1-2. (a) Mannu ooso shesho hasidhannotanna woloota sheshifachishate dandoo noonsata leellishanno lawishsha kuli. (b) Mitu qaaqquulli gawajjamannohu hiittoonniiti?

MANNU ooso shesho hasidhanno; hattono woloota sheshifachishate dandoo noonsa. Lawishshaho mittu qaaqqi godoˈlanni heeˈre uwe gulucho gaˈne madiriro, raaranni amanniwa woy annunniwa maranno. Annunna ama mada hursa dandiitannokkiha ikkirono, qaaqqo dogisiissara dandiitanno. Insa qaaqqo ma ikkinoro xaˈmitara, hindiiddo fiitasira, rimmi assite hanqaffe dogisiissasira hattono madate xagicho gantaranna hoccunni usurtasira dandiitanno. Qaaqqu mulenni wiˈla agure godoˈlete higara dandaanno. Galte hossanni madano hurtanno.

² Mito woyite kayinni qaaqquullu hakkiinni roore gawajjamanno. Mito qaaqquulle bushiinshanninsa. Mittu qaaqqi mitte hinge woy duucha hinge bushiinshoonniha ikkara dandaanno. Ikkihano ikkiro, bushiinshoonniri lowo yanna xissiisidhanni heedhanno. Mito woyite bushiishino mancho amande qorichinshanni. Mite yannara kayinni bushiishino manchi qorichishamikki gatinoha lawara dandaanno. Bushiishino mancho bayichonko anfe qorichinshiro nafa, bushiinshoonni qaaqquulli lophe jajjabba ikkihu gedensaannino xissonsa hura hooggara dandiitanno.

3. Layinki Qorontoosi 1:3, 4 yitanno garinni Yihowa maa hasiˈranno? Hiikkuri xaˈmuwa xiinxallineemmo?

³ Anje heeˈreenna bushiinshoonni Kiristaanchi lophihu gedensaannino xisso agura hooggusiro mayi kaaˈlasira dandaanno? (2 Qorontoosi 1:3, 4 nabbawi.) Yihowa oososi baxillenna shesho afidhara hasiˈrannoti egennantinote. Konni daafira hanni sase xaˈmuwa xiinxallino: (1) Anje heedheenna bushiinshoonninsarira  shesho hasiissannonsahu mayiraati? (2) Togoo manna sheshifachisha dandiitannori ayeooti? (3) Insa danchu garinni sheshifachisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

4-5. (a) Qaaqquullunna jajjabbu mitto ikkitinokkita qaaga hasiissannohu mayiraati? (b) Qaaqquulle bushiisha insa woloota ammaˈnitannokki gede assitannohu hiittoonniiti?

⁴ Anje heedheenna bushiinshoonniri lophite jajjabba ikkituhu gedensaanni nafa shesho hasiissannonsaha ikkara dandaanno. Mayira? Tenne huwatate qaaqquullunna jajjabbu lowo geeshsha babbaxxitinore ikkitinota qaaga hasiissannonke. Qaaqquullu miicantanno garinna jajjabbu miicantanno gari babbaxxinoho. Hanni mito lawishsha laˈno.

⁵ Qaaqquullu lossannonsanna towaatannonsa manni ledo jaalooˈmanno hattono insa addaxxanno. Qaaqquullu togoo jaalooma kalaqiˈransa masannokkinna baxannonsa manna addaxxanno gede assitannonsa. (Far. 22:9) Duucha woyite qaaqquulle bushiishshannori mini giddo maatensa miillaati woy maatensawa aananno mannaati. Ammaˈnitino manchi bushiishinonsa qaaqquulli lophite jajjabba ikkituhu gedensaannino manna ammaˈna qarra ikkitansara dandiitanno.

