1, 2. (a) Wedellu Sheexanunna agaanintete ledo olante qeeltanno gede kaaˈlannonsari maati? (Hanafote noo misile lai.) (b) Konni birxichira maa xiinxallineemmo?

SOQQAMAASINCHU Phaawuloosi Kiristaanu heeshsho olamaanote ledo taashshino. Ikkollana, olammeemmohu mannu ledo ikkikkinni ayyaanaamittete olaati. Ikkirono diinnanke addanka nooreeti. Sheexaanunna agaaninte lowo diro olantanni keeshshitino daafira woˈnaalshu noonsareeti. Konnira, insa olamme qeela dandiineemmokkiha lawankera dandaanno. Roorenkanni wedella ikkino Kiristaani ola qeelannokkiha lawara dandaanno. Ikkina insa mannunnita roortino wolqa afidhinota busha ayyaanu kalaqo qeela dandiitannohu hiittoonniiti? Wedellu Sheexaanenna agaaninte qeela dandiitanno, qoleno qeeltanni no! Qeeltanno gede kaaˈlannonsari maati? ‘Mootichu wolqa’ afiˈransaati. Qoleno olu uduunne uddidhino. Seekkite qajeeltino olamaano gede, insa “Maganunniha olu bagado baala” uddidhino.—Efesooni Sokka 6:10-12 nabbawi.

² Phaawuloosi konne lawishsha coyiˈrinohu Roomu olanto uddidhannoha olu uduunne hede ikkara dandaanno. (Soq. 28:16) Konni birxichira Phaawuloosi coyiˈrinoha konne dhagge ikkanno lawishsha  xiinxallineemmo. Qoleno mitu wedelli mitto mittonka olu uduunne uddiˈra shota ikkitinokkihu mayiraatiro, hattono konne uduunne uddiˈra mayi horo afidhinoro coyidhinore laˈneemmo.

3, 4. Qullaawu Maxaafi giddo noo halaali Roomu olanto usudhitanno qawatto gede ikkinohu hiittoonniiti?

³ Efesooni Sokka 6:14 nabbawi. Roomu olanto hallinsa gawajjamannokki gede usudhitanno sinnaari woy qawatto aanaho siwiila gannoonnite. Qoleno tini qawatto olamaanchu halli aleenni uddiˈrinoha olu uduunne irkise amadate kaaˈlitannosi. Hattono mite qawatto olamaano bisenna cube wodhitannowa afidhino. Olamaanchu tenne qawatto seekke usudhiro, beˈe yiikkinni olama dandaanno.

⁴ Hatteente gede, Maganu Qaalinni ronsoommo halaali kaphu ammaˈno rosi gawajjannonkekki gede kaaˈlannonke. (Yoh. 8:31, 32; 1 Yoh. 4:1) Qullaawu Maxaafi halaalira noonke baxilli lexxanno gede assiˈnummoro, ‘gagasu uddanonke’ duqqa yaano, Qullaawu Maxaafiha xintu seera harunsa diqarrissannonke. (Far. 111:7, 8; 1 Yoh. 5:3) Qoleno Maganu Qaali giddo noo halaali xawe leellinkero, gibbannonkeri albaanni halaaleho halama dandiineemmo.—1 Phe. 3:15.

5. Halaale coyiˈra hasiissannonkehu mayiraati?

⁵ Qullaawu Maxaafi halaali xawe leellinkero konni halaali garinni heeˈneemmo, hattono woˈmante yannara halaale coyiˈneemmo. Kapho giwa hasiissannonkehu mayiraati? Korkaatuno Sheexaanu horoonsiˈranno uduunnichi giddo mittu kaphoho. Kaphu, coyiˈranno manchono ikko hakkonne kapho ammananno mancho gawajjanno. (Yoh. 8:44) Konnira guuntete xeˈne noonkere ikkinummorono, kaphuwiinni xeertiˈra hasiissannonke. (Efe. 4:25) Kayinni togo assa shota diˈˈikkitino. Abigayeeli yinanniti 18 diro ikkannose rodoo togo yitino: “Halaale coyiˈra woˈmanka woyite kaaˈlitannoha lawa hoogara dandaanno; hakko iso kapho coyiˈne mittu qarri giddonni fula dandiinanni woyite halaale coyiˈra qarra ikkitara dandiitanno.” Ikkina ise ayewoteno halaale coyidhanno gede assinoseri maati? Ise ledde togo yitino: “Halaale coyiˈreemma woyite Yihowa albaanni keeraanchu tiiˈˈi heeˈrannoe. Togo assummaro, anniˈyanna amaˈyano ikko jaallaˈya ammantannoe.” Vikitooriya yinanniti 23 diro ikkannoseti togo yitino: “Halaale coyiˈneemmonna ammanneemmore seekkine cuˈmineemmo woyite wolootu qarrissankera dandiitanno. Ikkollana togo assinummoro waajjineemmokkire ikkineemmo, Yihowawa albinni roore shinqeemmo, hattono baxxannonkeri ayirrissannonke.” Ee, woˈmante yannara ‘hallinkera halaale sinnaaru gede assine qodha’ hasiissannonke.

