1. Halaalu daafira mayyaatto?

 YIHOWA manni Maganu Qaali giddo noo halaale baxanno. Ammananke xintantinohu Qaalisi aanaati. (Rom. 10:17) Yihowa Kiristaanu songo “halaalu heelliichonna safo” asse xintinota anfoommo. (1 Xim. 3:15) Qoleno albisa ikkitinori Qullaawu Maxaafinni halaale xawisse kultannonke woyitenna Maganu fajjo ledo sumuu yaanno biddishsha uyitannonke woyite hagiirrunni maahoyye yine galleemmo.—Ibi. 13:17.

2. Yaiqoobi 5:19 kultanno garinni halaale ronsummohu gedensaanni ma ikkinammora dandiineemmo?

² Ikkirono, halaale ronsummohunna addaxxinanni biddishsha uyitannoti Maganu dirijjite ikkitinota ammannummohu gedensaannino halaalu doogonni fullammora dandiineemmo. (Yaiqoobi 5:19 nabbawi.) Sheexaanu Qullaawa Maxaafanna Maganu dirijjite uyitannonke biddishsha huluullammeemmo gede assate goxikki galanno.—Efe. 4:14.

3. Halaale seekkine cuꞌmiꞌra hasiissannonkehu mayiraati? (Efesooni Sokka 6:13, 14)

³ Efesooni Sokka 6:13, 14 nabbawi. Muli yanna giddo Sheexaanu baalanti daga Yihowa gibbanno gede assate lowo kapho tareessanno. (Aju. 16:13, 14) Qoleno Sheexaanu Yihowa manna soꞌrisiisate albinni roore sharramannota anfoommo.  (Aju. 12:9) Hakko daafira halaalunna kaphu mereero noo badooshshe afatenna halaaleho hajajamate qajeelloommore ikka hasiissannonke. (Rom. 6:17; 1 Phe. 1:22) Quuxxote qarri yannara gante saꞌneemmohu hatto assinummorooti!

4. Konni birxichira maa ronseemmo?

⁴ Konni birxichira, Qullaawu Maxaafi giddo noo halaale huwanteemmo gedenna Yihowa dirijjite uyitannonke biddishshira hajajammeemmo gede kaaꞌlitannonketa lame akatta ronseemmo. Hakkiinni woꞌmanka woyite halaale seekkine cuꞌmiꞌrate assa hasiissannonkeha sase coye laꞌneemmo.

HALAALE BADE AFATE KAAꞌLITANNO AKATTA

5. Yihowa waajja halaale bande anfeemmo gede kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

⁵ Yihowa waajja. Yihowa gara ikkitino doogonni waajjineemmoha ikkiro, iso lowo geeshsha banxeemmo daafira iso dadillisannoha aye coyeno horo diassineemmo. Konnira Yihowa hagiirsiisa dandiineemmo gede, garanna gara ikkinokkire hattono halaalunna kaphu mereero noo badooshshe afate quqquxammeemmo. (Law. 2:3-6; Ibi. 5:14) Duucha woyite manna hagiirsiisannori Yihowa dadillisannore ikkino daafira, manna waajja Maganoho noonke baxille roortara wodha dihasiissannonke.

