Hakku waajjishanno hashshi heeshshoˈya soorrino; korkaatuno mite yee Magano woshshiˈroommohu hakka woyiteeti. Hakko hashsha hakkiinni aanche ikkinore kulammoˈnera albaanni anje heeshshoˈya daafira odeesseemmoˈne; anje heeˈre laoommori Magano afate hasatto heedhannoe gede assinoe.

Ilamoommohu 1937nni Faransayete gobbara aliyyeenni addi addi shiilo ummannihu Gisinaani yinanni katamiraati. Kasalete shiilo umannohu anniˈyawiinni jawaate loosa lowo geya hasiissannota rosoommo. Anniˈya manna mallaada giweemmo gede rosiisinoe; isi beebba assiˈnannihunna heeshshonsa qarru giddo tuge shiilo umanno mannira halamanno. Heeshshonsa woyyaabbanno gede assa hasiˈrino daafira, shiilo umanno manni qoossora gaarantanno dirijjite miila ikkino. Isi qooxeessu qeesooti lawisiisaano ikkitinota laˈˈanno woyite lowo geya giiramanno. Insa giddo batinyu qawaaxxidhe heedhannoha ikkirono, shiilo ume galinoha buxane manna sagalenna woxe abbe yitanno. Qeesootu ikkito annaˈya lowo geya ceeˈmishshinosi daafira, ammaˈnote daafira mittoreno dirosiisinoe. Isinni Maganu daafira horo hasaambe diegenninoommo.

 Jawa ikkummoti anino manna mallaandannita effire giwa hanafummo. Wole gobbanni daye Faransayete heeˈranno manna mulla kaˈne gimbannitino lowo geya giirtannoe. Wole gobbanni daggino ooso ledo kaase godoˈlanna insa ledo hosa baxissannoe. Amaˈyano Faransayete gobbata ikkitukkinni Poolaandete gobbanni dagginote. Baalunku sirchi kuˈu koˈoye miicikki keerunni mittee heeˈranno yanna quqquxamoommo.

Gashshootu 1957nni olaho haˈreemmo gede woshshie. Wona kulummoˈne garinni Aljeeriyu ilaalira hashsha tunsote noommohu hakko garinni olaho haˈroommowaati. “Maganoˈya! Maganoˈya!” yee raarummo gedensaanni albaˈyaanni fule tuncu yiinoehu diina ikkikkinni dubbu harrichooti. Hakkii wodanu hirikki yiie! Hakka woyite iillinoerinna olu heeshshote daafira seekke hedeemmo gede assinoe. ‘Isi kalaqammoommohu mayiraati? Maganu ninke daafira hedanno? Geedote keere afiˈnammo ikka?’ yee hedummo.

Gedensoonni annaˈyanna amaˈya layiˈrammora maroommowa mittu Yihowa Farciˈraasinchinni xaadummo. Isi Kaatoolike Faransayete Afiinni qixxeessitinoha Qullaawa Maxaafa uyie; Aljeeriya higummoti konne maxaafa nabbawa hanafummo. Yohaannisi Ajuuja 21:3, 4 noo hedo roorenka dhagge ikkitinoe. Qummeeshshu togo yaanno: “Maganu heeˈrannowi mannu mereero no.  . . Hindiiddo baala illensanni feyanno; albi ikkito saˈino daafira, reyo woy dadillu woy wiˈla woy shetto kunni kaˈa diheedhanno.” Togoo hedo horo nabbawe diegennoommo. ‘Isi kuni coyi ikkaanko?’ yee hedummo. Hatte yannara Maganunnireno ikko Qullaawu Maxaafi daafira afoommori dino yaa dandeemmo.

Olu yanna gude 1959nni qaera higummohu gedensaanni Firaansiwa yinannihu Yihowa Farciˈraasinchinni xaadummo; isi lowoha Qullaawu Maxaafi halaale rosiisinoe. Lawishshaho, isi Maganoho Yihowa yinanni suˈmi noosita Qullaawu Maxaafinni leellishinoe. (Far. 83:18, NW) Qoleno Firaansiwa Yihowa uullate aana taashsho woˈmitanno gede assannota, baatto gannate assannota hattono Yohaannisi Ajuuja 21:3, 4 noo masaalo wonshannota kulinoe.

Rosoommo rosi ammansiisinoe, qoleno wodanaho coinoe. Ikkirono qeesootaho lowo geya hanqummo; hattono Qullaawu Maxaafi aana xintaminokki roso rosiissannohura insa boroora hasiˈrummo. Anniˈyara fule taashsho xeˈinore cinca hoogoommo daafira, bayichonko mittore assate kaummo.