6, 7. Keeraanchimma siwiilu uddano ledo taashshinoonnihu mayiraati?

⁶ Umi xibbi diro Roomu olanto gagasoho uddidhanno uddano giddo mitte, siwiillatenni loonsoonnite. Tenne siwiilla olamaanchoho halli ale goltanno gede assine seekkini gedensaanni, uddanote qolle usurranni. Olamaanchu qotirano siwiillatenni gargarannosire seekkine uddanosi ledo xaadinsanni. Togoo uddano olamaanchu hasiˈri gede milli yaannota hooltara dandiitanno, hattono olamaanchu kuni siwiilu uduunni wodhino bayichira nooronna teˈee buuxate mule mule layiˈra hasiissannosi. Ikkollana, tenne siwiilu uddano uddiˈrasi, diinu bisetenni woy maxxichunni wodanasi woy wole bisisi kifilla qasannosikki gede kaaˈlitannosi.

⁷ Olamaano uddidhannoti siwiilu uddano, lawishshu wodananke gawajjotenni agartannota Yihowata xalala seerubba dancha gede assite xawissanno. (Law. 4:23) Mittu olamaanchi siwiilunni loonsoonnita gagasu uddanno fushshe hoole, shattara uddano diuddiˈranno; hatteente gede ninkeno gara ikkinoha Yihowa seera harunsa agurre uminke seerinni massagama dihasiissannonke. Mannu ooso uminsanni lawishshu wodanansa gawajjannore gargadha didandiitanno. (Law. 3:5, 6) Hatteentenni Yihowa uyinonketi ‘siwiilu uddano’ wodananke gawajjotenni agartanno  gede, garu basera nooronna teˈee ganyine buuxa hasiissannonke.

8. Yihowa biddishsha harunsa hayyote yineemmohu mayiraati?

⁸ Yihowahu xalalu seeri harunsate qarrisannohehu woy wolapho hoogatto gede assinoheha lawe egenninohe? Daanieeli yinannihu 21 diro ikkannosi rodii togo yiino: “Qullaawu Maxaafiha xintu seera harunseemmo daafira ledoˈya rossanno oosonna rosiisaano haariintannoe. Konninni kainohunni hakka woyitira qara baeemmo, hattono dadilleemmo.” Isi tenne qeelanno gede kaaˈlinosiri maati? Isi lede togo yiino: “Gale hosanni Yihowa biddishsha harunsa afidhino horo wodanchoommo. Mite ‘jaallaˈya’ jingilli assitanno xagga adha hanaffino; wolootu qolte roso agurte fultino. Heeshshonsa umo lekkicho baˈinota laeemmo woyite dadilleemmo. Yihowa ninke agarannonke.” Midiseni yinanniti 15 diro ikkannose rodoo togo yitino: “Yihowa biddishsha harunsanna darawoˈya hagiirraamma ikkate yite assitannore assa giwa shota diˈˈikkitinoe.” Ikkina ise mayi kaaˈlinoseyya? Ise togo yitino: “Yihowa suˈma duqqe noommatanna togoo fonqolo iillishanni nooehu Sheexaane ikkinota qaagate woˈnaaleemma. Konne fonqolo qeeleemma woyite aneneetira nooe ayirrinyi lexxanno.”

9-11. (a) Kiristaanu wodhanno koatte maati? (b) Dancha duduwo waajjinummokki duduwate mayi kaaˈlannonke?

⁹ Efesooni Sokka 6:15 nabbawi. Mittu roomu olamaanchi koatte woy caamma wodha hoogiro olaho qixxaawino yaa didandiinanni. Gogunni seekkinoonnihu kuni faˈnanchu caammi kaajjadoho. Konne caamma injiinohanna kaajjado ikkanno gede assine seekkinoonni.

¹⁰ Roomu olanto konne caamma wodhitannohu ola olamateeti; Kiristaanu kayinni lawishshu caamma wodhannohu keeru sokka duduwateeti. (Isa. 52:7; Rom. 10:15) Ikkirono faro afiˈneemmo woyite farciˈrate worbuulle ikka hasiissannonke. Boo yinannihu 20 diro ikkannosi rodii togo yiino: “Alba ledoˈya rossanno oosora farciˈra waajjeemmo. Waajjeemmohu saaleemmo daafiraati. Hakka warita qaageemmo woyite kayinni, hatte yannara waajjeemmohu mayiraatiro dileellannoe. Xa darawoˈyara farciˈra hagiirsiissannoe.”

