XIINXALLOTE BIRXICHO 29
FAARSO 121 Meessaneeto Qeeˈla Hasiissanno
Jifamate Giddora Eˈinannikki Gede Qorophe
“Jifamate giddora eˈinannikki gede baqqi yitine agadhe, hattono agurtinikkinni huuccidhe.”—MAT. 26:41.
GUULCHO HEDO
Cubbonna hakkira qole massannore qoropha hasiissannohu mayiraatiro ronseemmo.
1-2. (a) Yesuusi rosaanosi mayyee qorowisiisino? (b) Rosaanosi iso hunte xooqqinohu mayiraati? (Misileno lai.)
“HIGE ayyaanu qixxaawaho, maalu kayinni daafuraamoho.” a (Mat. 26:41b) Yesuusi hatto yaasi guuntete xeˈne noonkerenna soˈro loonseemmore ikkinoommota afinota leellishshanno. Kayinni isi coyiˈrinori quwa saˈne ninkeneeto addaxxineemmokki gedeno qorowishsha ikkannonke. Rosaanosi hakko hashsha, isiwiinni horo baxxitannokkita woˈma giddonsanni coyidhino. (Mat. 26:35) Insa hatto yitinohu dancha giddonniiti. Ikkirono fonqolu iillinsaro mulenni qeelantannota diwodanchitino. Hakko daafira Yesuusi, “Jifamate giddora eˈinannikki gede baqqi yitine agadhe, hattono agurtinikkinni huuccidhe” yee qorowisiisinonsa.—Mat. 26:41.
2 Ikkirono Yesuusi rosaanora baqqi yite agadha qarra ikkitinonsa. Yesuusa amandita insa isiwiinni baxxa hoogate murcidhaanso waajjite iso agurte xooqqakka? Yesuusi rosaano baqqi yite agadhitinokki daafira, horo diassineemmo yitinore assitino yaano Yesuusa agurte xooqqino.—Mat. 26:56.
Yesuusi rosaanosi baqqi yite agadhitanno gedenna jifamate giddora eˈannokki gede amaalinonsa; insa kayinni iso agurte xooqqino (Gufo 1-2 lai)
3. (a) Yihowara ammanamme heeˈrate quwa saˈne ninkeneeto addaxxa qoropha hasiissannonkehu mayiraati? (b) Konni birxichira maa xiinxallineemmo?
3 Quwa saˈne ninkeneeto addaxxa dihasiissannonke. Hige Yihowa dadillisannore assineemmokki gede murciˈnoommo. Ikkirono guuntete xeˈne noonke hattono gara ikkinokkire assa rakkannonke. (Rom. 5:12; 7:21-23) Hedeweelcho gara ikkinokkire assate fonqolammammora dandiineemmo. Yihowaranna Beettisira ammanamme heeˈrate, Yesuusi jifamate giddora ea qorophineemmo gede amaalinonke amaale harunsa hasiissannonke. Kuni birxichi tenne assineemmo gede kaaˈlannonke. Umo, roorenkanni qoropha hasiissannonke coyi maatiro ronseemmo. Hakkiinni jifamate giddora eˈneemmokki gede qorophineemmohu hiittoonniitiro ronseemmo. Jeefote, baqqi yine heeˈra dandiineemmo gara ronseemmo.
ROORE WOYITE FONQOLO IKKANNONKERI MAATI?
4-5. Woˈmanka woyite shiima cubbo nafa qoropha hasiissannonkehu mayiraati?
4 Shiimu cubbi nafa Yihowa ledo noonke jaalooma hunara dandaanno. Qoleno togoo cubbi jawa cubbo loonseemmo gede assankera dandaanno.
