1-2. Mittu borreessaanchi mayyee coyiˈrino? Konni birxichira maa ronseemmo?

XAA yannara lowo miliyoone ikkanno manni Yesuusa ammannoommo yaannoha ikkirono, isi rosiisinore diharunsanno. (2 Xim. 4:3, 4) Mittu borreessaanchi isinni togo yino: “Biˈree Yesuusi coyiˈrinore coyiˈrannohu yannankera wolu ‘Yesuusi’ nooha ikkoommero, lamu kumi diri albaanni gimbummosi gede xaano gimbammosi ikka? . . . Yannankera rooru manni assannorinna akatinsa ‘Ee gimbeemmo’ yine qollanni gede assannoho.”

² Umi xibbi diro batinyu manni Yesuusi rosiisanna macciishshinohanna maalale loosanna lainoha ikkirono, iso ammana giwino. Mayira? Sai birxichira, mannu Yesuusi coyiˈrinorinninna assinorinni gufiˈranno gede assinoha shoole coye laˈnoommo. Xa hanni wole shoole korkaata laˈno. Qoleno xaa yannara mannu Yesuusi rosaano giwannohu mayiraatironna ninke gufiˈneemmokki gede qoropha dandiineemmohu hiittoonniitiro ronseemmo.

3. Mitu manni Yesuusi maa assino daafira gufiˈrino?

³ Yesuusi uullate aana noo yannara baalunku gari manniwa aanino. Isi dureeyyetenna silxaane noonsari ledo sagale itinoha ikkirono, roore yanna sayisinohu kayinni buxanetenna hawaaxaammu ledooti. Qoleno isi mannu “cubbaataammu” gede asse laˈˈannore mararino. Insaneeto keeraanote gede asse laˈˈannohu mitu manni Yesuusi assinorinni gufiˈrino. Insa Yesuusi rosaano “Qaraxaasinetenna cubbaataammu ledo ittinannihunna  agginannihu mayiraati?” yite xaˈmitino. Tennera Yesuusi togo yee qolinonsa: “Dhiwantinorira ikkinnina fayyaaleeyyete xagisannohu dihasiisannonsa. Ani cubbaataammu aagintaabbe higganno gede woshshammora ikkinnina, keeraano woshshate didayommo.”—Luq. 5:29-32.

4. Masaalaanchu Isayaasi coyiˈrino garinni, Yihudu manni Mesihicha ma assinannita heda hasiissannonsa?

⁴ Qullaawa Borro mayitanno? Mesihichu daara lowo dirira albaanni masaalaanchu Isayaasi iso alame gibbannota masaalino. Isi togo yee masaalino: “Mannu mishinosihonna giwinosiho; . . . Mannu mishe alba shawwu yiinosi; ninkeno diayirrinsoommosi.” (Isa. 53:3) Mannu Mesihicha ‘giwannota’ masaalotenni kulloonni daafira, umi xibbi diro heeˈrinohu Yihudu manni Yesuusa gimbannita heda hasiissannonsa.

5. Xaa yannara batinyu manni Yesuusi harunsaano ma garinni laˈˈanno?

⁵ Yannankerano hattoori kalaqamara dandaanno? Ee. Batinyu ammaˈnote murrooti maccaha ikkinoha, dureeyye, hattono alame egennaammu gede assite laˈanno manna, miillansa ikkitanno gede anga fante haadhanno. Kuri ammaˈnote murrooti, miilansa ikkate daanno manni amanyootinna heeshshonsa gari Maganu seeri ledo sumuu yaannokkiha ikkiro nafa, anga fante haadhanno. Insa Yihowara diinaggaabbe soqqantannorenna danchu amanyooti noonsare Maganu soqqamaasine, alamete giddo maccare ikkitinokki daafira calla woffi assite laˈanno. Phaawuloosi yiinonte gede, Maganu tenne alamera ‘mishantinore’ doorino. (1 Qor. 1:26-29) Ikkirono, baalanti Yihowa soqqamaano isira muxxete!