6. Qaaqquulle bushiisha insa baasa gawajjitanno yineemmohu mayiraati?

⁶ Qaaqquullu umonsa gargadhite diaffanno. Hakko daafira bushiishannonsa manchi baasa gawajjannonsa. Adhamino manni assannohu siimu xaadooshshira iillate lowo diri gatinonsare beebbaataamma qaaqquulle bushiisha insa lowo geeshsha gawajjitannonsa. Qoleno siimu xaadooshshira gara ikkitinokki lao heedhannonsa gede assitanno; hattono qaaqquullu insaneeto tidhitinokkiri gede assite laˈanno gedenna woloota ammaˈnitannokki gede assitanno.

7. (a) Qaaqquulle bushiishshannori insa doggara dandiitannohu mayiraati? Insa hatto assitannohu ma garinniiti? (b) Togoo kaphi qaaqquulle gawajjara dandaannohu hiittoonniiti?

⁷ Qaaqquullu gawajjannonsa coye badde affe hakko coyiwiinni xeertiˈrate dandoo diafidhino. (1 Qor. 13:11) Konni daafira qaaqquulle bushiishannohu xagaraamu manchira insa doga diqarrissannosi. Togoo manni qaaqquulleho kapho kulara dandaanno; lawishshaho, bushuullu insa ikkitinota kulansara, assinummori woleho dikullannireeti yaansara, kulturo nafa ammanannonsahu nookkita kulara, hattono qaaqqunna jawu siimu xaadooshshe assannohu mimmito baxanno daafiraati yee dogansara dandaanno. Kuri qaaqquulli kuni baalu kapho ikkinota affannohu lowo diri gedensaanni ikkara dandaanno. Togoo qaaqquulli, battaabbinore, mannu woriidirenna baxillunna shesho hasiissannonsakkire ikkitinohu gede assite heddanni lophitanno.

8. Yihowa miicantinore sheshifachisha dandaannota addaxxineemmohu mayiraati?

⁸ Konni daafira, anje bushiinshoonni manni lowo diro xissiisiˈransa dhagge diˈˈikkitanno. Tini shagaggiˈnanni jaddooti! Alame woˈmate halaˈlinohu kuni assooti, heeˈnoommohu goofimarchu yannara ikkinota leellishanno; goofimarchu yannara mannu “baxillu nookkiha” ikkannota, hattono ‘bushunna awaawuranno manni bunshete aana bunshe ledannota’ masaalloonni. (2 Xim. 3:1-5, 13) Sheexaanu horoonsiˈranno hayyo bunshe woˈmitinote; qoleno mannu Sheexaane hagiirsiisannore assansa dadillissannote. Ikkollana Yihowa wolqa, Sheexaanunnitano ikko isi hasatto wonshitannori wolqa roortanno. Yihowa Sheexaanu xagarro seekke afino. Konni daafira, Yihowara xissonke leeltannositanna sheshifachishankera dandaannota addaxxineemmo. “Jawaante baalate Magani” Yihowa soqqamaano ikkankenni maassammoommoreeti; isi “qarrinke baalu  giddo jawaachishannonke daafira, ninkeno Maganuwiinni afiˈnoommo jawaantenni, qarru baalu giddo noore jawaachisha dandiineemmo.” (2 Qor. 1:3, 4) Ikkina Yihowa jawaachishannonkehu ayeoo widoonniiti?

9. Moote Daawiti Faarso 27:10te coyiˈrino garinni, Yihowa maatensa tugge agurtinonsare ma assanno?

⁹ Hakko iso anninsanna amansa tuge agurinonsarira woy ammaˈnino manni bushiishinonsa qaaqquullira shesho hasiissannonsa. Faarsaasinchu Daawiti baalunkunni roore sheshifachishankera dandaannohu Yihowa ikkinota huwatino. (Faarso 27:10 nabbawi.) Daawiti maatensa tugge agurtinonsare Yihowa towaatannonsata addaxxino. Yihowa konne assannohu hiittoonniiti? Isi uullate aana noori ammanantino soqqamaasinesi widoonni sheshifachishannonke. Ledonke Yihowara soqqantanno roduuwinke, ayyaanaamittete maatenkeeti. Lawishshaho Yesuusi, ledosi Yihowa magansidhannore roduuwaˈya hattono amaˈya yiino.—Mat. 12:48-50.