6. Manna waajja tonnu Israeelete roorrooti halaale wirtanno gede assitinonsahu hiittoonniiti?

⁶ Maganunni roorsine manna waajjineemmoha ikkiro, halaaluwiinni xeertiꞌnammora dandiineemmo. Hanni Yihowa Israeelete aara qaale eino gobba qottara hadhinori 12 Israeelete roorrooti lawishsha laꞌno. Tonne qotaano Kanaꞌꞌaanoota waajjansa Yihowara noonsa baxille roortara wodhitino. Insa Israeelete mannira, “Ninkenni roore wolqaataamma ikkitino daafira qeelle dianfeemmo” yite kultino. (Kir. 13:27-31) Mannu illenni laꞌniro  Kanaꞌꞌaanootu Israeelete daganni roore wolqaataamma ikkitinohura, tini garankolla. Kayinni Israeele diinnansa qeela didandiitanno yee coyiꞌra Yihowa heda hoogate. Kuri tonne qotaano, Yihowa Israeele assitara hasiꞌranno coye illachisha hasiissannonsa. Qoleno insa Yihowa muli yannara assinonsare hiinca hasiissannonsa. Insa hatto assitoommero Kanaꞌꞌaanootu wolqa Yihowa wolqara tana nafa daggannokkita huwata dandiitanno. Iyyaasunna Kaaleebi kayinni kuri ammana noonsakki qotaano gede ikkikkinni Yihowa hagiirsiisa hasidhino. Insa Israeelete dagara, “Kaaliiqi baxannonkeha ikkiro, hattenne adonna malawu woꞌmino gobba haaꞌre massannonke; iseno ninkera aannonke” yitino.—Kir. 14:6-9.

7. Albinni roore Yihowa waajja dandiineemmohu hiittoonniiti? (Misileno lai.)

⁷ Albinni roore Yihowa waajjate, doodhineemmo doorshi baalunkunni iso hagiirsiisannore illachisha hasiissannonke. (Far. 16:8) Qullaawu Maxaafi xagge nabbawatto woyite ateneeto togo yite xaꞌmi: ‘Anerano hattoori iilloommeꞌꞌero hiittoo doorsha doodheemmo?’ Lawishshaho, hanni tonnu Israeelete roorrooti kaphu duduwo kultanna macciishshitanni noottohu gede assite hedi. Kaphu duduwo macciishshite manna waajjattonso Yihowara noohe baxillinna iso hagiirsiisate noohe hasatto waajja qeeꞌlatto gede assitannohe? Baalante Israeelete dagara Iyyaasunna Kaaleebi kultanno halaale ammana qarra ikkitinonsa. Hakko daafira insara Hexxote Gobba eate faro gatte baꞌinonsa.—Kir. 14:10, 22, 23.

8. Hiikkonne akata lossiꞌra hasiissannonke? Mayira?

⁸ Umonke heeshshi assa. Yihowa umonsa heeshshi assitannorira halaale xawisannonsa. (Mat. 11:25) Umonke heeshshi assine halaale rosate maahoyye yinoommo. (Soq. 8:30, 31) Ikkirono booꞌnineemmokki gede qoropha hasiissannonke. Booꞌnineemmoha ikkiro, Qullaawa Borrohu xintu seerinna Yihowa biddishshinte gede, ane hedono garaho yinammora dandiineemmo.

9. Umonke heeshshi assineemmore ikka dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁹ Umonke heeshshi assineemmore ikkate, Yihowa hendiro garire ikkinoommokkita qaaga hasiissannonke. (Far. 8:3, 4) Qoleno umonke heeshshi assineemmorenna rosate qixxaamboommore ikkineemmo gede kaaꞌlankera Yihowa huucciꞌra dandiineemmo. Yihowa uminke hasattonni roore Qaalisinna dirijjitesi widoonni kulinonketa isi hedo balaxisiinseemmo gede kaaꞌlannonke. Qullaawa Maxaafa nabbawatto woyite, Yihowa umonsa heeshshi assitannore baxannota, naaxxitannore, kakkachootanna booꞌnitannore kayinni giwannota wodanchi. Qoleno mitte qoosso uyineennahe mannu naadannohe woyite, roore umo heeshshi assate woꞌmanka woyite sharrama hasiissannohe.