5 Ninke baalunkura cubbo loonseemmo gede assanno fonqoli tuncu yaannonke. Ikkirono ninke mittu mittunkura uminke laanfe noonke; hakko daafira fonqolo ikkannonke coyino babbaxxanno. Lawishshaho, mittu manchi fooranno gede assannosi fonqolo qeeˈlate sharramanni nooha ikkara dandaanno. Wolu qole busha rosicho lawishshaho maasterbeeshiinete gade qeeˈlate woy teeda baˈino misilla laˈˈa hoogate sharramanni nooha ikkara dandaanno. Wolu manchi qole, manna waajja, naaxxa, hanqoho muddama woy wole coye qeeˈlate sharramanni nooha ikkara dandaanno. Yaiqoobi yiinonte gede, “mittu mittunku manchi jifamannohu umisi yortonni goshooshamanninna dogamanniiti.”—Yai. 1:14.
6. Ammanne adha hasiissannonkeri maati?
6 Roore woyite fonqolo ikkannohe coyi maatiro afootto? Laanfenke lashshi assine agura woy anera konne coye hooˈlate dandoo nooe yee heda ninkeneeto dogate. (1 Yoh. 1:8) Phaawuloosi, ‘ayyaanaamma ikkitinori’ nafa baqqi yite agadha hoogguro fonqolu giddora eˈara dandiitannota kulino. (Gal. 6:1) Ninkeneeto dongummokkinni laanfenke ammanne adha hasiissannonke.—2 Qor. 13:5.
7. Roore qoropha hasiissannonkeri maati? Lawishsha kuli.
7 Roore fonqolo ikkannonke coyi maatiro bande anfummohu gedensaanni maa assa hasiissannonke? Konne fonqolo gargadhate albinni roore sharrama hasiissannonke. Lawishshaho, hundi waro diinu katama siate roore waalchu widoonni eanno. Hakko daafira katamu waalcho seekkine agarranni. Hatteente gede ninkeno laanfenke bande anfummohu gedensaanni fonqolu giddora eˈneemmokki gede seekkine qoropha hasiissannonke.—1 Qor. 9:27.
QOROPHA DANDIINEEMMO GARA
8-9. Lawishsha fooliishsho 7te kulloonni wedellichi jawa cubbo loosannokki gede maa assa dandaanno? (Lawishsha 7:8, 9, 13, 14, 21)
8 Cubbo loonseemmokki gede qoropha dandiineemmohu hiittoonniiti? Hanni Lawishshu maxaafa fooliishsho 7te kulloonni wedellichi lawishshinni maa ronseemmoro laˈno. Isi foora mancho ledo foorino. Kiiro 22 kuni wedellichi “sammi yee hoodese haˈri” yitanno. Isi woshshaadote giddora einohu hedeweelcho lawara dandaanno. Kayinni hakkuyira aleenni noo kiiro leellishshannonte gede, isi sunu sununni cubbunniwa massannosiha haammata coye assino.
9 Iso cubbo loosanno gede assinosiri maati? Umo isi leeshshote “minise [foora mancho] maddera noo doogo amade” haˈrino. Hakkiinni minisewa hige haˈrino. (Lawishsha 7:8, 9 nabbawi.) Mancho laiti qole isewiinni agure dihaˈrino. Hatteentenni isi sunqitasira sammi yee wodhino; hattono mittimmate kakkalo shiqishidhinota kultannasi sammi yee macciishshino; tenne kultinosihu ise busha mancho ikkitinokkihu gede asse hedara yite ikkara dandaanno. (Lawishsha 7:13, 14, 21 nabbawi.) Kuni wedellichi cubbo loosanno gede assannosi coye qorophoommero, fonqolu giddora dieanno hattono cubbo diloosanno.
10. Xaa yannara mittu manchi kuni wedellichi loosino gedee soˈro loosara dandaannohu hiittoonniiti?
10 Tini xagge, Yihowa magansiˈrannohu baalunku mannira tuncu yaara dandaannore leellishshanno. Mittu manchi jawa cubbo loosaranna gedensoonni baalunku coyi hedeweelcho ikkinohu gede asse hedara dandaanno. Kayinni isi taxxi yee hediro, cubbunniwa massinosiha gara ikkinokki coye assinota wodanchara dandaanno. Isi Yihowa baxxannokkire jaalla assiˈrinoha ikkara dandaanno. Qoleno doodhino boohaarshi, daaˈˈatino webisayite woy haˈrino bayichi Kiristaanaho malinoha ikka hoogara dandaanno. Qoleno isi huuccatto assiˈra, Qullaawa Maxaafa nabbawa, gambooshshe haˈra woy soqqansho fula agurinoha ikkara dandaanno. Lawishshu maxaafira kulloonni wedellichi gede isino cubbo loosinohu hedeweelcho ikka hoogara dandaanno.
