1. Kiristaanu haqqichote gede ikkinohu ma garinniiti? (Misileno lai.)

 “HEESHSHI yitanno haqqicho bubbe dihiiqqitanno.” Tini yaatto lowo bubbe bubbisanno woyite haqqicho keere saˈˈate heeshshi yaa woy haawa hasiissannoseta leellishshanno. Ninkeno ayyaanaamittetenni late heeˈrate, hossi yee giwantenni lawishshu yaattonni heeshshi yaa hasiissannonke. Hiittoonni? Heeˈnoommo gari soorramanno woyite tenne ronse hattono wolootu hedonna doodhitino coye ayirrinse quwa saˈneemmokkire ikka hasiissannonke.

2. Heeˈnoommo gari soorramanno woyite tenne rosate kaaˈlitannonketi hiittenne akattaati? Konni birxichira maa ronseemmo?

² Yihowa soqqamaano ikkinoommo daafira quwa saˈneemmokkire ikka hasiˈneemmo. Qoleno umonke heeshshi assineemmorenna mararreemmore ikka hasiˈneemmo. Konni birxichira, mitu Kiristaanira heeshshonsa gari soorrami yannara tini akatta kaaˈlitinonsa gara laˈneemmo. Ninkeno tini akatta kaaˈlitannonkehu hiittoonniitiro ronseemmo. Hanni balanxe Yihowanna Yesuusi quwa saˈannokkire ikkite guuta lawishsha ikkitinonke gara laˈno.

3. Yihowa quwa saˈˈannokkiha ikkinota leellishshanno taje hiittenneeti?

³ Yihowa kaajje heeˈrannohanna shashshafamannokkiha ikkino daafira “goˈlinanni kinchooti” yinoonni. (Mar. 32:4) Ikkirono isi quwa disaˈˈannoho. Alamete ikkito soorranturono Maganinke hedinore wonshate mito coye biddi assa diagurino. Yihowa danisinni kalaqinonke daafira heeˈnoommo gari soorramanno woyite, tenne rosate dandoo noonke. Isi iillannonke qarri ikkihano ikkiro, danchare doodhineemmo gede kaaˈlannonkeha Qullaawu Maxaafiha xintu seera uyinonke. Yihowa lawishshinna isi uyinonkehu xintu  seeri Yihowa ‘goˈlinanni kincho’ ikkirono, quwa saˈˈannokkiha ikkinotano leellishanno.

4. Yihowa quwa saˈˈannokkiha ikkinota leellishanno lawishsha kuli. (Leewaawoota 5:7, 11)

⁴ Yihowa assannori guutaho; hattono isi quwa saˈˈannokkiha ikkinota leellishanno. Isi mannu ooso assa dandiitannokkire asse diyaanno. Hanni isi Israeelete mannira quwa saˈˈannokkiha ikkinota leellishino gara laˈno. Isi baalunku manni dureessuno buxichuno mittu gari kakkalo shiqishanno gede dikulino. Isi mittu mittunku manchi kakkalo wolqasi assitu deerrinni shiqishiˈranno gede fajjino.—Leewaawoota 5:7, 11 nabbawi.

5. Yihowa umosi heeshshi assannohanna mararannoha ikkinota leellishanno lawishsha kuli.

⁵ Yihowa umosi heeshshi assannohanna mararannoha ikkasi quwa saˈˈannokkiha ikkanno gede assitannosi. Lawishshaho isi Soddoomaho heeˈrannoha busha manna hunara kai yannara umosi heeshshi assannoha ikkinota leellishino. Yihowa sokkaasinesi widoonni keeraanchu manchi Looxi ilaalaamo qooxeessa hige xooqanno gede hajajinosi. Looxi kayinni hakkiira haˈra waajjino. Hakko daafira Looxi isinna maatesi Yihowa hunara murinoha Zooaari yinanniha shiima katama hadhe maaxantanno gede fajjansara xaˈmiˈrino. Yihowa hasiˈroommero Looxi uyinoonnisi biddishshira hajajamanno gede giddeessa dandaanno. Kayinni isi Zooaari katama hunara hedinoha ikkirono, Looxi xaˈmiˈrino xaˈmora maahoyye yiino. (Kal. 19:18-22) Qoleno lowo diri gedensaanni Nennewete katamira heeˈranno manna mararannota leellishino. Isi Nennewete katamanna hakkiicho heeˈrannoha busha manna hunannota kule qorowisiisanno gede masaalaancho Yoonaasi soyino. Kayinni Nennewete manni aagintaawe higita Yihowa maarinonsa; hattono konne katama dihunino.—Yon. 3:1, 10; 4:10, 11.

