1. Yesuusi harunsaanosira dancha lawishsha ikkinohu hiittoonniiti? Insa maa assituyya? (Aaniidi qoolira noo misile lai.)

YESUUSI uullate aana noo yanna baalantera soqqanshote gara ikkitino lao noosi; harunsaanosirano soqqanshote gara ikkitino lao heedhansara hasiˈranno. (Yoh. 4:35, 36) Yesuusi ledonsa noo yannara rosaanosi diinaggaabbe sabbakkino. (Luq. 10:1, 5-11, 17) Yesuusa amande shinihu gedensaanni kayinni insa shiima yanna geeshsha diinaggaabbe soqqama agurtino. (Yoh. 16:32) Yesuusi reyotenni kaihu gedensaanni rosaanosi sabbakate looso illachishshanno gede jawaachishinonsa. Isi iimira haˈrihu gedensaanni, insa diinaggaabbe sabbakkino daafira diinnansa nafa “Yerusaalame rosiˈnenni wonshitinoonni” yite hanqitino.—Soq. 5:28.

2. Yihowa sabbakate looso maassiˈrinohu hiittoonniiti?

² Yesuusi umi xibbi diri Kiristaani loosino looso massagino; Yihowano batinyu manni sokkansa macciishshanno gede asse loosonsa maassiˈrino. Lawishshaho, 33 M.D. Phenxeqostete ayyaanira 3,000 ikkanno manni cuuamino. (Soq. 2:41) Rosaanote kiirono dhagge ikkanno garinni lexxitino. (Soq. 6:7) Ikkirono Yesuusi goofimarchu yannara hakkiinni sainohu batinyu manni dancha duduwo macciishshe adhannota masaalino.—Yoh. 14:12; Soq. 1:8.

3-4. Mitootaho sabbakate looso loosa shota ikkitinonsakkihu mayiraati? Konni birxichira maa ronseemmo?

³ Ninke baalunku soqqanshote dancha lao heedhannonke gede assiˈrate sharrammeemmo. Mite gobbuwara tenne assa diqarrissanno. Mayira? Korkaatuno batinyu manni Qullaawa Maxaafa xiinxalla baxanno; halashshaano xiinxallo hanafisiisate mitu manni isinni tara agadhanno gede assitanno! Mite gobbara kayinni  roduuwaho sabbakate looso loosa shota diˈˈikkitannonsa; duucha woyite mannu mine diheeˈranno; mine heeˈriro nafa Qullaawu Maxaafi daafira hasaawate hasatto hooggansara dandiitanno.

⁴ Heeˈrattohu sabbakate looso loosa shota ikkitinokki qooxeessira ikkiro, konni birxichira kulloonni hedo kaaˈlitahera dandiitanno. Mitu roduuwi qoqqowinsara mannunni xaadate assitinore laˈneemmo. Qoleno mannu kulleemmonsa sokka adhono adhano hoogo, soqqanshote gara ikkitino lao heedhannonke gede assiˈra dandiineemmohu hiittoonniitiro ronseemmo.

5. Batinye halashshaanora qarra ikkannonsari maati?

⁵ Batinye halashshaanora manna mine marte xaada albinni roore qarra ikkitanni noonsa. Mite halashshaano heedhannohu seekkine agarranni hintsuwanna huxxinoonni qoqqowi qooxeessiraati. Qoleno kuri hintsuwa agartino agaraasine heedhara dandiitanno; insa kuri hintsuwa woy qoqqowi giddo heeˈranno manchi woshshikkinni ayino eannota hooltannoha ikkara dandaanno. Wole halashshaano kayi minunni mine haˈra dandiitannoha ikkirono, gari manninni dixaaddanno. Mite halashshaano sabbakkannohu gaxarete woy xeertowa shiimu manni calla heeˈranno qooxeessiraati. Insa mittu manchinni nafa xaadate lowo doogo haˈra hasiissannonsaha ikkara dandaanno; hakku manchino mine nookkiha ikkara dandaanno! Togoori tuncu yiinkero hexxo mudha dihasiissannonke. Togoo fonqolo qeelatenna soqqanshonkenni dancha guma afiˈrate maa assa dandiineemmo?

6. Sabbakate loosi qulxuˈme woshshaadate loosi gedeeti yineemmohu mayiraati?

⁶ Yesuusi sabbakate loosi qulxuˈme woshshaadate loosi gede ikkinota coyiˈrino. (Maq. 1:17) Mitu qulxuˈme woshshaaxxanno manni qulxuˈme afiˈrikki lowo barra keeshshara dandaanno. Kayi insa hexxo dimudhitanno. Hatteentenni woshshaaxxitanno yannanna bayicho hattono woshshaaxxitanno gara soorritanno. Ninkeno soqqammeemmo woyite hatto assa dandiineemmo. Hanni tenne assa dandiineemmota mite doogga laˈno.

