gombasira albaanni noo hashsha maatesi isiwiinni hadhuhu gedensaanni mittu akimichi isiwa daye, mundee aa hoongasira dandiinannita kayinni ikkinare anfoonnikki daafira mundee qixxeessa hasiissannota kulisi. Akimichu hatto yiinohu maatesi ledosi nookki daafira Boobi hedinore aguranno yee hede ikkara dandaanno. Kayinni Boobi ikkirino ikkiro mundee adhannokkita kule ammanasinni kaajje uurrino.

10. Mannu hedo woshshaadote yineemmohu mayiraati? (1 Qorontoosi 3:19, 20)

¹⁰ Mannu hedo. Yihowara hajajamannokki manni hedanno garinni hendeemmoha ikkiro, Yihowanna seerasi lashshi assinammora dandiineemmo. (1 Qorontoosi 3:19, 20 nabbawi.) Duucha woyite, “tenne gobba egenno” maalu hasatto wonshinanni gede kakkayissanno. Phergamooninna Tiyaxiroosi heeˈrannohu boodu Kiristaani hakko katamira heeˈranno manni gede kaphu maganna magansiˈranna foora hanafino. Insa foorre lashshi assite saˈino daafira Yesuusi lamenta songo kaajjishe amaalino. (Aju. 2:14, 20) Xaa yannarano mannu gara ikkinokkire assineemmo gede xixxiiwannonke. Maatenke miillanna egenninoommo manni quwa saˈnoommohu gede asse coyiˈraranna Yihowa seera diingeemmo gede assate woˈnaalara dandaanno. Lawishshaho insa amanyootunni xuru nookkire ikkine heeˈra waaga afidhinokkihu gedenna Qullaawu Maxaafihu amanyootu seeri yannankera kaaˈlannori nookkihu gede assite coyidhara dandiitanno.

11. Ammanamme heeˈrate maa qoropha hasiissannonke?

¹¹ Mito woyite Yihowa aanno biddishshi xawe leellannokkiha lawankera dandaanno. ‘Borreessine worroonnihunni saˈne haˈrate’ fonqolammeemmoha nafa ikkara dandaanno. (1 Qor. 4:6) Yesuusi waro heedhinori ammaˈnote massagaano togoo soˈro loossino. Insa Seeru aana uminsa seera ledde mannaho lowo duha duhisiissino. (Mat. 23:4) Yihowa Qaalisinna dirijjitesi widoonni xawe leellanno biddishsha aannonke. Isi fushshino biddishshi aana wolere lendeemmo gede assannonkeri dino. (Law. 3:5-7) Hakko daafira Qullaawu Maxaafi giddo borreessine worroonnihunni disaˈneemmo; woy ammanate roduuwinkete uminsa hajora seera difushshineemmo.

12. Sheexaanu ‘haafa awaawursha’ horoonsiˈre manna soˈrisiisannohu hiittoonniiti?

¹² Awaawursha. Sheexaanu manna soˈrisiisatenna babbadate ‘awaawurshanna tenne alameha haafa coye’ horoonsiˈranno. (Qol. 2:8) Lawishshaho, umi xibbi diro mannu hedo, Qullaawa Borro aana xintaminokkiha Ayihudete rosonna Kiristaanu Muse Seera agadha hasiissannonsa yaanno roso horoonsiˈrino. Togoo rosi mannu addu hayyo Buicho ikkinoha Yihowa illachishannokki gede assannoha ikkino daafira soˈrisiisannoho. Xaa yannarano Sheexaanu xaadooshshu buusinna dagoomittete webisayite widoonni, poletiku massagaano haafa hexxonna kaphu duduwo tareessitanno  gede assanno. Koroonu yannara togoohu duuchu coyi ikkanna laˈnoommo. d Soˈrisiisaano coyidhannore macciishshanno manna yaaddo amaddinonsa; dirijjitenke uyitanno biddishsha macciishshitinori Yihowa Farciˈraasine kayinni tenne yaaddonni gattino.—Mat. 24:45.