6. Yesuusi Yihowa lawishsha harunse quwa saˈˈannokkiha ikkinota leellishino gara kuli.

⁶ Yesuusi Yihowa lawishsha harunse quwa saˈˈannokkiha ikkino. Yesuusi soqqame uullara dayinohu, “Israeelete giddonni geˈreewu gede ikke ballehino mannira” sabbakaraati. Kayinni isi uyinoonnisiha konne looso loosi woyite quwa saˈˈannokkiha ikkinota leellishino. Mitte yannara Israeelete wido ikkitinokkiti mitte mancho, “bushu ayyaani amadeenna shette” noo qaaqqose hursanno gede Yesuusa eeggifatte huuccidhino. Yesuusi tenne mancho mararinose daafira xaˈmidhinore macciishshe, qaaqqose hursino. (Mat. 15:21-28) Hanni wole lawishsha laˈno. Yesuusi soqqanshosi hanafi taaera, “‘Diegennoommohe’ yaannoeha baala . . . . anino ‘Diegennoommohe’ yeemmosi” yiino. (Mat. 10:33) Ikkina isi sase hige ‘diegennoommosi’ yiinosiha Pheexiroosi ‘anino diegennoommohe’ yiinosiyyani? Diyiinosi. Yesuusi Pheexiroosi maaro einotanna ammana noosiha ikkinota afino. Yesuusi reyotenni kaihu gedensaanni, Pheexiroosira leellino; hattono maarinositanna baxannosita buuxisisikkinni digatino.—Luq. 24:33, 34.

7. Filiphisiyusi Sokka 4:5 kultanno garinni hiittoo suˈmi heeˈrankera hasiˈneemmo?

⁷ Yihowanna Yesuusi Kiristoosi quwa saˈannokkire ikkitinota ronsoommo. Ninkena? Yihowa ninkeno quwa saˈneemmokkire ikkinammora hasiˈranno. (Filiphisiyusi Sokka 4:5 (NW)  nabbawi. b) Mitte Qullaawu Maxaafi tiro konni qummeeshshira noo hedo, “Amanyootiˈnenni quwa saˈinannikkire ikkitinoonnita leellishshe” yitino. Ninkeneeto togo yine xaˈma dandiineemmo: ‘Mannu ane quwa saeemmokkihu, maahoyye yeemmohunna cinceemmohu gede asse hedannonso ani yoommori calla ikko yeemmoha, kaajjado woy kakkacha ikkoommohu gede asse hedanno? Wolootu mitto coye ani yoommo garinni assitanno gede xixxiiweemmonso insa yitannore macciishshe hasiisannoha ikkiro, yitinorira sumuu yeemmo?’ Quwa saˈneemmokkire ikkinoommota leellinshummo kiiro, albinni roore Yihowanna Yesuusi lawishsha harunsinanni heeˈnoommota leellinsheemmo. Hanni quwa saˈneemmokkire ikkinoommota leellinsheemmota lame doogo laˈno; insano heeˈnoommo gari soorramanno woyiteetinna wolootu hedonna doorshi ninkehunni baxxinoha ikkanno woyiteeti.

8. Heeˈnoommo gari soorramanno woyite quwa saˈneemmokkire ikkineemmo gede kaaˈlannonkeri maati? (Lekkaalliidi qaagiishshano lai.)

⁸ Heeˈnoommo gari soorramanno woyiteno quwa saˈneemmokkire ikka hasiissannonke. Togoo woyite hendoommokki qarri amadankera dandaanno. Lawishshaho hedeweelcho buuto dhiwammammora dandiineemmo. Woy heeˈnoommo gobba hedeweelcho miinju qarri amadeenna woy poletiku ikkito soorranteenna lowo qarri amadankera dandaanno. (Ros. 9:11; 1 Qor. 7:31) Yihowa dirijjite wolu gari soqqansho soqqammeemmo gede kultunkero tini nafa qarra ikkitankera dandiitanno. Iillannonke qarri ikkihano ikkiro aane nooha shoole coye assinummoro heeshshonke gari soorramanno woyite tenne rosa dandiineemmo: insano (1) iillinonke coye ammane adhate, (2) woyyitino yanna daggannota hedate, (3) dancha danchare illachishate hattono (4) woloota kaaˈlannore assate. c Hanni mito roduuwanke kuri coyibba assa kaaˈlitinonsa gara laˈno.