11. Cubbo loonseemmokki gede maa qoropha hasiissannonke?
11 Ninke tennenni maa ronseemmo? Cubbo calla ikkikkinni cubbunniwa massannoreno qoropha hasiissannonke. Salamooni wedellichunna foora mancho xagge kulihu gedensaanni “hoodese hadhooti” yee borreessino. (Law. 7:25) Qoleno isi “Hattoo manchowiinni xooqi; nafaraseenni higge nafa saˈooti” yiino. (Law. 5:3, 8) Addanko woˈmanka woyite cubbu widira massannonke coyiwiinni xeertiˈne cubbo loosa qoropha dandiineemmo. b Togo yaa Kiristaanaho hoolloonnikkiha ikkirono, fonqolammeemmo woy gara ikkinokkire assineemmo gede assannonkeha ikkiro hakko coyiwiinni xeertiˈneemmo yaate.—Mat. 5:29, 30.
12. Iyyoobi ma assate murciˈrino? Tini jifamate giddora eannokki gede kaaˈlitinosihu hiittoonniiti? (Iyyoobi 31:1)
12 Cubbu widira massannore assineemmokki gede murciˈra hasiissannonke. Iyyoobi hatto assino. Isi yortote illenni wole ‘meyata laˈˈannokki gede, isonooto qorophisiisino.’ (Iyyoobi 31:1 nabbawi.) Tenne assate murciˈrasi foorretewiinni xeertiˈranno gede kaaˈlitinosi. Ninkeno cubbu widira massankera dandaannoha aye coyeno giwate murciˈra dandiineemmo.
13. Hendeemmore qoropha hasiissannonkehu mayiraati? (Misileno lai.)
13 Hendeemmoreno qoropha hasiissannonke. (Ful. 20:17) Mitu manni assalla hoongi geeshsha gara ikkinokkire heda qarra diafidhino yee ammananno. Kayinni hattoo hedo digaraho. Woˈmanka woyite gara ikkinokkire hedanno manchira hakko coye assate hasattosi lexxitanno. Tini gara ikkinokkire assa qoropha qarra ikkitannosi gede assitanno. Hige mito woyite gara ikkitinokki hedo waaddannonke. Qaru coyi togoo hedo ranke hooˈlatenna dancha danchare hedate. Togo assanke gara ikkitinokki hedo lexxitanni hadhe waaddannonkekki gedenna, jawa cubbo loosate widira massitannonkekki gede kaaˈlitannonke.—Fil. 4:8; Qol. 3:2; Yai. 1:13-15.
Jifamate giddora eessankera dandaannoha aye coyeno qoropha hasiissannonke (Gufo 13 lai)
14. Fonqolo qorophineemmo gede kaaˈlankera dandaannori woluri maati?
14 Fonqolo qorophate wolere maa assa dandiineemmo? Yihowa seerira hajajama woˈmanka woyite kaaˈlitannonketa ammana hasiissannonke. Mito woyite hedonkenna hasattonke Yihowa fajjo ledo sumuu yitanno gede assiˈra qarra ikkitannonke; kayinni tenne assate dandiinummore baala assineemmoha ikkiro addu hagiirre afiˈneemmo.
15. Gara ikkinore assate hasatto heedhannonke gede assiˈra jifamate giddora eˈneemmokki gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?