6. Yesuusi Maatewoosi 11:25, 26te mayino? Ninke isite gedee lao heedhannonke gede assiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁶ Gufiˈneemmokki gede maa assa hasiissannonke? (Maatewoosi 11:25, 26 nabbawi.) Maganu manna alame laˈanno garinni laˈneemmokki gede qoropha hasiissannonke. Yihowa fajjosi wonshate jooguulle calla horoonsiˈrannota deˈnoonke. (Far. 138:6) Alame egennaammu woy hayyootu gede assite laˈannokki manna horoonsiˈre Yihowa mageeshshi looso loosanni nooro hiinci.

7. Yesuusi Farisoota lawisiisaanote yiinohu mayiraati? Insa hatto yiinsata ma ikkitino?

⁷ Yesuusi lawisiisaano ikkitinore ammaˈnote murroota, mannu Yihowa garunni magansiˈranno gede rosiissannokki daafira waajjikkinni boroorino. Lawishshaho isi, Farisootu annuwansanna amuuwansa towaatantenni roore, anga hayishshiˈnanni gari huluullannonsa daafira insa lawisiisaano ikkitinota anfanni gede assino. (Mat. 15:1-11) Yesuusi rosaano isi coyiˈrinore dhagge assidhinoha ikkara dandaanno. Insa iso “Konne coyiˈritto coye macciishshite Farisootu soˈrantinota afoottoni?” yite xaˈmitino. Yesuusi togo yee qolino: “Gordu Anniˈya kaasinokki kaashshi baalu buqqisamanno. Insa illiweelte heedhe illiweeloota massaggannoreetina agurre. Illiweelu illiweelo massagiro lamunku balete ubbanno.” (Mat. 15:12-14) Ammaˈnote murrooti Yesuusi coyiˈrinorira hanqitinoha ikkirono, isi kayinni halaale kula diagurino.

8. Yesuusi Magano hagiirsiissannoti baalanta ammaˈno ikkitinokkita xawisinohu hiittoonniiti?

⁸ Yesuusi kapho ikkinoha ammaˈnote rosono xawo fushshino. Isi baalanti ammaˈno Magano hagiirsiissanno diyiino. Hatteentenni isi batinyu manni baonniwa massitannota halaˈlado doogo haˈrannotanna heeshshonniwa massitannota ruukkashsho doogo kayi shiimu manni calla haˈrannota coyiˈrino. (Mat. 7:13, 14) Isi mitu manni Maganoho soqqammanni heeˈnoommo yaannoha ikkirono, Maganoho soqqamanni nookkita xawisino. Togo yee  qorowisiisino: “Kaphaano himanaanowiinni umoˈne agadhe! Insa geˈreewu lande uddidhe doggannoˈne; giddoyidonsa kayinni bibbiddanno hiyyeeyyeeti. Insa baddine affinannihu guminsanniiti.”—Mat. 7:15-20.

9. Yesuusi xawo fushshinohu kapho ikkinohu mitu ammaˈnote rosi hiikkonneeti?

⁹ Qullaawa Borro mayitanno? Qullaawu Maxaafi giddo Mesihichu Yihowa minira laalaatannota masaalloonni. (Far. 69:9; Yoh. 2:14-17) Tini laala Yesuusi kapho ikkinoha ammaˈnote rosonna assoote xawo fushshanno gede kakkayissinosi. Lawishshaho Farisootu lubbo direyitanno yite ammantanno; Yesuusi kayinni reyitinori goxxe noota rosiisino. (Yoh. 11:11) Saduqootu reyino manni reyotenni dikaˈˈanno yitanno; Yesuusi kayinni jaalasi Aliaazaari reyotenni kayisino. (Yoh. 11:43, 44; Soq. 23:8) Farisootu baalunku coyi ikkannohu annu annu kaayyonna Maganu murino garinniiti yitanno; Yesuusi kayinni mannu ooso Maganoho soqqama woy soqqama hooga doodha dandiitannota rosiisino.—Mat. 11:28.