9. Misiyoone ikke soqqamanno minaanninna minaama hedeweelchu qarri amadinsata dandee sainohu hiittoonniiti?

⁹ Iillinonke coye ammane adha. Emaanueelinna Firaansiska misiyoone ikke wole gobbara soqqamanno gede gaammoonninsa. Insa xaalla hatte gobbara coyiˈnanni qaale rosanna gaammoonninsa songora noo roduuwi ledo egennama hanaffe heedheenna Koroonu fayya ubbino; konnira insa mannu ledo xaada didandiitino. Hakko mereero Firaansiska ama hedeweelcho reyitu. Firaansiska maatesewa haˈra lowo geeshsha hasidhinoha ikkirono, Koroonu fayyanni kainohunni haˈra didandiitino. Ise konne qarra dandiite saˈanno gede kaaˈlinoseri maati? Umihunni, Emaanueelinna Firaansiska barru baala iillannonsa qarra dandiite saˈanno gede hayyo afiˈrate huuccatto assidhino. Yihowano ayyaanaamittete qixxaawo hasiissannonsa yannara qixxeesse huuccattonsara dawaro qolino. Lawishshaho mittu rodii qaalu xaˈmo xaˈminisi woyite coyiˈrinori insa jawaachishinonsa; hakku rodii togo yiino: “Iillinonke coye ranke ronsummoro, mulenni wirro hagiirraamma ikkineemmo; hattono tenne faro Yihowara soqqamatenna woloota kaaˈlate horoonsiˈneemmo. d Layinkihunni insa silketenni farciˈrate dandoonsa woyyeessiˈrate murcidhino; hattono manna Qullaawa Maxaafa xiinxallisa nafa hanafino. Sayikkihunni, insa songonsa roduuwi baxillunni jawaachishshunsa woyitenna kaaˈlitunsa woyite maahoyye yee adhino. Mitte shaqqado rodoo insara mittu diri geeshsha barru baala Qullaawu Maxaafi qummeeshshuwa borreessite sokkannonsa. Ninkeno heeˈnoommo gari soorrameenna tenne ammanne adhineemmoha  ikkiro, assa dandiineemmorinni harshammo afiˈra dandiineemmo.

10. Mitte rodoora heeshshose gari soorraminohu hiittoonniiti? Ise tenne rossinohu ma garinniiti?

¹⁰ Woyyitino yanna daggannota hedi; hattono dancha danchare illachishi. Roomaaniyu gobbanni hadhe Jaappaanete heedhannoti Kiristiina yinanniti mitte rodoo ise hadhannoti Ingilizete afii songo wole songo ledo karsantanno gede assinita hexxo mudhitino. Ikkirono ise tenne calla heddanni diqurtitino. Hatteentenni ise Jaappaanete afiinni massanganni songo haˈratenna hakko qoqqowira dancha gede sabbakate dandiiture baala assitino. Ise alba ledose loossannota mitte mancho Jaappaanete afoo coyiˈra woyyeessidhanno gede kaaˈlitasera xaˈmidhino. Tini mancho Kiristiinara Jaappaanete afoo rosiisate Qullaawa Maxaafanna Hegerera Hagiidhitanni Heeˈra Dandaatto! yitanno biroshere horoonsiˈrate maahoyye yitino. Hakkiinni Kiristiina Jaappaanete afoo coyiˈrate dandoo woyyeessidhino; qoleno mancho Qullaawa Maxaafa xiinxallate hasatto nooseta leellishshino. Ninkeno iillinonke coye calla heda agurre dancha danchare illachinsheemmoha ikkiro, hendoommokki atoote afiˈnammora dandiineemmo.