HALAALE SEEKKINE CUꞌMIꞌRA DANDIINEEMMO GARA

10. Yihowa mannisira biddishsha aate ayeoo horoonsiꞌrino?

¹⁰ Yihowa dirijjite uyitanno biddishsha woꞌmanka woyite addaxxe. Israeelete waro Yihowa mannisira biddishsha aate Muse horoonsiꞌrino; gedensoonni kayinni Iyyaasu horoonsiꞌrino. (Iya. 1:16, 17) Israeele kuri labballo Maganu Yihowa shoominori gede assite laꞌanno woyite atoote afidhanno. Lowo xibbi diri gedensaanni Kiristaanu songo xintantu yannara 12 soqqamaasine biddishsha uyitino. (Soq. 8:14, 15) Gedensoonni Yerusaalamete heedhanno cimeeyyeno tenne gaamo wido ikkitino. Kuri ammanantino labballi uyitanno  biddishsha harunsituta, ‘ammanaanote mittimma jawaattino. Kiironsano barru barrunni lexxitino.’ (Soq. 16:4, 5) Ninkeno Yihowa dirijjite uyitannonke biddishsha harunsineemmo woyite, atoote afiꞌneemmo. Kayinni Yihowa shoominorira hajajama gimbummoro isira mayi macciishshamannosi? Israeele Hexxote Gobba eꞌara hadhanni noo yannara ikkinore xiinxalline tenne xaꞌmora dawaro afiꞌneemmo.

11. Hunda Israeelete waro, Maganu massagannonsa gede doorinoha Muse giwino mannira mayi iillino? (Misileno lai.)

¹¹ Israeele Hexxote Gobba eꞌara hadhanni heedheenna, egennantino labballi Musenna Yihowa isira uyinosi looso mishshino. Insa “Mannu baalunku [Muse calla ikkikki] qullaawaho. Kaaliiqi ninke ledono noowe” yitino. (Kir. 16:1-3) Hige Yihowa albaanni ‘baalunku Israeelete manni qullaawa’ ikkirono, Yihowa albisa ikke mannasi massaganno gede Muse doorino. (Kir. 16:28) Muse mishe finqilinohu Israeelete manni Yihowa mishinohu gedeeti. Insa Yihowa hasiꞌrinore ikkikkinni insa hasidhinore illachishshino yaano silxaanenna maccare ikka hasidhino. Maganu finqille kakkayisinohanna insara halaminoha lowo kume ikkanno manna gudino. (Kir. 16:30-35, 41, 49) Xaa yannarano Yihowa, dirijjitesi widoonni qixxeessino qixxaawo mishshannore giwannoti dihuluullissannote.

12. Albinni roore Yihowa dirijjite addaxxineemmohu mayiraati?

¹² Albinni roore Yihowa dirijjite addaxxa dandiineemmo. Mito Qullaawu Maxaafi halaale huwantoommo gara woy Maganu Gashshooti looso qineessinanni gara biddi assa hasiissanno woyite, albisa ikkite soqqantannori biddi assa hasiissannore biddi assate hobbi ruxxi diyitanno. (Law. 4:18) Insa hatto assitannohu baalunku coyinni roore Yihowa hagiirsiisa hasidhanno daafiraati. Qoleno insa biddi assitanno coyi Maganu Qaali aana xintaminoha ikkanno gede dandiiture baala assitanno.

13. ‘Hawaqiꞌnanni qaali’ maati? Konne qaale ma assa hasiissannonke?

 ¹³ “Hawaqiꞌnanni qaale . . . agadhe.” (2 Xim. 1:13) ‘Hawaqiꞌnanni qaali’ Qullaawu Maxaafi giddo nooho Kiristaanu rosooti. (Yoh. 17:17) Kuni rosi ammanneemmohu baalunku coyira xintaho. Yihowa dirijjite konne biddishsha seekkine agadhineemmo gede rosiissannonke. Hatto assineemmoha ikkiro atoote afiꞌneemmo.