7. Soqqansho fulleemmo yanna soorrinummoro mayi guma afiˈnammora dandiineemmo?

⁷ Mannu minira maratto yanna soorrate woˈnaali. Soqqansho mannu minensa heeˈrara dandaanno yannara fullummoro, lowo manninni xaandammora dandiineemmo. Qoleno mannu mininsara higansa digattanno! Batinye halashshaano barri widoonni woy hawarro lowo manninni xaaddanno daafira tenne yannara soqqama dancha ikkitinota wodanchitino. Qoleno mannu tenne yannara anga mitiiˈma hoogaranna hasaawa hasiˈrara dandaanno. Deevidi yinanni cimeessi coyiˈrinore assakki ateno kaaˈlitahera dandiitanno. Deevidi, isinna soqqanshote jaallasi umo martu woyite mannu mine nookki minna galagalte marte woˈnaaltannota coyiˈrino. Isi “Galagalle marreemmo woyite lowo manninni xaadanke dhagge ikkitannoe” yiino. *

8. Soqqammeemmo woyite Rosiisaancho 11:6 noo amaale harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁸ Hexxo mudha dihasiissannonke. Kuni birxichi xintaminohu cuˈmote qummeeshshinni tenne ronseemmo. (Rosiisaancho 11:6 nabbawi.) Aleenni kullihu Deevidino hexxo dimudhino. Mittu minira duucha hige mare qaete anna hoogihu gedensaanni jeefote qaete anninni xaadino. Hasaawisino manchi Qullaawu Maxaafire hasaawa hasiˈrino; isi “Koye sette meddi yaanno diro heeˈroommona, kayi mittu  Yihowa Farciˈraasinchino miniˈyara daye diegennino” yiino. Deevidi togo yiino: “Duucha hinge woˈnaalle xaandeemmo manni dudumbeemmo sokka macciishshara dandaannota huwatoommo.”

9. Mite halashshaano mine marre xaada dandiinannikki manninni xaadate maa assitanno?

⁹ Wole basera soqqamate woˈnaali. Mite halashshaano qaete marte hooggino manninni xaadate wole basera soqqantanno. Lawishshaho minunni mine haˈne sabbaka dandiinannikkite jajjabba hintsuwara heeˈranno manninni xaadate, doogote soqqamanna gaarete borro worre sabbaka dancha ikkitinota huwantoonni. Tini, halashshaano wolu garinni xaada dandiitannokki manninni xaadde hasaabbanno faro fantannonsa. Qoleno batinye halashshaano paarkete, dikkotenna daddalu qooxeessira mannu roore hasaawa woy borro adha hasiˈrannota huwattino. Boliiviyaho woradu aliidi laˈˈaancho ikke soqqamannohu Filooreeni yinanni rodii togo yiino: “Daddalaasinete dikko batidhannokki yannara yaano barrihunni lamala saatenna honse saate mereero dikkonna daddalu qooxeessa haˈneemmo. Duucha woyite mannu ledo dancha gede hasaambeemmo; mito woyite isinni Qullaawu Maxaafi xiinxallo hanafisiinseemmo.”

10. Mannaho farciˈrate hiikkuri hayyo horoonsiˈra dandaatto?

¹⁰ Addi addi garinni soqqamate woˈnaali. Hanni mitto mancho xaadde hasaawisate marro marro higge woˈnaalootto yine hendo. Addi addi yannara qaesi maroottoha ikkirono, isi kayi mine diheeˈranno. Togoo manchira farciˈra dandaattoti wole doogo no? Katariina yinanni rodoo togo yitino: “Mine mare hoogeemma mannira, insanni xaadoommaro coyiˈreemmare  borrote sokka borreesse kuleemmansa.” Tennenni maa ronseemmo? Sabbakatto gari ikkihano ikkiro, qoqqowikkira heeˈranno mannira baalaho farciˈrate sharrami.

11. Mitu manni sokkanke macciishsha hasiˈrannokkihu mayiraati?

¹¹ Mitu manni kulleemmonsa sokka macciishsha dihasiˈranno. Insa Maganu daafirano ikko Qullaawu Maxaafire rosa hasiissannonke yite diheddanno. Insa alamete aana qarru batiˈrinota laˈanno woyite Magano diammantanno. Kaˈaa Qullaawu Maxaafi yaannore assineemmo yitanni kaˈaa bushare assitannore lawisiisaano ammaˈnote murroota laˈanno woyite Qullaawu Maxaafire afa dihasidhanno. Mitootaho loosu, uminsatinna maatete dilgo batidhinonsa daafira Qullaawu Maxaafi kaaˈlannonsa gara diheddanno. Mannaho kulleemmonsa sokka macciishshate gari hasatto hooggunsarono, hagiirrinke baikkinni soqqama dandiineemmohu hiittoonniiti?