11. Mitto minaannanna minaama miinju qarri amadinsa yannara dandee saˈˈanno gede kaaˈlinonsari maati?

¹¹ Woloota kaaˈlannore assi. Loosonke agamboonni gobbara heeˈrannori mittu minaanninna minaama hatte gobba miinju qarri amadita woxe afiˈra qarra ikkitinonsa. Insa tenne dandiite saˈinohu hiittoonniiti? Umihunni heeshshonsa bikkunnita assiˈrate woˈnaaltino. Hakkiinni insa iillinonsa qarra illachishantenni sabbakate looso loosate dandaaminsare baala assite woloota kaaˈlate murcidhino. (Soq. 20:35) Minaanni togo yiino: “Sabbakate looso loonsanni lowo yanna sayisanke gara ikkinokkire calla hendeemmokki gedenna albinni roore Maganu fajjo assa illachinsheemmo gede kaaˈlitinonke.” Heeˈnoommo gari soorramanno woyite roorenkanni sabbakate looso loonse woˈmanka woyite woloota kaaˈla lowo geeshsha hasiissannota ikkitinota qaaga hasiissannonke.

12. Soqqamaasinchu Phaawuloosi lawishsha harunsine duuchunku gari mannira sabbaka dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹² Sabbankeemmo woyite duuchunku gari mannira farciˈrate sharrama hasiissannonke. Sabbankeemmo woyite addi addi ammaˈno, akatinna budi noonsa manninni xaandeemmo. Soqqamaasinchu Phaawuloosi duuchunku gari mannira sabbakino; ninkeno isi lawishsha harunsa dandiineemmo. Yesuusi Phaawuloosi ‘dagate soqqamaasincho’ asse shoominosi. (Rom. 11:13) Hakko daafira Phaawuloosi Ayihudootaho, Giriikootaho, lowo roso rosino mannira, loosiˈre galino mannira, lowo silxaane noonsariranna mootoollate sabbakino. Phaawuloosi duuchunku gari mannira wodanaho coanno garinni sabbakate ‘baalunku mannira baalankare ikkino.’ (1 Qor. 9:19-23) Isi sabbakanno manni budi, lophino garinna ammaˈnonsa hiittootero hedino; tini sabbakanno gara biddi assiˈranno gede kaaˈlitinosi. Ninkeno duuchunku gari mannira sabbakate dandoonke woyyeessiˈneemmohanna mitto mittonka mancho kaaˈlanno garinni sabbankeemmohu hiittoonniitiro hendeemmoha ikkiro, dancha guma afiˈnammora dandiineemmo.

13. Wolootu hedo ayirrinseemmoha ikkiro 1 Qorontoosi 8:9 kulloonniha hiikkonne coye assa qorophineemmo?

¹³ Quwa saˈneemmokkire ikkanke wolootu hedo ayirrinseemmo gedeno kaaˈlitannonke. Lawishshaho mitu meya roduuwinke addi addire buudhe seesa baxanno; wolootu kayinni dibaxanno. Mitu Kiristaani ago quwa saikkinni aga baxanno; wolootu kayinni horo diagganno. Baalunku Kiristaani dancha ordu fayyimma heedhansara hasiˈranno; kayinni fayyimmansa towaaxxanno gari babbaxxanno. Ninke xagisiˈneemmo gari woyyanno yine wolootuno tenne assitanno gede ammansiisate woˈnaalleemmoha ikkiro, gufidhanno gedenna babbadooshshu kalaqamanno gede  assinammora dandiineemmo. Hatto assa horo dihasiˈneemmo! (1 Qorontoosi 8:9 nabbawi; 10:23, 24) Hanni Qullaawu Maxaafiha xintu seera harunsanke, quwa saˈneemmokkire ikkineemmonna keere kalanqeemmore ikkineemmo gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniitiro leellishannoha lame lawishsha laˈno.

14. Uddiˈneemmonna seenseemmo gara doodhineemmo woyite qaaga hasiissannonkehu Qullaawu Maxaafihu xintu seeri hiikkonneeti?

¹⁴ Uddiˈneemmonna seenseemmo gara. Yihowa konni garinni uddidhe konni garinni uddidhinoonte diyiinonke; hatteentenni harunsineemmoha xintu seera uyinonke. Uddiˈneemmo gari, Magano hagiirsiisannoha, quwa saˈneemmokkire ikkinoommota leellishannoha hattono ‘kawajjaamma’ ikkinoommota leellishannoha ikka hasiissannosi. (1 Xim. 2:9, 10; 1 Phe. 3:3) Hakko daafira mannu ninke calla illachishanno gede assanno garinni uddiˈra dihasiˈneemmo. Qullaawu Maxaafihu xintu seeri songote cimeeyye uddiˈratenna seesate daafira uminsa seera fushshitannokki gedeno kaaˈlannonsa. Lawishshaho mitte songora noo cimeeyye umo garimale haxidhinore mito wedella kaaˈla hasidhino; songote cimeeyye uminsa seera fushshitukkinni kuri wedella kaaˈla dandiitannohu hiittoonniiti? Woradu aliidi laˈˈaanchi songote cimeeyye labballo roduuwa togo yite amaaltanno gede kulino: “Madirakete heedhine rosiissinanni woyite macciishshannoˈne manni rosiissinanni roso agure kiˈne calla laˈˈannoha ikkiro, uddidhinoonninna seessinoonni gari digaraho yaate.” Songote cimeeyye tenne hedo horoonsidhe seera fushshitukkinni wedellu roduuwi maa assa hasiissannonsaro huwattanno gede kaaˈlitino. e

