1. Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanafitto yannara hiikkonne halaale rosootto?

 QULLAAWA MAXAAFA xiinxalla hanafitto yanna qaagatto? Maganoho suˈmu noosita afittoti dhagge assiˈroottoha ikkara dandaanno. Qoleno Maganu manna sioolete giiranni beebba assiˈrannokkita afittoti fooliishsho afiˈroottoha ikkara dandaanno. Hattono shiiˈrootto manninni galagalte xaadatenna gannate ikkitino uullara insa ledo heeˈrate hexxo nooheta afittoti lowo geeshsha hagiidhoottoha ikkara dandaanno.

2. Qullaawu Maxaafi halaale rosoottotano agurranna ayyaanaamittetenni lophate wolere maa assootto? (Efesooni Sokka 5:1, 2)

² Qullaawa Maxaafa xiinxallitto kiiro Yihowara noohe baxillino lexxanni haˈrino. Kuni baxilli rosoottore loosu aana hosiisatto gede kakkayisinohe. Qullaawu Maxaafiha xintu seera harunsite dancha doorsha doodhootto. Magano hagiirsiisa hasiˈrootto daafira amanyootekkinna akatakki woyyeessiˈrootto. Mittu qaaqqi baxannosi annisinna amasi lawishsha harunsannonte gede, atino iimi Annikki lawishsha harunsootto.—Efesooni Sokka 5:1, 2 nabbawi.

3. Ninkeneeto mayine xaˈma hasiissannonke?

³ Ninkeneeto togo yine xaˈma dandiineemmo: ‘Yihowara nooe baxilli Kiristaancho ikkummo yannanni roore xa lexxino? Cuuamummo yannanni kayise, hedeemmo garinna assootiˈya hakko iso ammanate roduuwiˈyara baxille leellishate Yihowa lawishsha harunsanni noommota leellishanno?’ ‘Alba noohe baxilli’ mito geeshsha qiidinoha ikkiro hexxo mudhitooti. Umi xibbi diro heeˈrino Kiristaanirano togoori tuncu yiinonsa. Kayinni Yesuusi hexxo mudhe insa diagurinonsa; ninkeno diagurannonke. (Aju.  2:4, 7) Isi, umo halaale ronsummo woyite noonke baxilli galagale heeˈrannonke gede assiˈra dandiineemmota afino.

4. Konni birxichira maa ronseemmo?

⁴ Konni birxichira Yihowaranna wolootaho noonke baxilli lexxanno gede assiˈra dandiineemmo gara ronseemmo. Hakkiinni baxillinke lexxanno gede assiˈnummoro, ninke afiˈneemmohanna wolootu afidhannoha mito atoote laˈneemmo.

5-6. Phaawuloosi soqqamanni heeˈreenna qarra ikkannori mayi tuncu yiinosi? Isi Yihowara soqqama agurannokki gede kaaˈlinosiri maati?

⁵ Soqqamaasinchu Phaawuloosi Yihowara hagiirrunni soqqamino; ikkirono isi lowo qarra dandee saino. Isi duucha hige seeda doogo haˈrino; hatte yannara togoo doogo haˈra qole shota diˈˈikkitino. Isi tenne doogo haˈri woyite “wayinna lolahu hattono mulqidhannori” qarrissinosi. Qoleno gibbannosiri gantinosi woyiti no. (2 Qor. 11:23-27) Hakkiinni saeno ammanate roduuwisi Phaawuloosi insa kaaˈlate sharraminotera woˈmanka woyite digalattinosi.—2 Qor. 10:10; Fil. 4:15.

⁶ Phaawuloosi Yihowara soqqama agurannokki gede kaaˈlinosiri maati? Isi Qullaawa Borro giddonni hattono iillinosi coyinni Yihowa akatta daafira lowore rosino. Phaawuloosi Maganu Yihowa baxannosita huwatino. (Rom. 8:38, 39; Efe. 2:4, 5) Qoleno isi Yihowa lowo geeshsha baxanno. Phaawuloosi ‘qullaawa manna kaaˈle’ Yihowa baxannota leellishino.—Ibi. 6:10.