12. Filiphisiyusi Sokka 2:4 noo amaale harunsanke soqqammeemmo woyite kaaˈlitankera dandiitannohu hiittoonniiti?

¹² Mannaho hedattota leellishi. Umi qara dancha duduwo macciishsha hasiˈrannokki manni Yihowa Farciˈraasine insa daafira heddannota wodanchiti dancha duduwo macciishshino. (Filiphisiyusi Sokka 2:4 nabbawi.) Lawishshaho aleenni kullihu Deevidi togo yiino: “Mittu manchi dihasiˈreemmo yiiro, Qullaawa Maxaafa fanne nabbawa woy borro ela agurre ‘Dihasiˈreemmo yoottohu mayiraatiro kulattoe ballo?’ yaa dandiineemmo.” Mannu insa daafira hendeemmota leellinsheemmo woyite tenne huwatara dandaanno. Coyiˈnoommore qaaga hoogiro nafa, insara hendoommo gara qaagara dandaanno. Qaete anni coyiˈneemmota hoˈlinkero nafa, akatinkenninna albinkenni isira hendeemmota leellisha dandiineemmo.

13. Mittu mittunku manchira hasiisanno garinni farciˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹³ Qaete anna kaaˈlasira dandaannorenna isi macciishsha hasiˈrannore kayinse hasaambeemmoha ikkiro isira hendeemmota leellinshanni heeˈnoommo. Lawishshaho, isira ooso noosita leellishannore laˈnummoro maa assa dandiineemmo? Annuwunna amuuwu Qullaawu Maxaafi ooso lossiˈrate woy maate hagiirru noota assiˈrate daafira kulanno amaale macciishsha hasidhannoha ikkara dandaanno. Mannu minensa duucha qulfe gaˈninoha ikkirona? Alamete aana batiˈrinohu waajjishanno coyinna jaddo daafira kayinse hasaambammora dandiineemmo; qaete anni togoo coyi heeˈrannokki yanna daggannota kulleemmosi woyite macciishshara dandaanno. Ikkihano ikkiro, macciishsha hasiˈranno manni Qullaawu Maxaafi amaale  kaaˈlitannonsa gara wodanchanno gede assate sharrami. Aleenni qummi assiniti Katariina “Halaalu heeshshoˈya woyyaabbanno gede assino gara hedeemma” yitino. Tini Katariina rossinore ammantannota leellishanno garinni coyidhanno gede assitinose; macciishshanno mannino tenne huwatansa digattanno.

14. Lawishsha 27:17 kultanno garinni, sabbankeemmo woyite mimmito kaaˈla dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁴ Wolootu kaaˈlitannohe woyite maahoyye yii. Umi xibbi diro Phaawuloosi isi sabbakatenna rosiisate horoonsiˈranno hayyo Ximootewoosira kulinosi; Ximootewoosi woloota kaaˈlate tenne hayyo horoonsiˈranno gede jawaachishinosi. (1 Qor. 4:17, NW) Ximootewoosi gede ninkeno songote giddo woˈnaalshu noonsa roduuwiwiinni rosa dandiineemmo. (Lawishsha 27:17 nabbawi.) Hanni Shooni yinanni rodii lawishsha laˈno. Isi boode yanna geeshsha gaxarete rooru manni ammaˈninoommoreeti yaanno qooxeessira suwisaancho ikke soqqamino. Isi hagiirrisi baikkinni soqqama dandiinohu hiittoonniiti? Shooni togo yiino: “Dandaamie deerrinni wolootu ledo soqqameemmo. Mittu mininni wolunniwa haˈneemmo woyite rosiisate dandoonke woyyeessiˈra dandiineemmo gara hasaambeemmo. Lawishshaho, qaete anna hasaawinsoommo gari hiittootiro mimmito xaˈmineemmo. Hakkiinni woyyeessiˈra hasiissannonkeri heeˈriro, aantete hattoo manchinni xaandummoro ma garinni hasaawisa dandiineemmoro hasaambeemmo.”

15. Huuccatto soqqanshote kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁵ Yihowa kaaˈlannohe gede huuccatto assiˈri. Soqqansho fulatto yanna baalantera Yihowa kaaˈlannohe gede huucciˈri. Wolqaataamu qullaawu ayyaanisi kaaˈlinkekkinni ninke giddonni mittuno aye coyeno assa didandiineemmo. (Far. 127:1; Luq. 11:13) Yihowa kaaˈlannohe gede huucciˈratto woyite hasiisannohere badde kuˈli. Lawishshaho suwashshu wodani noonsarinna macciishsha hasiˈranno manninni xaadatto gede kaaˈlahera huucciˈri. Hakkiinni xaaditto mannira baalaho farcidhe huucciˈrootto huuccatto ledo sumuu yaannore assi.