15 Gara ikkinore assate hasatto heedhannonke gede assiˈra hasiissannonke. ‘Busha coye giwanna dancha coye baxa’ ronsummoro, gara ikkinore assatenna cubbunniwa qole massannonke coye giwate albinni roore murciˈneemmo. (Amo. 5:15) Qoleno gara ikkinore assate hasatto heedhunkero hedeweelcho fonqolanno coyi tuncu yaannonke woyite gargadha dandiineemmo.
16. Ayyaanaamittete coye assa agarooshshe ikkitannonkehu hiittoonniiti? (Misileno lai.)
16 Gara ikkitino hasatto heedhannonke gede assiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? Ganyine ayyaanaamittete coye assa tennera kaaˈlitannonke. Kiristaanu gambooshshiwa woy soqqansho fulloommowa heeˈne gara ikkinokkire assate difonqolammeemmo. Hatteentenni Yihowa hagiirsiisate noonke hasatto lexxitanno gede assiˈneemmo. (Mat. 28:19, 20; Ibi. 10:24, 25) Maganu Qaale nabbambe, xiinxallinenna hiincine albinni roore dancha coye baxanna busha coye giwa dandiineemmo. (Iya. 1:8; Far. 1:2, 3; 119:97, 101) Yesuusi rosaanosira “Jifamate giddora eˈinannikki gede . . . agurtinikkinni huuccidhe” yinota qaango. (Mat. 26:41) Huuccatto assiˈnummo kiiro iimi Anninke kaaˈlannonke hattono iso hagiirsiisate murciˈneemmo.—Yai. 4:8.
Ayyaanaamittete coye ganyine assate rosichi heeˈrinkero jifamate giddora eessannonke coye albinni roore gargadha dandiineemmo (Gufo 16 lai) c
QOROPHITINE HEEDHE
17. Pheexiroosira qarra ikkite keeshshitinosi laanfe hiittenneeti?
17 Mite laanfenke woˈmunni woˈma qeeˈlinoommoha ikkara dandaanno. Kayinni mite laanfenke qeeˈlate sharrammanni keeshshinoommoha ikkara dandaanno. Hanni soqqamaasinchu Pheexiroosi lawishsha laˈno. Isi manna waajjino daafira Yesuusa sase hige kaadino. (Mat. 26:69-75) Pheexiroosi Sanihediriini shongowa worbimmatenni farciˈri woyite waajjasi qeeˈlinoha lawanno. (Soq. 5:27-29) Ikkirono boodu diri gedensaanni, “ammantinori barcima hasiissannonsa” yitannori dagguta insa waajje mite yanna geeshsha Yihudu wido ikkinokki Kiristaani ledo ita agurino. (Gal. 2:11, 12) Pheexiroosi galagale manna waajja hanafino. Isi manna waajja woˈmunni woˈma qeeˈlinokkiha ikkara dandaanno.
18. Mite laanfenke galagalte ma assitankera dandiitanno?
18 Ninkerano Pheexiroosira iillinori gedeeri iillankera dandaanno. Hiittoonni? Qeeˈlinoommo yine hendoommo laanfe galagalte waaddankera dandiitanno. Lawishshaho, mittu rodii togo yiino: “Tonnu diri geeshsha teeda baˈino misilla laˈˈa qorophe keeshshoommo; hakko daafira xaate qarraˈya qeeˈloommo yee hedoommo. Kayinni laanfeˈya rie injiitanno yanna agare siannohu badda moyichi gede ikkitinoe.” Ikkirono isi hexxo dimudhino; tini hagiirsiissannote! Tenne busha gade qeeˈlate barru baala sharrama hasiissannosita wodanchino; sharrama hasiissannosihu tenne busha alamera lubbotenni noo geeshsha ikkara dandaanno. Isi minaamasinna songote cimeeyye kaaˈlitinosi daafira, teeda baˈino misilla laˈˈannokki gede albinni roore qorophino.