13. Hedonke billaallitannokki gede qoropha hasiissannonkehu mayiraati?

¹³ Hedonke billaallitanno gede assannore. “Woyyanno coye” woy roore hasiisanno coye dea dihasiissannonke. (Fil. 1:9, 10) Hedonke billaallituro roore hasiisannore agurre yannankenna wolqanke mulla guxxinammora dandiineemmo. Heeshshonke giddo, ita, aga, boohaaranna maalaamittete looso loosa balaxisiinseemmoha ikkiro, kuni rosamino coyi nafa hedonke billaallisara dandaanno. (Luq. 21:34, 35) Tenneno agurranna barru baala dagoomittetenna poletiku daafira kullannita ise iseneewa sumuu yitannokki odoo nabbambeemmo woy macciishshineemmo. Kuri coyibba hedonke billaallissara wodha dihasiissannonke. Qoropha hoongummoro hedonkenninna wodaninkenni mittu ragira halammammora dandiineemmo. Sheexaanu aleenni kulli hayyo baala horoonsiˈrannohu ammananke shoshshoggishateetinna gara ikkinokkire assineemmo gede assateeti. Hanni isi xagarro gargadhanna kaajjine uurra dandiineemmohu hiittoonniitiro laˈno.

14. Yihowa wido ikkine heeˈneemmo gede kaaˈlannonkehu mittu coyi maati?

¹⁴ Heeshshokki Yihowara sayisse oottohunna cuuamoottohu mayiraatiro hedi. Kuri coyibba assoottohu Yihowa wido ikka hasiˈrootto daafiraati. Hanni halaale afiˈroottota ammanatto gede kaaˈlinoheri maatiro galagalte hedi. Yihowa daafira halaale ikkitino egenno afiˈrootto hattono iimi Annakki ayirrisanna baxa hanafootto. Ammanakki lexxituta maaro eootto. Busha rosicho agurootto hattono Yihowa fajjo ledo sumuu yaanno garinni heeˈra hanafootto. Maganu cubbokki gatona yiinota afittoti fooliishsho afiˈrootto. (Far. 32:1, 2) Songote  gambooshshe haˈranna rosoottoha dhagge ikkanno coye wolootaho kula hanafootto. Heeshshokki Yihowara sayisse oottohanna cuuamootto Kiristaancho ikkootto daafira xa heeshshonniwa massitanno doogora hadhanni nootto; hattono tenne doogonni fulattokki gede murciˈrootto.—Mat. 7:13, 14.

15. Maganu Qaale xiinxallanna hiinca kaaˈlitanno yineemmohu mayiraati?

¹⁵ Maganu Qaale xiinxalli hattono hiinci. Mitte haqqicho rumuddase baattote giddora lixxe eˈuro kaajjite uurritannonte gede, ammanankeno Maganu Qaali aana dancha gede rumuxxitinota ikkituro ammanamme heeˈra dandiineemmo. Haqqicho lophitanno woyite rumuddaseno lixxanninna halaˈlitanni hadhanno. Ninkeno Maganu Qaale xiinxallineemmonna hiincineemmo woyite ammananke kaajjitanni hadhanno; hattono Maganu doogo baalunkurinni woyyitinota ikkitinota albinni roore ammanneemmo. (Qol. 2:6, 7) Yihowa biddishshi, amaalenna agarooshshi hunda heedhino soqqamaanosi kaaˈlino gara hiinci. Lawishshaho sokkaasinchu, Hiziqeeli ajuujatenni lainoha qullaawu miniha mitto mittonka coye bikki woyite Hiziqeeli seekke laino. Tini ajuuja Hiziqeeli jawaachishshinosi; tenne xaggenni ninkeno Yihowa xalala magansiˈra daafira fushshino biddishshira ammanamme heeˈneemmo gede kaaˈlanno roso ronseemmo. e (Hiz. 40:1-4; 43:10-12) Maganu Qaali giddo nooha hawa gede huwantannikki coye xiinxallatenna hiincate yanna gaaˈmineemmoha ikkiro ninkeno horo afiˈneemmo.