16. Qullaawa Maxaafa xiinxalla soqqanshote kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁶ Yanna gaaˈmite hojju xiinxallo xiinxalli. Qullaawu Maxaafi, “Maganu hedo dancha, hagiirsiissannotanna guuta ikkitinota [affe]” yaanno. (Rom. 12:2) Maganu daafira ronsoommori halaale ikkinota seekkine buunxummoro, soqqammeemmo woyite mannaho mittoreno huluullammummokkinni farciˈneemmo. Aleenni kulliti Katariina togo yitino: “Boode yannara albaanni, mito xinta ikkinoha Qullaawu Maxaafi roso seekke buuxiˈra hasiissannoeta huwatoomma. Konnira Kalaqaanchu noota, Qullaawu Maxaafi addinta Maganu Qaale ikkinota hattono xaa yannara Maganoho iso riqibbanno dirijjite noosita leellishshanno taje buuxate seekke xiinxalloomma.” Katariina seekkite xiinxallase ammanase kaajjitanno gedenna soqqanshosenni albinni roore hagiirraame ikkitanno gede kaaˈlitinoseta coyidhino.

17. Yesuusi hexxo mudhikkinni soqqaminohu mayiraati?

¹⁷ Yesuusi mitu manni sokkasi macciishsha giwirono, hexxo mudhe farciˈra diagurino. Mayira? Isi mannu halaale macciishsha hasiissannonsata afino; qoleno dandaamisi deerrinni lowo manni Maganu Mangiste sokka macciishshanno gede kaaˈla hasiˈrino. Hakkiinnino sae, umi qara sokkasi macciishsha giwinohu mitu manni gedensoonni kayi macciishshannota afino. Hanni maatesi giddo ikkinore laˈno. Yesuusi soqqaminohu sasu dirinna lewu agani giddo, roduuwisi giddo rosaanosi ikkinohu dino. (Yoh. 7:5) Ikkirono isi reyotenni kaihu gedensaanni insa rosaanosi ikkitino.—Soq. 1:14.

18. Sabbaka agura hasiissannonkekkihu mayiraati?

 ¹⁸ Rosiinseemmoha Qullaawu Maxaafi halaale gedensoonni macciishshe adhannohu ayetiro dianfoommo. Mitu manni sokkanke macciishshe adhannohu lowo yanna gedensaanni ikkara dandaanno. Kulleemmonsa sokka macciishsha hasiˈrannokki manni nafa, dancha amanyootenke lae gedensoonni ‘Magano galatara’ dandaanno.—1 Phe. 2:12.

19. Umi Qorontoosi 3:6, 7 kultanno garinni, maa dea dihasiissannonke?

¹⁹ Kaanseemmorinna waa hayikkinseemmori ninke ikkinummorono, lossannohu kayi Magano ikkinota dea dihasiissannonke. (1 Qorontoosi 3:6, 7 nabbawi.) Itiyophiyaho soqqamannohu Geetahuni yinanni rodii togo yiino: “Gari geeshsha soqqammoonnikkihu mittu qoqqowira 20 saˈˈanno diro calliˈya soqqamoommo. Xa kayinni kowiicho 14 halashshaano no. Insa giddo 13 cuuantinoreeti; kuri giddo mitte minaamaˈyaati, sasu oosoˈyaati. Gambooshshe daanno manni kiiro mereerimunni 32te.” Roduu Geetahuni Yihowa suwashshu wodani noonsa manna dirijjitesiwa abba geeshsha cince soqqamasinni lowo geya hagiidhino.—Yoh. 6:44.

20. Ninke manna hasse gatissannori gedeere ikkinoommohu ma garinniiti?

²⁰ Mannu baalunku heeshsho Yihowara muxxete. Isi tini alame baˈara albaanni Beettisi ledo baalante daga giddonni manna gamba assate looso loonseemmo gede asse ayirrisinonke. (Hag. 2:7) Sabbakate loosinke taqu toe amadino manna hasate gedeeti. Ninke konne manna hasse fushshitannori gedeeti. Reyikkinni fushshinanni manni kiiro shiima ikkiturono, hassuri baalu loossino loosi shaaˈˈa diˈˈikkino. Sabbakate loosinkeno hattooti. Sheexaanu alamenni gatannohu mageeshshi manni nooro dianfoommo. Ikkollana, Yihowa insa gatisate ninke giddo ayeno horoonsiˈrara dandaanno. Boliiviyaho heeˈrannohu Andireyaasi yinanni rodii togo yiino: “Qullaawu Maxaafi halaale rose cuuamannoha mitto mittonka halashshaancho, lowo roduuwi kaaˈliteenna dayinohu gede asse laeemmo.” Ninkeno soqqanshote togoo lao heedhannonke gede assiˈno. Hatto assinummoro Yihowa maassiˈrannonke, soqqanshonkennino addu hagiirre afiˈneemmo.