10. Batinyu manni rosiinseemmo rosinni gufiˈrannohu mayiraati?

¹⁰ Yannankerano hattoori kalaqamara dandaanno? Ee. Qullaawu Maxaafi aana xintamino rosinke, kapho ikkinoha ammaˈnote roso xawo fushshanno daafira batinyu manni gufiˈranno woy giwannonke. Ammaˈnote murrooti miillansara Maganu bushuulle sioolete giiranni qorichishanno yite rosiissanno. Insa konne kaphu roso horoonsidhannohu manna waajjishiishateeti. Ninke kayinni baxillaanchu Magani Yihowara soqqammeemmore ikkinoommo daafira, konne kaphu roso xawo fushshineemmo. Ammaˈnote murrooti lubbo direyitanno yiteno rosiissanno. Kuni rosi adda ikkiro, kao dihasiissanno yaate; ninke kayinni kuni rosi Qullaawu Maxaafi aana xintaminokkiha ikkinota xawo fushshineemmo. Batinye ammaˈno mittu mittunku manchi assannore Maganu balaxe murino yite rosiissanno; ninke kayinni mittu manchi Maganoho soqqama woy soqqama hooga doodha dandaannota rosiinseemmo. Tennera ammaˈnote murrooti hiitto ikkitanno? Duucha woyite giirantanno!

11. Yesuusi Yohaannisi 8:45-47 coyiˈrino garinni, Maganu mannisi maa assara hasiˈranno?

 ¹¹ Gufiˈneemmokki gede maa assa hasiissannonke? Halaale banxeemmoha ikkiro, Maganu kulannonkere ammanne hajajama hasiissannonke. (Yohaannisi 8:45-47 nabbawi.) Ninke Sheexaanu Daawuloosi gede halaale diagurreemmo. Ammanneemmori ledo sumuu yaannokkiha mitto coyeno diassineemmo. (Yoh. 8:44) Maganu, mannisi Yesuusi gede ‘busha coye giwaranna dancha coye cuˈmiˈre heeˈrara’ hasiˈranno.—Rom. 12:9; Ibi. 1:9.

12. Yesuusi haqqaho sutame reyasi batinyu Yihudu manni gufiˈranno gede assitinohu mayiraati?

¹² Yesuusi waro Yihudootu gufidhanno gede assinonsahu wolu coyi maati? Phaawuloosi togo yiino: “Ninke kayinni sutaminonkeha Kiristoosa kulleemmo. Kuni coyi, Ayihudete gufichoho.” (1 Qor. 1:23) Yesuusi haqqaho sutame reyasi batinyu Yihudu manni gufiˈranno gede assitinohu mayiraati? Yesuusa haqqaho sunte shinoonnihura isi Mesihicha ikkikkinni jaddo loosinohanna cubbaataamo lawinonsa daafiraati.—Mar. 21:22, 23.

13. Yesuusinni kainohunni gufiˈrino manni huwatinokki coyi maati?

¹³ Yesuusa haqqaho sunte shinoonnitera gufidhinori mitu Yihudu manni, Yesuusi beebbaataamo ikkinotanna kaphunni kassansoonnisita, hattono miincoonnisita huwata didandiitino. Yesuusi hajo laˈino daanyooti halaale wirtino. Yesuusi hajo laˈˈate gamba yiinohu Yihudunnihu aliidi yoo mini yoo yiinohu gawa gawa asse yoote seera agadhikkinniiti. (Luq. 22:54; Yoh. 18:24) Daanyootu Yesuusa kassansoonni kissenna shiqqino taje mittowa higge tuqqitukki laˈˈa agurte, insa uminsa “Yesuusa shinanni gede, kaphu taje” hasidhino. Insa taje hoogguta, kakkalaasinete roorrichi Yesuusa bushiishate isi gara ikkinokkire coyiˈranno gede assate woˈnaalino. Tini horonta seeru ledo sumuu diyitannote. (Mat. 26:59; Maq. 14:55-64) Yesuusi reyotenni kaihu gedensaanni, halaale wirtino daanyooti waamma agartinori Roomu olantora ‘lowo woxe uyitno;’ insa hatto assitinohu waamma fano ikkitinohu  mayiraatiro kaphu duduwo tareessitanno gedeeti.—Mat. 28:11-15.