¹¹ Batinyu wedelli balaxe qixxaawansa waajjikkinni dancha duduwo duduwate kaaˈlitinonsata coyiˈrino. Atino farciˈrate qixxaawa dandaattohu hiittoonniiti? Juuliya yinanniti 16 diro ikkannoseti togo yitino: “Rosu minira haˈreemma woyite borsiˈyara borro wodhe adhe haˈreemma; qoleno ledoˈya rossannori hedonsanna ammantannore coyidhanno woyite macciishsheemma. Togo assaˈya mayi hasiisannonsaro afate kaaˈlitannoe. Seekke qixxaawummaro insara kaaˈlitannonsa hedo kulammansara dandeemma.” Makeniizi yinanniti 23 diro ikkannosetino togo yitino: “Wolootaho hendeemmohanna insa coyidhanna seekkine macciishshineemmoha ikkiro, darawonke yaachishinonsare wodancha dandiineemmo. Wedellaho qixxeessinoonni borro baala nabbawate woˈnaaleemma. Togo assaˈya Qullaawu Maxaafinni woy jw.org aaninni darawoˈyara kaaˈlitannonsa hedo kulate kaaˈlitannoe.” Kuri roduuwi coyiˈrinori leellishannonte gede, farciˈrate seekkitine qixxaabbiniro, ‘koatteˈne’ wodhitinoonnihu gedeeti.

12, 13. Sheexaanu olannote ‘giirate gede wala yitanno koottalla’ giddo mite hiikkuriiti?

¹² Efesooni Sokka 6:16 nabbawi. Shoole midaado afidhinoti Roomu olamaano wonqidhannoti jawa “wonqo” qotunni kayisse mogolete geeshsha goltannote. Tini wonqo, olamaano diinu bagadunninna maxxunni gawajjannonsata gargadhate kaaˈlitannonsa.

¹³ Sheexaanu aananke olannote ‘giirate gede wala yitanno koottalla’ giddo mitte Yihowa daafira coyiˈnanni kaphooti. Sheexaanu Yihowa ate daafira hedannokkihunna baxannohekkihu gede assite hedattora hasiˈranno. Hanni 19 diro ikkannosete Iida lawishsha laˈno; Iida ‘Ani  ditidhoommate’ yite heddanno. Ise togo yitino: “Alba ‘Yihowa anewa dishiqanno, hattono Jaalaˈya ikka dihasiˈranno’ yee duucha woyite hedeemma.” Ise tenne hedo qeeltanno gede kaaˈlinoseri maati? Iida togo yitino: “Gambooshshu ammanaˈya kaajjishinoe. Bashsho mittu manchino ani qoleemma dawaro macciishshannoha lawannoekki daafira, gambooshshunniwa sammi yee anga xaaxire ofolleemma. Xa kayinni gambooshsheho qixxaawe haˈre lame sase dawaro qoleemma. Togo assa shota ikka hooggurono dawaro qoleemma woyite tashshi yaannoe. Ammanate roduuwiˈyano lowo geeshsha jawaachishinoe. Gambooshshuwiinni higeemma yanna baalantera Yihowa baxannoeta hedeemma.”

14. Iida lawishshinni maa huwanteemmo?

¹⁴ Iida lawishshi mitto coye huwanteemmo gede kaaˈlannonke: Olamaano wonqidhanno wonqo mittu garite; ammanate wonqonke kayinni geeshsha ajjara woy lexxitara dandiitanno. Ammananke lexxitanno woy ajjanno gede assiˈneemmori ninkeeti. (Mat. 14:31; 2 Tes. 1:3) Konni daafira ammananke kaajjishiˈrate sharrama hasiissannonke!

15, 16. Hexxo gulleete gede ikkitinohu hiittoonniiti?

¹⁵ Efesooni Sokka 6:17 nabbawi. Roomu olamaano wodhitanno gullee uminsa, goowinsanna albinsa gawajjamannokki gede kaaˈlitannonsa. Mite gullee rarraasincho afidhino daafira, olamaanchu fushshe anga rarraasirara dandaanno.

¹⁶ Gullee olamaasinete umo danotenni agartannonte gede, ‘gatote hexxonke’ wodanankenna hedonke agartanno. (1 Tes. 5:8; Law. 3:21) Hexxo, Maganu einonke qaale illachinsheemmonna qarru iillannonke woyite quwa saˈne yaandeemmokki gede kaaˈlitannonke. (Far. 27:1, 14; Soq. 24:15) Ikkollana, ‘gatote gulleenke’ danotenni  agartankera hasiˈnummoro, lawishshu yaattonni fushshine anga amada agurre umoho wodha hasiissannonke.