7. Yihowara noonke baxilli lexxanno gede assiˈra dandiineemmoti mitte doogo hiitteeti?

⁷ Maganu Qaale diinaggaambe xiinxalline Yihowara noonke baxilli lexxanno gede assiˈra dandiineemmo. Qullaawa Maxaafa nabbawatto woyite mittu mittunku gafi Yihowa daafira maa kulannoro huwatate woˈnaali. Ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Tini xagge Yihowa baxannoeta leellishshannohu hiittoonniiti? Yihowa baxeemmo gede assitannoehu ma garinniiti?’

8. Huuccatto Maganoho noonke baxilli lexxanno gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

⁸ Yihowara noonke baxilli lexxanno gede assiˈra dandiineemmoti wole doogo ganyine giddonketa Yihowara hasaaphate. (Far. 25:4, 5) Yihowano huuccattonkera dawaro qolanno. (1 Yoh. 3:21, 22) Iisiyaho heedhannoti Keeni yinanni rodoo togo yitino: “Umi qara Yihowa baxoommahu isi daafira rosoommahuraati; kayinni isi huuccattoˈyara dawaro qolino gara huwatummata isira nooe baxilli lexxino. Tini iso hagiirsiisannore asseemma gede kaaˈlitinoe.” b

9. Ximootewoosi ammanate roduuwisira noosi baxilli lexxanno gede assiˈrinota leellishinohu hiittoonniiti?

⁹ Phaawuloosi Kiristaancho ikkihunni shiimu diri gedensaanni, Ximootewoosi yinannihu danchu wedellichi ledo egennamino. Ximootewoosi Yihowano mannano baxannoho. Phaawuloosi Filiphisiyusi heeˈranno Kiristaanira togo yiino: “Kiˈne daafira ane gede ikke yaadannohu [Ximootewoosi] agurranna wolu dinoe.” (Fil. 2:20) Phaawuloosi kowiicho kulanni noohu Ximootewoosite coye qineessatenna mannu albaanni coyiˈrate dandoosi daafira diˈˈikkino; hatteentenni isi Ximootewoosi ammanate roduuwasi lowo geeshsha baxannota kulanni no. Ximootewoosi towaatanno songuwa, isi daannota quqquxante agadhitannoti dihuluullissannote.—1 Qor. 4:17.

10. Aananna minaannise ammanate roduuwinsara baxille leellishinohu hiittoonniiti?

¹⁰ Ninkeno ammanate roduuwanke kaaˈlineemmo doogga hasiˈneemmo. (Ibi. 13:16) Hanni sai birxichira kulliteha Aana woˈnaalsha laˈno. Lowo hombobolatte kaˈuhu gedensaanni, isenna minaannise Yihowa Farciˈraasine ikkitinota mitte  maate laˈˈara haˈrino; hakkiinni insa bubbe minensa iimiido diigginota afi. Hakko daafira hatti maate uddidhannohu uduunninsa baalu xure goofino. Aana togo yitino: “Uduunnensa haaˈne hayishshinenna tokkonse biddi assine uyinoommonsa. Hatto assa ninkera shiima coyeeti; ikkirono tini techo geeshsha insa ledo jaalla ikkine heeˈneemmo gede assitinonke.” Baxillu, Aananna minaannise ammanate roduuwinsara mitore asse kaaˈlanno gede kakkayisinonsa.—1 Yoh. 3:17, 18.

11. (a) Baxille leellishate sharramanke woloota kaaˈlitannohu hiittoonniiti? (b) Lawishsha 19:17 kultanno garinni wolootaho baxille leellinsheemmota Yihowa ma garinni laˈˈanno?