19. Xaa geeshsha qeeˈlate sharrammanni heeˈnoommo laanfe heedhunkero maa assa dandiineemmo?
19 Qeeˈlinoommokki laanfe heedhunkero gara ikkinokkire assineemmokki gede maa assa dandiineemmo? Yesuusi “Baqqi yitine agadhe” yee amaalino amaale harunsa hasiissannonke; tini jifamate giddora eˈneemmokki gede kaaˈlitannonke. Laanfekki qeeˈloottoha lawannohe woyite nafa jifamate giddora massahera dandaanno coye woˈmanka woyite qorophi. (1 Qor. 10:12) Laanfekki qeeˈlatto gede kaaˈlinohe coye woˈmanka woyite assa agurtooti. Jifamate giddora eattokki gede dandiittore baala assi.—2 Ph. 3:14.
QOROPHINE HEEˈNIRO AFIˈNANNI BAˈRAAˈRA
20-21. (a) Jifamate giddora eˈneemmokki gede qorophine heeˈnummoro afiˈneemmo baˈraaˈri maati? (b) Dandiinummore assinummoro Yihowa maa assannonke? (2 Qorontoosi 4:7)
20 Jifamate giddora eˈneemmokki gede woˈmanka woyite qorophine heeˈra gaabbissannota ikkitinokkita addaxxa dandiineemmo. ‘Cubbo loonsiro yannate geeshshi hagiirre’ afiˈnanniha ikkara dandaanno; Yihowa biddishshi garinni heeˈne afiˈnanni hagiirri kayinni lowo geeshsha rooranno. (Ibi. 11:25; Far. 19:8) Korkaatuno kalaqammoommohu isi biddishshi garinni heeˈnammoraati. (Kal. 1:27) Yihowa hagiirsiisanno garinni heeˈnummoro keeraanchu tiiˈˈi heeˈrannonke hattono albillitte hegere heeshsho afiˈneemmo.—1 Xim. 6:12; 2 Xim. 1:3; Yih. 20, 21.
21 ‘Maalu daafuraamo’ ikkinoti egennantinote. Kayinni togo yaa laanfenke qeeˈlate assa dandiineemmori dino yaa diˈˈikkitino. Yihowa hasiissannonke wolqa oye ninke kaaˈlate qixxaawaho. (2 Qorontoosi 4:7 nabbawi.) Ikkirono Maganu aannonketi mannu wolqara aleenni ikkitino wolqa ikkinota wodanche. Kayinni umo fonqolu giddora eˈneemmokki gede ninke assa dandiineemmore baala assa hasiissannonke. Ninke dandiineemmore baala assinummoro Yihowa hasiissanno yannara lede jawaante oyenke huuccattonkera dawaro qolannota addaxxa dandiineemmo. (1 Qor. 10:13) Addanko Yihowa kaaˈlonni jifamate giddora eˈneemmokki gede woˈmanka woyite qoropha dandiineemmo.
FAARSO 47 Barru Baala Yihowa Huucciˈno
a HARANCHO XAWISHSHA: Maatewoosi 26:41 ‘Ayyaana’ yinoonnihu, mitto coye assineemmo woy hendeemmo gede xixxiibbannonkete giddonke noo wolqaati. ‘Maala’ yinoonnihu qole guuntete xeˈnenkeeti. Gara ikkinore assate hasatto noonkeha ikkirono, qoropha hoongummoro Qullaawu Maxaafi digaraho yaannore assate fonqolammammora dandiineemmo.
b Jawa cubbo loosino mancho, Hegerera Hagiidhitanni Heeˈra Dandaatto! yaanno maxaafa roso 57 naxiwe 1-3 nna Bocaasa 2020te Agarooshshu Shaera qoola 27-29 gufo 12-17 fulinohu “Illekki Albillittete Yanna ‘Dhaabbe Laˈo’” yaanno birxichira noo hedo kaaˈlitasira dandiitanno.
c MISILETE XAWISHSHA: Mittu rodii soodo barru qummeeshsha nabbawanni no, barra sagalete fooliishsho yannara Qullaawa Maxaafa nabbawanni no; hattono hawarro Kiristaanu Heeshshonna Soqqansho Gambooshshe haˈre no.