16. Shafamannokki wodani heeˈrannosi gede assiˈrasi Boobi kaaˈlitinosihu hiittoonniiti? (Faarso 112:7)

¹⁶ Wodaniˈne shafamannokki gede assidhe. Moote Daawiti Yihowara noosi baxilli horo baˈˈara dandaannokkita coyiˈrino; isi “Magano! Wodaniˈya dishafamannoho” yee faarsino. (Far. 57:7) Ninkeno Yihowa woˈmunni woˈma addaxxine wodaninke shafamannokki gede assiˈra dandiineemmo. (Faarso 112:7 nabbawi.) Hanni togo assiˈra aleenni kulliha Boobi kaaˈlitinosi gara laˈno. Isi ikkinannita dianfoonnina mundee qixxeessa hasiissanno yine kullisita, mittoreno huluullamikkinni mundee uyinannisi gede assannori kalaqamiro hospitaaletenni  bayichonkonni fule haˈrannota kulino. Gedensoonni Boobi “Mittoreno dihuluullamoommo; hattono diyaadoommo” yiino.

17. Boobi woˈnaalshinni maa ronseemmo? (Misileno lai.)

¹⁷ Boobira wodanisi shafaminokkihu hospitaale eara seeda yannara albaanni ammaname heeˈrate murciˈrino daafiraati. Umihunni, isi Yihowa hagiirsiisa hasiˈrino. Layinkihunni, Qullaawu Maxaafinna Qullaawu Maxaafi aana xintantino borruwanke heeshshotenna mundee qullaawa asse laˈˈate daafira mayitannoro seekke xiinxallino. Sayikkihunni, Yihowa biddishsha harunsa hegere atoote abbitannota ammanino. Ninkeno iillannonke fonqoli ikkihano ikkiro shafamannokki wodani heeˈrannonke gede assiˈra dandiineemmo.

18. Yihowa addaxxate daafira Baaraaqi lawishshinni maa ronseemmo? (Aaniidi qoolira noo misile lai.)

¹⁸ Yihowa addaxxi. Hanni Baaraaqi Yihowa biddishsha addaxxino daafira coyi qiniinosi gara laˈno. Israeelete mannira wonqonna amaxxo nafa noonsakkiha ikkirono, Yihowa Baaraaqi Kanaˈˈaani olanto roorricha Sisaaranna lowoha olu uduunne afidhino olantosi ledo olamanno gede hajajinosi. (Eje. 5:8) Masaalaancho Diboora Baaraaqi ilaalunni xawo dirre Sisaaranna 900 faradi gaare afidhino olantosi ledo olamanno gede kultinosi. Xawoho lowo geeshsha doddanno faradi gaarera noo olanto ledo olama lowo geeshsha qarrissannota ikkiturono Baaraaqi kayinni hajajamino. Olanto Taaboori ilaalinni dirrituta Yihowa iiminni biite xeena dirrisino. Sisaarata olu faradi gaare lixu amadino; hattono Yihowa Baaraaqira qeelle uyinosi. (Eje. 4:1-7, 10, 13-16) Hatteente gede, Yihowa isonna dirijjitesi uyitannonke biddishsha addaxxineemmoha ikkiro ninkerano qeelle aannonke.—Mar. 31:6.

19. Kaajjite uurra hasiˈrattohu mayiraati?

¹⁹ Kaajjine uurrate woˈmanka woyite sharrama hasiissannonke. (1 Xim. 6:11, 12; 2 Phe. 3:17) Dartu, goˈlino fonqoli, mannu hedo, awaawurshunna hedonke billaallisannori ammananke shoshshoggishara wodhinoonke. (Efe. 4:14) Hatteentenni Yihowa calla magansiˈrate ammanamme heeˈno, kaajjine uurrino, hattono seerisira hajajamate shashshafammeemmokkire ikkino. Kayinni quwa saˈneemmokkireno ikka hasiissannonke. Aananno birxichira Yihowanna Yesuusi quwa saˈannokkire ikkite guuta lawishsha ikkitinonke gara ronseemmo.