¹¹ Wolootu baxillenna shaqqille leellinsheemmonsa woyite hendeemmorinninna assineemmorinni Yihowa lawishsha harunsate sharrammanni heeˈnoommota wodanchitanno. Qoleno insa assinoommonsa danchumma ninke hendoommohunni roorsite naaddara dandiitanno. Aleenni qummi assiniti Keeni kaaˈlitinose roduuwa qaaggannota coyidhino. Ise togo yitino: “Ledonsa soqqansho fuleemma gede kaaˈlitinoere muxxe roduuwa baalanka galateemmansa. Insa dagge miniˈyanni haadhe hadhannoe, sagale koyissannoe hattono minira keere iilloommatanna teˈee buuxxanno. Insa tenne assate lowo geeshsha sharrantinota xa huwatoomma. Insa tenne assitinohu lowo geeshsha baxxannoe daafiraati.” Hige assinoommonsarira galatannonkehu baalanka manna diˈˈikkino. Keeni kaaˈlitinose roduuwi daafira togo yitino: “Insa assitinoehu danchu coyi baalaho galata qoˈloommaro tashshi yaannoe; kayinni xa insa baalunku mama heedhannoro diafoomma. Ikkirono Yihowa afino; anera assitinoerira isi baˈraasannonsa gede huucceemma.” Keeni yitinori garaho. Yihowa woloota kaaˈlate shaqqillunni assineemmoha shiima coye nafa laˈˈanno. Isi togoo coye isira shiqishiˈnoommote waaga afidhino kakkalo gedenna isira liqiissinoommo coyi gede asse laˈˈanno.—Lawishsha 19:17 nabbawi.

12. Labballu roduuwi songote giddo noo roduuwa baxxannota leellisha dandiitannohu hiittoonniiti? (Misillano lai.)

 ¹² Labballu roduuwi, wolootaho baxille leellishanna insa kaaˈla dandiitannohu hiittoonniiti? Jordaani yinannihu wedellichu rodii albinni roore songo kaaˈlate ma assa dandaannoro mitto songote cimeessa xaˈmino. Songote cimeessi isi konni albaanni ayyaanaamittetenni lophate assinorira galatisihu gedensaanni, albinni roore soqqamate maa assa dandaannoro kulinosi. Lawishshaho, songote cimeessi Jordaani gambooshshe yannatenni haˈranno gede, woloota keere haaˈranno gede, gambooshshunniwa dawaro qolanno gede, soqqanshote gaamosi ledo ganye soqqamanno gedenna mitore asse woloota kaaˈlanno faro hasiˈranno gede kulinosi. Jordaani tenne amaale harunsasi haaro dandoo rosanno gede calla ikkikkinni ammanate roduuwisira noosi baxilli lexxanno gede assiˈrate kaaˈlitannosi. Jordaani, mittu rodii songote soqqamaancho ikkanno woyite woloota kaaˈla hanafanni nooha ikkikkinni wonanni kaaˈlanni noonkulla roore kaaˈlate diinaggaawannota wodanchino.—1 Xim. 3:8-10, 13.

13. Kiristiyaani yinanni rodoo baxillu galagale songote cimeessa ikkate ikkado ikkanno gede kakkayisinosihu hiittoonniiti?

¹³ Konni albaanni songote soqqamaancho woy songote cimeessa ikkite soqqamoottohalla ikki? Yihowa konni albaanni loosootto loosonna konne looso loosatto gede kakkayisinohe baxille qaaganno. (1 Qor. 15:58) Qoleno isi woˈmanka woyite leellishatto baxille dihawanno. Kiristiyaani yinanni rodii songote cimeessa ikke soqqamate qoossosi hoogiti dadillino. Ikkirono isi togo yiino: “Mite qoosso heedhuerono hoogguerono Yihowara baxillunni soqqamate danduummore baala assate murciˈroommo.” Isi gedensoonni galagale songote cimeessa ikkino. Kiristiyaani noore maaxikkinni togo yiino: “Galagale songote cimeessa ikke soqqama shiima geeshsha  waajjoommo. Kayinni Yihowa maarosinni galagale songote cimeessa ikke soqqameemmo gede fajjie geeshsha Isonna ammanate roduuwaˈya baxeemmo daafira songote cimeessa ikke soqqamate murciˈroommo.”