10. Soqqamaasinchu Phaawuloosi cimeessa ikke loosanno loosi daafira mayino?

¹⁰ Hanni Kiristaanu songo maatete gede ikkitinota leellishanno lawishsha laˈno. Soqqamaasinchu Phaawuloosi chaachaarahonna ammanamino cimeessaati. Isi wolootaho dancha lawishsha ikkino; isinni, isi Kiristoosi lawishsha harunsinonte gede wolootuno isi lawishsha harunsitanno gede qullaawu ayyaaninni amaalino. (1 Qor. 11:1) Phaawuloosi cimeessa ikke loosanno loosi daafira togo yiino: “Oosose seekkite towaaxxitanno ama gede, giddoˈne kawajjotenni heeˈnoommo.” (1 Tes. 2:7) Yannankera nooti ammanantino cimeeyyeno Qullaawa Borro horoonsidhe awu afiinni coyidhe shesho hasiissannonsare jawaachishshanno.

11. Woloota sheshifachishshannori cimeeyye calla diˈˈikkitino yineemmohu mayiraati?

¹¹ Bushiinshoonnire sheshifachisha dandiitannori cimeeyye callateni? Deeˈni. Ninke baalunku ‘mimmito jawaachisha’ hasiissannonke. (1 Tes. 4:18) Roorenkanni ayyaanaamittetenni gikki yiinohu meya roduuwi, shesho hasiissannonsare meya roduuwa sheshifachisha  dandaanno. Yihowa isonooto qaaqqose dogisiissanno ama ledo taashshasi garankolla. (Isa. 66:13) Qullaawu Maxaafi dadillitinore sheshifachishino meentire kulanno. (Iyo. 42:11) Xaa yannarano Yihowa xissiisiˈrinoha meya roduuwansa sheshifachishate woˈnaalanno meento laˈˈanno woyite lowo geeshsha hagiidhanno! Mito woyite songote cimeeyye ayyaanaamittetenni gikki yitino rodoo, wole xissiisidhinota meya rodoo sheshifachishshanno gede hayyotenni xaˈmitara dandiitanno. *

12. Maa assineemmokki gede qoropha hasiissannonke?

¹² Ammanate rodiinke mannu afara hasiˈrannokkire kulankera qora dihasiissannonke. (1 Tes. 4:11) Ikkina shesho hasiissannonsare kaaˈla dandiineemmohu hiittoonniiti? Hanni insa sheshifachisha dandiineemmota onte doogga Qullaawu Maxaafinni laˈno.

13. Umi Mootoolla 19:5-8 kultanno garinni, Yihowa sokkaasinchi Eeliyaasira maa assino? Ninke isi lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹³ Kaaˈlannonsare asse. Masaalaanchu Eeliyaasi lubbosi adhe xooqanni noo yannara, hexxo mudhino daafira reyo halchino. Yihowa konne yaadino soqqamaanchosi jawaachishate mitto wolqaataamo sokkaasincho soyino. Sokkaasinchu Eeliyaasira hakka woyite hasiise noore asse kaaˈlino. Isi raˈino sagale oyesi shaqqillunni iti yiinosi. (1 Mootoolla 19:5-8 nabbawi.) Tenne xaggenni kaajja roso ronseemmo: Wolootaho assineemmohu shiimu danchu coyi nafa lowore kaaˈlansara dandaanno. Lawishshaho, sagale koyisa, mitore aa woy jawaachishannore coyiˈra hexxo mudhitino roduuwinke banxeemmonsatanna insa daafira hendeemmota huwattanno gede assitara dandiitanno. Roduuwinkera iillinonsare kayinse hasaawa waajjinummoro nafa, togoore assine kaaˈlinammonsara dandiineemmo.