Firaansiwanna wole Yihowa Farciˈraasine ikkitino jaallaˈya kayi hanqo agure gaˈlabbi yeemmo gede kaaˈlitinoe. Insa, Kiristaanu loosi mannaho yoo yaa ikkikkinni Maganu Mangisteha dancha duduwo kulle mannu hexxo afiˈranno gede kaaˈla ikkinota xawissinoe. Yesuusi loosino loosi konneeti; harunsaanosino konne looso loossanno gede hajajinonsa. (Mat. 24:14; Luq. 4:43) Qoleno ammaˈnonsa ikkitutano ikkituro manna shaqqillunninna hayyotenni hasaawisa rosa hasiissinoe. Qullaawu Maxaafi, “Mootichu Yesuusi soqqamaancho ikkinohu baalanka mararannoha . . . ikka hasiissannosi ikkinnina giwama dihasiissannosi” yaanno.—2 Xim. 2:24.

 Biddi assiˈra hasiissannoere biddi assiˈrummohu gedensaanni, 1959nni woradu gambooshshiwa cuuame Yihowa Farciˈraasincho ikkummo. Hakkiicho Enjili yinannita mitte wedellitte rodoo lae baxummo. Hakkiinni ise songo haˈra hanafummo; gedensoonni 1960nni adhammummo. Ise worba rodooti, kaajja minaamaati, hattono Yihowa uyinoete muxxe eltooti.—Law. 19:14.

Lowo diro hayyootunna woˈnaalshu noonsa roduuwiwiinni lowoha kaajja roso rosoommo. Umonke heeshshi assineemmohanna Lawishsha 15:22 noota ‘Malu seyiro halchinoonniri woˈmanno’ yitanno amaale harunsineemmoha ikkiro, Yihowa dirijjite giddo shota ikkinokki looso nafa loosa dandiineemmota rosoommo.

Tini qullaawu ayyaaninni borreessinoonni hedo halaale ikkitinota 1964nni huwata hanafoommo. Hakko diro roduuwa ayyaanaamittetenni jawaachishatenna dhaawate woradu aliidi laˈˈaancho ikke songuwa towaata hanafummo. Ikkollana hatte yannara 27 diriha calla ikkoommo daafira, gari woˈnaalshi dinoe. Hakko daafira soˈro loosoommo. Kayi loosoommo soˈronni rosate woˈnaaloommo. Baalunkunni roore hayyootunna woˈnaalshu noonsa roduuwiwiinni lowoha kaajja roso rosoommo.

Woradu aliidi laˈˈaancho ikke soqqama hanafummo balla ikkinore dihaweemmo. Paarisi katamira mitte songo towaatummohu gedensaanni mittu ayyaanaamittetenni gikki yiino rodii ‘Mitte hinge macca intoni?’ yiie. Hakkiinni “Maahoyye” yuummo.

Isi “Luwisi, akime hasiissannohu dhiwaminohuraatinso fayyohooti?” yee xaˈmie.

“Dhiwaminohuraati” yee qolummosi.

Hakkiinni isi togo yiie: “Garalla yootto. Kayi laummo gara ikkiro ati roore woyite yanna sayisattohu songote aliidi laˈˈaanonna wolu ayyaanaamittetenni gikki yitino roduuwi ledooti. Songonkera hexxo mudhitinori, haaruuddu hattono waajjitanno roduuwi woˈmite no. Insa ledo yanna sayisittoro, wole agurina minensa hadhe sagale itittoro lowo geeshsha hagiidhitanno.”

Hakku rodii amaalinoe amaale hasiissinoetenna kaaˈlitannote. Isi Yihowa geˈreewo baxanno gari dhagge ikkinoe. Konnira naaxxa agure bayichonkonni isi yiinoere assa hanafummo. Yihowa togoo roduuwa uyinoehura galaxxeemmosi.

Paarisi katamira 1969nna 1973nni assinoonnihu daga dagiyyote gambooshshiwa sagale shiqishshanno kifilera aliidi laˈˈaancho ikke soqqamoommo.  Hakko katamira 1973nni assinoonni gambooshshira 60,000 meddi yaanno manna onte barra itisa hasiissinonke! Hatte yannara maa asseemmokka yee gurchaawoommo. Ikkollana Lawishsha 15:22 kultanno garinni hayyootu ledo amaalamaˈya hakka woyiteno kaaˈlitinoe. Ayyaanaamittetenni gikki yitinorenna sagale shiqishate daafira woˈnaalshu noonsa roduuwa amaaˈloommo. Insa giddo mitu maalu mini noonsareeti, akaakilte kaassannoreeti, sagale qishshannoreetinna maa maa hira hasiissannoro affinoreeti. Baalunku kaaˈlamme gooddo ikkinonke looso umo fushsha dandiinoommo.

Anenna minaamaˈya 1973nni Faransayete noo Beeteelera soqqammeemmo gede koyinsoonninke. Hakkiicho umo uyinoonnie loosino shota diˈˈikkino. Afirikaho noote Kameruuni yinanni gobbara heedhanno roduuwinkera borro masseemmo gede kulloonnie; hatte gobbara 1970nni kayise 1993 geeshsha loosonke agambe heeˈnoonni. Xaano hakkonne looso ma garinni loosa dandeemmoro diafoommo. Hatte yannara Faransayennite sinu biirora aliidi laˈˈaancho ikkino rodii tenne huwatikki digatino; isi togo yiinoe: “Kameruuni heedhanno roduuwinkera ayyaanaamittete sagale lowo geya hasiissannonsa. Tini sagale gatte baˈoonkensa ballo!” Qoleno gatte dibaˈinonsa.