14. Mitu Kiristaani ‘hawaqiꞌnanni qaale agadha’ agurinohu hiittoonniiti?

¹⁴ ‘Hawaqiꞌnanni qaale agadha’ agurrummoro mayi ikkara dandaanno? Hanni mitto lawishsha laꞌno. Umi xibbi diro heeꞌrannohu mitu Kiristaani Yihowa barri gambise dayino yaanni kapho tareessino. Insa togoore coyidhinohu nabbabbino sokka soqqamaasinchu Phaawuloosi borreessinota labbeennansa ikkara dandaanno. Teselonqe heeꞌrannohu mitu Kiristaani yanna gaaꞌme halaale buuxantenni konne duduwo ammanino; hattono wolootaho tareessino. Insa Phaawuloosi ledonsa noo waro rosiisinonsare qaaggoommero didogantanno. (2 Tes. 2:1-5) Phaawuloosi ammanate roduuwisi macciishshitino coye baala ammantannokki gede amaalinonsa. Qoleno Phaawuloosi, Teselonqe Kiristaani hattoo soꞌro lede loosannokki gede kaaꞌlate borreessinota layinki sokka togo yee jeefisino: “Konne keere ani Phaawuloosi angaꞌyanni borreessoommo. Sokkaꞌya baalate giddo heeꞌranno malaati konneeti. Borreesseemmohuno kunni garinniiti.”—2 Tes. 3:17.

15. Halaale lawanno kaphinni ninkeneeto agadha dandiineemmohu hiittoonniiti? Lawishsha kuli. (Misillano lai.)

¹⁵ Phaawuloosi Teselonqe Kiristaanira borreessino sokkanni maa ronseemmo? Qullaawu Maxaafinni ronsoommo rosi ledo sumuu yaannokkiha mito coye woy shorodhi assanno duduwo macciishshineemmo woyite, wodanchineemmore ikka hasiissannonke. Albihu Sooviyeti Yuniyenete gashshooti yannara diinnanke qara biironni sonkoonnita labbannota borrote sokka roduuwaho uyitino. Tini sokka mitu roduuwi uminsa dirijjite xintidhanno gede jawaachishshannote. Sokka halaale labbannote. Ikkirono ammanantino roduuwi  didogantino. Insa borrote sokkara noo hedo rossinori ledo sumuu yitannokkita wodanchitino. Xaa yannarano halaale gibbannori interneetetenna dagoomittete webisayite widoonni ninke gurcheessatenna babbadate woꞌnaaltanno. ‘Shiimurinni hembeelamantenni’ macciishshinoommori woy nabbamboommori ronsoommo halaali ledo sumuu yaannoronna teꞌee buuxiꞌne ninkeneeto agadha dandiineemmo.—2 Tes. 2:2; 1 Yoh. 4:1.

16. Roomu Sokka 16:17, 18 kultanno garinni mitootu halaale agurturo maa assa hasiissannonke?

¹⁶ Yihowara ammanantinoriwa gamba yitine heedhe. Maganu ammanate roduuwinke ledo mittimmatenni magansiꞌnammosira hasiꞌranno. Halaale seekkine cuꞌmiꞌneemmoha ikkiro mittimmanke agadhine heeꞌneemmo. Halaale agurtannori songote giddo babbadooshshu kalaqamanno gede assitanno daafira, Maganu “insawiinni xooqqe” yee qorowisiisinonke. Hatto assa hoongummoro ninke uminke halaale agurre fullammora dandiineemmo.—Roomu Sokka 16:17, 18 nabbawi.

17. Halaale bande anfummoronna seekkine cuꞌmiꞌnummoro afiꞌneemmo horo maati?

¹⁷ Halaale bande anfummoronna seekkine cuꞌmiꞌnummoro, Yihowawa gamba yinenna ammanatenni kaajjine heeꞌneemmo. (Efe. 4:15, 16) Sheexaanunnihu kaphu rosinninna totainni didogammeemmo; hattono quuxxote qarri yannara Yihowa agarooshshe afiꞌneemmo. Woꞌmanka woyite halaale seekkitine cuꞌmidhinanniha ikkiro, “keeru Magani ledoꞌne heeꞌranno.”—Fil. 4:8, 9.