14. Eeliyaasi xaggenni maa ronseemmo?

¹⁴ Yaaddinori waajjitannokkinna beˈe yitannokki gede asse. Eeliyaasi xaggenni ronseemmohu wolu rosino no. Yihowa kuni masaalaanchi xeertowa nooha Korebi Ilaala iillanno gede maalaletenni kaaˈlinosi. Yihowa lowo xibbi diri albaanni dagasi ledo qaalu gondooro einohu hattee baseraati; konnira Eeliyaasi hakkiira iillita wodanu hirikki yiinosiha ikkara dandaanno. Eeliyaasi, ‘Gawajjaera hasiˈranno manni xaate horo diˈˈiillannoe’ yee harshammi yiinoha ikkara dandaanno. Konni lawishshinni maa ronseemmo? Bushiinshoonni manna sheshifachisha hasiˈnummoro, balanxe wodanaaˈmitanno gede assa hasiissannonkeha ikkara dandaanno. Lawishshaho, cimeeyye mitte gawajjantino rodoo tenne hajo daafira Gambooshshu Addaraashera hasaawantenni mine deseˈe yitinowa hasaawinsasera hasidhannoha ikkara dandaannota qaaga hasiissannonsa. Wolootu kayinni Gambooshshu Addaraashe giddo hasaawinsansara hasidhannoha ikkara dandaanno.

15-16. Seekke macciishshate yaa maa maa assate?

¹⁵ Seekkitine macciishshe. Qullaawu Maxaafi, “Mannu baalu macciishshate rahinoha, coyiˈratenna hanqoho muddamannokkiha ikko” yee amaalannonke. (Yai. 1:19) Wolootu hasaaphitanno woyite seekkitine macciishshitinanni? Seekke macciishshate yaa, cuqqi yinikki coyiˈranno mancho laˈnanni macciishsha calla labbankera dandiitanno. Ikkollana dancha gede macciishshate yaa hatto assa calla diˈˈikkitino. Lawishshaho, Eeliyaasi gedensoonni yaachishinosire baalankare hasaaphi woyite Yihowa seekke macciishshinosi. Yihowa, Eeliyaasi waajjinota, callatinotanna loosisi waaga afiˈrinokkihu gede asse hedinota wodanchino. Hakko daafira Yihowa, Eeliyaasi yaachishinosire baala qeelanno gede baxillunni kaaˈlinosi. Tini,  Eeliyaasi hasaaphanna seekke macciishshinota leellishshanno.—1 Mot. 19:9-11, 15-18.

¹⁶ Wolootu hasaaphitanna macciishshineemmo woyite, baxillenna mararro leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti? Mito woyite godowinta mararreemmonsata leellishannoha boode coye hayyotenni coyiˈra, hedonke xawissara dandiitanno. Lawishshaho, togo yaa dandiitinanni: “Iillinohe coyi lowo geeshsha dadillisannoho! Qaaqquulle togo assa horo gara diˈˈikkitino!” Qoleno hasaawissinanni heedhinoonni rodii yiinore garunni huwattinoonnita buuxate mitte lame xaˈmo xaˈmitinara dandiitinanni. Konni garinni shaqqillunni coyiˈraˈne, seekkitine macciishshitinanni heedhinoonnitanna marartinannisita huwatanno gede assitara dandiitanno.—1 Qor. 13:4, 7.

17. Cincineemmorenna ‘coyiˈrate muddammeemmokkire’ ikka hasiissannonkehu mayiraati?

¹⁷ Ikkollana ‘coyiˈrate muddammeemmokki’ gede qoropha hasiissannonke. Gawajjamino manchi hasaaphanno woyite, iso amaalate woy hedosi taashshate yitine mereero eˈinoonte. Qoleno cincitinannire ikke! Eeliyaasi giddosita Yihowara hasaaphi woyite, hexxo mudhino daafira hururame coyiˈrino. Yihowa Eeliyaasira ammanasi kaajjitanno gede kaaˈlisi gedensaannino, Eeliyaasi xaano alba coyiˈri garinni coyiˈrino. (1 Mot. 19:9, 10, 13, 14) Tenne xaggenni maa ronseemmo? Mito woyite dadillino manni giddonsata xaa xaa kuˈla hasiˈrannoha ikkara dandaanno. Tenne yannara, ninkeno Yihowa gede cincine macciishsha hasiissannonke. Qarrinsara mala kulate woˈnaalantenni mararronna shaqqille leellisha hasiissannonke.—1 Phe. 3:8.