14. Qullaawa Borro giddo Mesihichu reyo daafira mayine masaalloonni?

¹⁴ Qullaawa Borro mayitanno? Yesuusi waro batinyu Yihudu manni Mesihichu reya hasiissannosita hedinokkiha ikkirono, Qullaawa Borro giddo kayinni togo yine masaalloonni: “Lubbosi reyote sayise uyino; bunshe assitannori ledo kiirroonnisi. Ikkeennano lowo manni cubbo duqqino; sao assitinori daafira araara eanno.” (Isa. 53:12) Hakko daafira, Yihudu manni Yesuusa cubbaataamu gede haqqaho sunte shinoonnitera gufiˈranno gede assannonsari dino.

15. Mitu manni Yihowa Farciˈraasine giwanno gede assitinoti Yihowa Farciˈraasine kassansoonni kisse hiitteeti?

¹⁵ Yannankerano hattoori kalaqamara dandaanno? Eewana! Yesuusa kaphunni kassanse yoo yinoonnisi; xaa yannarano Yihowa Farciˈraasine konni garinni miincanni keeshshinoonni. Hanni mito lawishsha laˈno. Ameerikaho 1930nna 1940 balla Yihowa faajjetenni magansiˈneemmota hoollannikki gede duucha hinge yoote mine gaarammoommo. Mitu daanyooti saala baˈe Yihowa Farciˈraasinera gara ikkitinokki yoo yitino. Kanaadaho Kiwubeeki qoqqowira ammaˈnote murrootinna gashshaano loosonke hoolate buusante gano gantino. Batinye halashshaano mannaho Maganu Mangiste daafira kultinohura calla usuru minira eessinoonninsa. Jarmanete Naazi gashshooti yannara Magano waajjannokki gashshooti ammanaminoha batinye wedella roduuwa shiino. Muli yannara qole Ruusiyu gobbara roduuwinke Qullaawu Maxaafire hasaabbino daafira calla jaddo loossino yine usuru minira essinoonninsa; gashshaano insa mangistete seera diiggino yitinonsa. Wole agurina Ruusiyu Afiinni qixxeessinoonnita Qullaawa Borrota Haaro Alame Tiro nafa agamboonni, hattono tini tiro Yihowa suˈma amaddinota ikkitino daafira gashshootu seeri ledo sumuu yaannokki maxaafaati yinoonni.

16. Umi Yohaannisi 4:1 kultanno garinni, Yihowa manni daafira tareessinanni kaphinni dogama hasiissannonkekkihu mayiraati?

¹⁶ Gufiˈneemmokki gede maa assa hasiissannonke? Halaale ikkinori maatiro buuxi. Yesuusi ilaalaho sabbakanni heeˈre, macciishshanni noosi mannira mitootu ‘kaphunni suˈmansa huntannota’ coyiˈrino. (Mat. 5:11) Konni kaphi buicho Sheexaaneho. Isi halaale baxanno manna gibbannori insa daafira kapho tareessitanno gede assanno. (Aju. 12:9, 10) Gibbannonkeri tareessitanno kapho macciishsha dihasiissannonke. Togoo kaphi waajjineemmo gede woy ammananke shoshshoggitanno gede assara wodha dihasiissannonke.—1 Yohaannisi 4:1 nabbawi.