14. Joorjiyaho heedhanno rodoo coyidhinorinni maa rosootto?

¹⁴ Yihowa soqqamaano Yihowa Farciˈraasine ikkinokki mannano baxxannota leellishshanno. (Mat. 22:37-39) Lawishshaho Joorjiyaho heedhannoti Eleena yinanni rodoo togo yitino: “Umi qara sabbakeemmahu Yihowa baxeemma daafira callaati. Kayinni iimi Anniˈyara nooe baxilli lexxanni haˈrita mannaho nooe baxillino lexxino. Insara mayi qarri iillanni noonsaronna insa kaaˈlannohu hiittoo birxichootiro hedate woˈnaaleemma. Konni garinni mannu daafira hedumma kiiro albinni roore insa kaaˈla hasiˈreemma.”—Rom. 10:13-15.

15-16. Misile leellishshannonte gede wolootaho baxille leellinshiro afiˈnanni atooti maati?

¹⁵ Ammanate roduuwinkera baxille leellinshummoro horo afidhannori insa calla diˈˈikkitino. Koroonu fayya ubbuhu gedensaanni Pawulo yinanni rodiinna minaamasi jajjabbu meya roduuwi elektirooniksete uduunnichonsa horoonsiˈre farciˈranno gara rosiissinonsa. Umi qara elektirooniksete uduunnichose horoonsiˈra qarra ikkitinoseti mitte rodoo gedensoonni rossino. Ise elektirooniksete uduunnicho horoonsidhe fiixase Qaagooshshu Ayyaanira koyisa dandiitino. Fiixase ikkannohu 60 manni viidiyote widoonni konni gambooshshira eino! Tini rodoonna fiixise baalu Paawulonna minaamasi assinorinni horo afiˈrino. Gedensoonni ise Paawulora togo yite borreessitino: “Ninke jajjabba  rosiissinoonninke daafira galaxxineemmoˈne. Yihowa ninke daafira hedino garanna kiˈneno ninke kaaˈlate sharrantinoonni gara horo dihaweemma.”

¹⁶ Kuni woˈnaalshi Paawulo kaajja roso rosanno gede assinosi. Isi baxillu egennotenni woy kalaqamu dandoonni roore hasiisannoha ikkinota huwatino. Albita qaage isi togo yiino: “Alba woradu aliidi laˈˈaancho ikke soqqamoommo. Roduuwu shiqishoommo lallawo qaaga hooggara dandiitanno; ikkirono insa mitore asse kaaˈloommonsata xaa geeshsha habbannokkita wodanchoommo.”

17. Wolootaho baxille leellinshummoro horo afiˈrannohu wolu ayeti?

¹⁷ Wolootaho baxille leellinsheemmo woyite ninke uminke hendoommokki atoote afiˈneemmo. Niwuzilaandete heeˈrannohu Joonaataani yinanni rodii tini halaale ikkase buuxino. Isi mitte yannara Qidaamete barra arrishsho iibbite heedheenna mittu suwisaanchi doogote callisi farciˈranna lai. Joonaataani Qidaame barra barra konni suwisaanchi ledo sabbakate murciˈri. Isi konni garinni baxille leellishasi iso umosi kaaˈlitannosita hatte yannara dihuwatino. Joonaataani noore maaxikki coyiˈranni togo yiino: “Hatte yannara soqqansho fula dibaxeemmo. Kayinni kuni suwisaanchi rosiisanno garanna soqqanshosinni afiˈrino guma laummoti, ani umiˈya soqqansho baxa hanafummo. Qoleno ayyaanaamittetenni lopheemmo gede, soqqansho baxeemmo gedenna Yihowawa shiqeemmo gede kaaˈlannoeha dancha jaala afiˈroommo.”

18. Yihowa ma assinammora hasiˈranno?

¹⁸ Yihowa ninke baalunku isiranna ammanate roduuwinkera noonke baxilli lexxanno gede assiˈnammora hasiˈranno. Konni birxichira ronsummonte gede, Qullaawa Maxaafa nabbambenna hiincine hattono woˈmanka woyite huuccattotenni Yihowa hasaawinse Yihowara noonke baxilli lexxanno gede assiˈra dandiineemmo. Ammanate roduuwinkera mitore assine kaaˈline insara noonke baxilli lexxanno gede assiˈra dandiineemmo. Baxillinke lexxanni haˈriro, Yihowawanna ayyaanaamittete maatenkewa albinni roore shinqeemmo. Qoleno insa ledo hegerera jaalla ikkine heeˈneemmo!