18. Huuccattonke hexxo mudhitinore sheshifachishshara dandiitanno yineemmohu mayiraati?

¹⁸ Xissiisiˈrino manchi ledo Yihowara giddoˈneta kultine huuccidhe. Hexxo mudhino manchi huuccatto assiˈra hoogara dandaanno. Kuni manchi Yihowa coyishiishate diˈˈikkoommoho yee hedara dandaanno. Suˈmasi ganne ledosi huuccatto assiˈra, konne mancho sheshifachishshara dandiitanno. Huuccatto assineemmo woyite, hexxo mudhinoha ammanate rodoonke ninkeno songono baxxannosita Yihowara kula  dandiineemmo. Qoleno Yihowa konne muxxe soqqamaanchosi sheshifachishannosinna sissannosi gede huucca dandiineemmo. Togoo huuccatto, hexxo mudhitinore lowo geeshsha sheshifachishshara dandiitanno.—Yai. 5:16.

19. Woloota sheshifachishshanno qaalla doodhate mayi kaaˈlannonke?

¹⁹ Hursitannotanna sheshifachishshanno qaalla doortine coyidhe. Heddine coyidhe. Kaˈni gede coyiˈnanni qaali madiissara dandaanno. Awu afiinni coyiˈra kayinni hursitanno. (Law. 12:18) Hakko daafira, jawaachishannonna sheshifachishannore coyidhinanni gede kaaˈlaˈnera Yihowa huuccidhe. Yihowa coyiˈrino qaali geeshsha manna sheshifachishara dandaannori nookkita qaango; konnira woloota jawaachishate Qullaawa Maxaafa seekkine horoonsiˈno.—Ibi. 4:12.

20. Mitootu roduuwinke iillitinonsa miiconni kainohunni mayite heddara dandiitanno? Ninke insa maa qaagganno gede kaaˈla hasiissannonke?

²⁰ Mitu bushiinshoonni roduuwinke battaabbinore, waagu noonsakkire, baxannohu nookkirenna ayino baxansara dandaannokkire ikkitinohu gede assite heddara dandiitanno. Kayi coyi dihattooti! Konni daafira Qullaawa Borro horoonsidhine Yihowa lowo geeshsha baxannonsata huwattanno gede kaaˈlensa. (“ Qullaawu Maxaafinni Afiˈnanni Shesho” yitanno saaxine lai.) Masaalaanchu Daanieeli hexxo mudhi yannara, sokkaasinchu shaqqillunni jawaachishinosi gara qaagge. Yihowa Daanieeli Isi albaanni muxxe ikkinota huwatara hasiˈrino. (Dan. 10:2, 11, 19) Xissiisiˈranni noo roduuwinkeno Yihowa albaanni muxxete!

21. Bushare assite maaro eˈannokkiri baalu ma ikkitanno? Hakka geeshsha kayinni ninke baalunku maa assate murciˈra hasiissannonke?

²¹ Woloota sheshifachinsheemmo woyite, Yihowa baxannonsata qaagganno gede kaaˈlineemmonsa. Qoleno isi taashsho baxanno Magano ikkinota dea dihasiissannonke. Isiwiinni goˈlinohu mittuno bushu assooti dino. Yihowa baalanka coye laˈˈanno; qoleno cubbo loosse maaro eˈannokkire qorichishikkinni diaguranno. (Kir. 14:18) Hakka geeshsha kayinni bushiishshannori gawajjitino roduuwinkera baxille leellishate dandiinummore baala assino. Yihowa, Sheexaanunna alamesi madiissitinore hegerera hursannonsta afanke sheshifachishshannonke! Muli yannara, xissiisannonke coye baala woˈmunni woˈma hambeemmo yanna dagganno!—Isa. 65:17.