17, 18. (a) Sheexaanu gulleenke fushshine hoolleemmo gede assate woˈnaalannohu hiittoonniiti? (b) Sheexaanu kaphinni dogammoommokkita leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁷ Sheexaanu gulleenke fushshine hoolleemmo gede assate woˈnaalannohu hiittoonniiti? Hanni Yesuusira assinore hendo. Sheexaanu, Yesuusi mannu ooso gashshate hexxo noosita afinoti egennantinote. Ikkollana, Yesuusi Yihowa murino yanna iillita geeshsha agadha hasiissinosi. Qoleno hakkuyira albaanni qarrame reyaraati. Ikkollana Sheexaanu, Yesuusira mulenni moote ikkanno gede assanno doorsha shiqishinosi. Sheexaanu Yesuusi mitte hige calla guluphe magansiˈrisiro, hasiˈrinore baala shiima yanna giddo aannosita kulinosi. (Luq. 4:5-7) Xaa yannarano Sheexaanu Yihowa haaro alamera lowo atoote eemmoˈne yee qaale einota afino. Ikkollana tini hexxo woˈmita geeshsha agadha hasiissannonke; hakka geeshsha qole lowo qarri iillankera dandaanno. Sheexaanu tenne afino daafira, xaa yannara qinaabbino heeshsho heeˈrate sharrammeemmo gede duucha doorsha shiqishannonke. Isi hasiˈnoommore baala xaanni afiˈrate sharrammeemmo gede assankera woˈnaalanno. Qoleno Maganu Mangiste agurre maalaamittete coye balaxisiinseemmo gede assate sharramanno.—Mat. 6:31-33.

¹⁸ Sheexaanu dogansara wodhinokkihu batinyu wedelli no; kuri giddo mitte 20 diri balla ikkannosete Kiyaana yinanni Kiristaanchooti. Ise togo yitino: “Qarranke baala huntannoti Maganu Mangiste calla ikkitinota afoomma.” Tini hexxo ise maa assitanno gede kakkayissinose? Kiyaana togo yitino: “Gannatete hexxo, tenne alamera noo coyi yannate geeshshiha calla ikkinota qaageemma gede kaaˈlitinoe. Dandooˈya horoonsiˈre maalaamittete coye duuˈnatenna, maalaamittete loosinni lowo deerra iillate disharrameemma. Yannaˈyanna wolqaˈya ayyaanaamittete looso loosate horoonsiˈreemma.”

19, 20. Maganu Qaale horoonsiˈrate dandoonke woyyeesiˈrate mayi kaaˈlannonke?

¹⁹ Phaawuloosi sokkasi borreessi yannara Roomu olamaano horoonsidhanno bise seendille 50cm ikkitanno. Alba Roomu olamaano worbuulle ikkitinohu mittu korkaati, olu uduunnensa horoonsidhanno gara barru baala rosiisidhanno daafiraati.

²⁰ Phaawuloosi Maganu Qaali bisete gede ikkinota coyiˈrino; tenne bise uyinonkehu Yihowaati. Ikkollana ammanankera gaaramateno ikko, hedonke biddi assiˈneemmo gara afate Maganu Qaale horoonsiˈrate dandoo woyyeessiˈra hasiissannonke. (2 Qor. 10:4, 5; 2 Xim. 2:15) Tenne dandoonke woyyeessiˈrate mayi kaaˈlannonke? Sebastiyaani yinanniti 21 diro ikkannoseti togo yitino: “Qullaawa Maxaafa nabbaweemma woyite mitte mittente fooliishsho giddonni mitte kiiro doodhe borreessiˈrate rosichi nooe. Konni garinni baxeemma qummeeshshuwa gamba assiˈranni noomma. Tini albinni roore Yihowa hedo afate kaaˈlitinoe.” Aleenni qummi assinihu Daanieelino togo yiino: “Qullaawa Maxaafa nabbaweemmo woyite, soqqameemmo yannara xaadeemmo manna kaaˈlate horoonsiˈreemmo qummeeshshuwa afiˈrate woˈnaaleemmo. Mannu Qullaawa Maxaafa banxeemmotanna insa kaaˈlate sharrammeemmota huwatiro, sokkanke macciishshara dandaannota wodanchoommo.”

21. Sheexaanenna agaaninte waajjine sheke yaa hasiissannonkekkihu mayiraati?

²¹ Konni birxichira kulloonni wedelli lawishshi leellishannonte gede, Sheexaanenna agaaninte waajjine sheke yaa dihasiissannonke. Kuri diinnanke wolqaataamma ikkiturono, qeela dandiineemmo. Insa reyitannoreeti. Muli yannara, Kiristoosihu Kumu Diri Gashshooti giddo, Sheexaanunna agaaninte mittoreno assite diaffanno; Kumu Diri Gashshooti gedensaanni insa baˈanno. (Aju. 20:1-3, 7-10) Diininke daafira, isi horoonsiˈranno hayyonna hedosi anfoommo. Yihowa kaaˈlonni diinanke qeela dandiineemmo!