Kameruuninni daggino cimeeyyenni xaadate hatte gobba qooxeessira noota addi addi gobbuwa duucha hige haˈroommo. Kuri worbuullunna hayyootu roduuwi Kameruuni gobbara noo roduuwira ayyaanaamittete sagale ganye masseemmo gara wodancheemmo gede kaaˈlitinoe. Yihowa assinoommore maassiˈrino. Mitu lemuu diri geeshsha hatte gobbara heedhanno roduuwinkera Agarooshshu Shaeno ikko Maganu Mangiste Soqqanshonke gatte diegentinonsa.

Enjili adhate layiˈra hanafummo yannanni kayise, ise ayyaanaamittetenni worba ikkitinota  huwatoommo. Adhammummo gedensaannino ise ayyaanaamittetenni worba ikkitinota roore huwatoommo. Isinni sargenke hawarro, lamunku mitteenni wolqanke assitu geya Yihowara soqqama dandiineemmo gede kaaˈlankera huuccatto assinke yitinoe. Yihowano huuccattonke macciishshino.

Enjili Yihowa albinni roore addaxxeemmo gedeno kaaˈlitinoe. Lawishshaho, 1973nni Beeteelete soqqammeemmo gede koyinsoonninke; woradu looso lowo geya baxeemmo daafira lame wodana ikkoommo. Ikkollana Enjili heeshshonke Yihowara sayinse uyinoommota qaagiissitinoe. Ise “Dirijjitesi asse yitunkere baala assa dihasiissannonke?” yitinoe. (Ibi. 13:17) Tennera mayyee heewisameemmo! Hakko daafira Beeteele eˈnummo. Minaamaˈya ledo heeˈroommohu lowo diri giddo ise xiinxalla, wodanchitannota, hattono Yihowa baxxannota ikkase adhamanke kaajjitanno gede assitino, hattono danchare doodhineemmo gede kaaˈlitinonke.

Lamunku geedhinoommoha ikkirono, Enjili xaano worbatenna kaaˈlaanchoˈyaati. Lawishshaho Enjilinna ani tiokiraasete rosi minira eˈne rosate Ingilizete Afii dandoonke woyyeessiˈra hananfoommo; korkaatuno mite rosu minnara rosiinsannihu konni afiinniiti. Lamalawu diri balla ikkinkerono dandoonke woyyeessiˈrate Ingilizete Afii songo haˈra hananfoommo. Faransayennite sinu biiro komite miila ikkoommohura loosu batiˈrannoe daafira, wole qaale rosa shota diˈˈikkitinoe. Ikkirono Enjili ledo mimmito kaaˈlinoommo. Xa 80 diri balla ikkinonke; xaano songote gambooshshira Ingilizetenna Faransayete Afiinni qixxaambeemmo. Qoleno ganyine gambooshshe haˈratenna dandaaminke deerrinni songonke roduuwi ledo soqqamate sharrammeemmo. Ingilizete Afoo rosate sharrammoommotera Yihowa maassiˈrinonke.

Qoleno 2017nni mitto baxxino atoote afiˈnoommo. Enjilinna ani Niwu Yorkete Paaterseni, Sinu Biiro Komite Miillaranna Minaamuwinsara Qixxeessinoonni Rosi Mine eˈne rosate qoosso afiˈnoommo.

Yihowa Bayira Rosiisaanchooti. (Isa. 30:20) Hakko daafira, ninke baalunku yaano ajuno akkaluno isiwiinni taalle nookki roso ronsanni heeˈnoommo! (Mar. 4:5-8) Yihowa yaannorenna woˈnaalshu noonsa roduuwi kultannonsare macciishshitanno wedellooti ayyaanaamittetenni dancha gede lophitannotanna Yihowara ammanante soqqantannota wodanchoommo. Lawishsha 9:9 “Egennaamo rosiisittoro, egenno lexxanno; keeraancho mancho rosiisittoro, lede wodanchanno” yitanno.

Mito woyite, 60 diri albaanni Aljeeriyu ilaalira heeˈre hashsha tunsote masoommo gara hedeemmo. Hatte yannara togoota dancha heeshsho heeˈreemmota diafoommo. Wolootuwiinni lowore rosoommo! Yihowa anino Enjilino hagiirrunna harshammo noo heeshsho heeˈneemmo gede kaaˈlinonke. Hakko daafira, iimi Anninke Yihowawiinnino ikko iso baxannohu hayyootunna woˈnaalshu noonsa roduuwiwiinni rosa agurreemmokki gede murciˈnoommo.