17. Mitootu gufidhinohu Yesuusi reyara albaanni ikkinoha hiikkonne coye laˈe ikkara dandaanno?

¹⁷ Yesuusi reyara albaanni 12 soqqamaasinesi giddo mittu sayise uyinosi. Wolu soqqamaasinchisi qole sase hige kaadinosi; soqqamaasinesi baala Yesuusi reyara gaˈa gede techo hashsha iso agurte xooqqino. (Mat. 26:14-16, 47, 56, 75) Tini Yesuusira dhagge diˈˈikkitinosi. Isi umisi kuni coyi ikkannota balaxe coyiˈrino. (Yoh. 6:64; 13:21, 26, 38; 16:32) Mitootu tenne laˈe gufidhinohu, ‘Yesuusi soqqamaasine hatto ikkitu geeshsha ani insa wido ikka dihasiˈreemmo’ yite hedde ikkara dandaanno.

18. Yesuusi reyara albaanni hiitti masaalo woˈmitino?

¹⁸ Qullaawa Borro mayitanno? Lowo dirira albaanni Yihowa Qaalisi giddo Mesihicha 30 kinchu birrira sayinse hirrannita coyiˈrino. (Zak. 11:12, 13) Sayise hirannohu qole Yesuusira muli jaalla ikkitinori giddo mittoho. (Far. 41:9) Masaalaanchu Zakkaariyaasino “Ledoˈya nooha  allaalaasinchoˈya gani! Hakkawoyite, geˈreewu billaallanno” yee borreessino. (Zak. 13:7) Suwashshu wodani noonsa manni tini masaalo Yesuusi aana woˈmitanna laˈˈanno woyite gufiˈrantenni jawaatanno.

19. Suwashshu wodani noonsari maa wodanchitanno?

¹⁹ Yannankerano hattoori kalaqamara dandaanno? Ee. Yannankera boodu egennaminohu Yihowa Farciˈraasine ikkino manni halaale agure kaadaasine ikkino; wolootano halaalu mininni fushshate woˈnaalino. Insa xaadooshshu buusinna interneetete widoonni Yihowa Farciˈraasine daafira gara ikkinokkire, gama wido calla halaale ikkinore hattono woˈmunni woˈma kapho ikkinore tareessitanno. Suwashshu wodani noonsari kayi tennenni digufidhanno. Hatteentenni insa togoo coyi ikkanno yine Qullaawu Maxaafi giddo balanxe masaalloonnita wodanchitanno.—Mat. 24:24; 2 Phe. 2:18-22.

20. Halaale agure fulino manni assannorinni gufiˈneemmokki gede mayi kaaˈlannonke? (2 Ximootewoosi 4:4, 5)

²⁰ Gufiˈneemmokki gede maa assa hasiissannonke? Qullaawa Maxaafa ganyine xiinxalline, woˈmanka woyite huuccatto assiˈne, hattono Yihowa uyinonke looso diinaggaambe loonse ammananke kaajjite heedhanno gede assiˈra hasiissannonke. (2 Ximootewoosi 4:4, 5 nabbawi.) Kaajjado ammana heedhunkero, Yihowa Farciˈraasine daafira gara ikkinokkire coyiˈnanna macciishshineemmo woyite dimanseemmo. (Isa. 28:16) Yihowa, Qaalesinna ammanate roduuwanke banxeemmo daafira, halaale agure fulino manni assannorinni digufiˈneemmo.

21. Xaa yannara batinyu manni sokkanke macciishshannokkiha ikkirono, huluullammeemmokki coyi maati?

²¹ Umi xibbi diro batinyu manni gufiˈrino hattono Yesuusa giwino. Wolootu kayinni iso ammantino. Sanihediriini shongo giddonni ajayi ajeenna mittu manchi iso ammanino; wole agurina ‘lowo geeshsha batinye’ kakkalaasine nafa iso ammante adhitino. (Soq. 6:7; Mat. 27:57-60; Maq. 15:43) Xaa yannarano lowo miliyoone ikkanno manni digufiˈrino. Mayira yiniro, insa Qullaawa Borro giddo noo halaale affino, hattono konne halaale baxxanno. Maganu Qaali togo yaanno: “Seerakki baxxannorira coˈo yiino keeri noonsa; horontanni mittu coyino sarraaqansara didandaanno.”—Far. 119:165.