15. Fayyimmanke ma garinni towaaxxineemmoro doodhineemmo woyite kaaˈlannonkehu Qullaawu Maxaafihu xintu seeri hiikkonneeti? (Roomu Sokka 14:5)

¹⁵ Fayyimanke towaaxxa. Mittu mittunku Kiristaanchi fayyimmasi ma garinni towaaxxannoro  doodha hasiissannosi. (Gal. 6:5) Kiristaanu ma garinni xagisiˈrannoro doodhanno woyite mundeetewiinninna agaanintete ledo xaadooshshe afiˈrino coyiwiinni xeertiˈneemmo gede kulannohu Qullaawu Maxaafi seerira hajajama hasiissannonsa. (Soq. 15:20; Gal. 5:19, 20) Kayinni insa konni seerira hajajami geeshsha ma garinni xagisiˈrannoro uminsanni doodha dandaanno. Mitootu ma garinni xagisidhannoro afate akimoota amaaˈlitanno; wolootu kayinni wolu garinni xagisiˈra doodhitanno. Ninkera woyyannonke yine doodhinoommo hikkiminni ikkihano ikkiro, roduuwinke fayyimmansa towaaxxate doodhitanno doorsha ayirrisa hasiissannonke. Hakko daafira aante noo hedo qaaga hasiissannonke: (1) Woˈmunni woˈma hura dandiineemmohu Maganu Gashshooti dayiro callaati. (Isa. 33:24) (2) Mittu mittunku Kiristaanchi umisira woyyannore ‘seekke afa’ hasiissannosi. (Roomu Sokka 14:5 nabbawi.) (3) Wolootaho yoo diyineemmo woy insara guficho ikkannore diassineemmo. (Rom. 14:13) (4) Kiristaanu baxillu noonsata leellishanno; hattono uminsa doorshinni roortannoti songote mittimma ikkitinota huwatanno. (Rom. 14:15, 19, 20) Tenne hedo qaangeemmoha ikkiro ammanate roduuwinke ledo noonke aante baˈukkinni heeˈneemmo; hattono songote giddo keeru heeˈranno gede kaaˈlineemmo.

16. Mittu cimeessi wole cimeeyye ledo loosanno woyite quwa saˈˈannokkiha ikkinota leellisha dandaannohu hiittoonniiti? (Misileno lai.)

¹⁶ Songote cimeeyye quwa saˈannokkire ikkate dancha lawishsha ikka hasiissannonsa. (1 Xim. 3:2, 3) Lawishshaho mittu cimeessi wole cimeeyyenni diro roorino daafira calla isi coyiˈrino hedo woˈmanka woyite gara ikkitinohu gede asse heda dihasiissannosi. Isi Yihowa ayyaani aye cimeessano kaaˈlannore coyiˈranno gede kakkayisasira dandaannota huwata hasiissannosi. Qoleno, Qullaawu Maxaafiha xintu seera diiga hoongi geeshsha quwa saˈˈannokki cimeessi isi hedo ledo sumuu yaannokkire ikkiro nafa roore cimeeyye yitinorira sumuu yaa hasiissannosi.

17. Quwa saˈˈannokki Kiristaani hiikkonne atoote afiˈranno?

¹⁷ Quwa saˈneemmokkire ikkinummoro lowo atoote afiˈneemmo. Ammanate roduuwinke ledo dancha aante heedhannonke; hattono songote giddo keeru heeˈranno gede assineemmo. Addi addi akatinna budi noonsa manni ledo Yihowa mittimmatenni magansiˈne hagiirre afiˈneemmo. Baalunkunni roore, quwa saˈˈannokkihu Maganinke Yihowa lawishsha harunsinanni heeˈnoommota anfoommo daafira harshammo afiˈneemmo.