1. Ajuujate maxaafi Maganu manni daafira mayyaanno?

 AJUUJATE MAXAAFI iima Maganu Gashshooti xintaminotanna Sheexaane uullara tungoonnita kulanno. (Aju. 12:1-9) Tini iima keeru heeˈranno gede assitino; ninkera kayinni qarra abbitino. Mayira? Korkaatuno Sheexaanu uullate aana Yihowara ammanante soqqantannorira hanqino.—Aju. 12:12, 15, 17.

2. Yihowara ammanamme heeˈneemmo gede kaaˈlannonkeri maati?

² Sheexaanu siˈˈinkerono Yihowara ammanamme heeˈneemmo gede kaaˈlannonkeri maati? (Aju. 13:10) Kaaˈlannonke coyi giddo mittu albillitte ikkannore afankeeti. Lawishshaho soqqamaasinchu Yohaannisi Ajuujate maxaafi giddo muli yannara afiˈneemmo atoote kulino. Konni atooti giddo mittu Maganu diinna baooti. Hanni xa Ajuujate maxaafi Maganu diinna daafira mayyaannoronna insa ma ikkitannoro laˈno.

3. Ajuujate maxaafi giddo horoonsiˈnoonniti mite malaatta maati?

³ Ajuujate maxaafa fooliishsho mitte kiiro mitte, konni maxaafi giddo borreessinoonnire kulate “malaatta” woy lawishshu yaatto horoonsiˈnoonnita kultanno. (Aju. 1:1, NW) Maganu diinna lawishshu yaattonni kulloonni. Ajuujate maxaafi giddo duuchu moyichi daafira kulloonni. Lawishshaho, ‘baaru giddonni fulinohu’ mittu moyichi no. Isira, “tonnu buudinna lamalu umi noosi.” (Aju. 13:1) Konni moyichinni aane wolu ‘layinki moyichi baattote giddonni fulino.’ Kuni moyichi dhudhuufu gede coyiˈranno; hattono ‘giira nafa gordunni dirrisanno.’ (Aju. 13:11-13) Hakkiinni wolu “duumu moyichi” noota kulloonni; konne moyicho foora mancho guluffe no.  Kuni sasunku moyichi lowo diro Yihowanna Gashshootesi gibbino diinna lawishshaati. Hakko daafira insa ayimma afanke lowo geeshsha hasiissannote.—Aju. 17:1, 3.

4-5. Daanieeli 7:15-17 noo hedo moyichu ayimma bande anfeemmo gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

⁴ Kuri diinna ayimma anfammora albaanni, moyichunna foora mancho maa riqibbannoro huwata hasiissannonke. Tenne danchu garinni huwatate qaru coyi Qullaawu Maxaafi umisi tenne daafira mayyaannoro xiinxallate. Ajuujate maxaafi giddo kulloonniti lowo malaatta Qullaawu Maxaafite wole maxaaffa giddo wonanni xawinsoonnite. Lawishshaho masaalaanchu Daanieeli ‘shoolu . . . jajjabbu moyichi baaru giddonni fulanna’ haaqeetenni laino. (Dan. 7:1-3) Daanieeli kuri moyichubba maa riqibbannorono borreessino. Kuri jajjabbu moyichubba shoolu ‘gashshooti’ woy mootoolla lawishshaati. (Daanieeli 7:15-17 nabbawi.) Kuni xawishshi Ajuujate maxaafi giddo kulloonni moyichubbano poletiku gashshoote ikkitinota huwanteemmo gede kaaˈlannonke.

⁵ Hanni xa Ajuujate maxaafi giddo kulloonnita mite malaatta xiinxallino. Xiinxallineemmo woyite, Qullaawu Maxaafi tenne malaatta tiro bande anfeemmo gede kaaˈlannonkehu hiittoonniitiro laˈneemmo. Aante aantete kulloonni moyichi daafira laˈneemmo. Umo, insa mayi lawishshaatiro xiinxallineemmo. Hakkiinni insara mayi iillannonsaro ronseemmo. Jeefote, tini ikkito ninkera mayi tiro afidhinoro laˈneemmo.

6. Yohaannisi Ajuuja 13:1-4 kulloonnihu lamala umo afiˈrino moyichi maa riqiwanno?

⁶ Lamala umo afiˈrino moyichi maati? (Yohaannisi Ajuuja 13:1-4 nabbawi.) Kuni moyichi dana daguncho lawanno; lekkasi dibi yinanni moyichita labbanno; afiisi qole doobbichunniha lawanno qoleno tonnu buudi noosi. Daanieeli fooliishsho 7te kullihu shoolu moyichino togoo dana afiˈrinoho. Kayinni Ajuujate maxaafira kuni dani baalu noohu mittu moyichiraati ikkiina shoolu addi addi moyichira diˈˈikkino. Kuni moyichi mitte gobba gashshoote woy alamenniha wolqaataamo gashshoote calla riqiwannoha diˈˈikkino. Konni moyichira, ‘gosate, gaˈretenna addi addi afiinni coyiˈranno manni baalu aana roorre uyinoonnisita’ kulloonni. Hakko daafira kuni moyichi mitte gobba gashshoote calla riqiwannoha diˈˈikkino. (Aju. 13:7) Kuni moyichi xaa geeshsha mannu ooso gashshanni nooha poletiku gashshoote baala riqiwanno. *—Ros. 8:9.

7. Mittu mittunku moyichu umi maa riqiwanno?

⁷ Lamala umo afiˈrino moyichihu mittu mittunku umi maa riqiwanno? Ajuuja fooliishsho 13te kulloonni moyichi misile ayimma afate Ajuuja fooliishsho 17 mite mashalaqqe kultannonke. Ajuuja fooliishsho 17:9, 10 togo yitanno: “Lamala mootoolla no: Insa giddonni ontu ubbino; mittu xa no. Lamalkihu xaara didayino. Isi dayiro shiima yanna calla keeshsha hasiissannosi.” Sheexaanu massagannohu poletiku gashshooti baalu giddo lamala ‘umu’ gede assine kulloonni. Kuni alamennihu wolqaataamu gashshooti Maganu manna baasa miicino. Soqqamaasinchu Yohaannisi waro kuri gashshooti giddo ontu yaano, Gibitse, Asoori, Baabiloone, Meedo-Faarisinna Giriike gashshite saˈino. Yohaannisi ajuuja lai yannara leekkihu alamennihu wolqaataamu gashshooti yaano Roomu gashshe no. Ikkina lamalkihanna jeefonniha  wolqaataamo alamete gashshoote woy umo ikkannohu hiikkoyeti?

8. Moyichunnihu lamalki umi maa riqiwanno?

⁸ Kawiinni aanchine laˈneemmonte gede, Daanieeli maxaafi giddo kulloonni masaalo lamalkihunna jeefonnihu moyichu umi ayimma bande anfeemmo gede kaaˈlitannonke. Tenne goofimarchu yannara yaano ‘Mootichu barri’ giddo gashshanni noohu alamennihu wolqaataamu gashshooti hiikkoyeti? (Aju. 1:10) Yunayitidi Kingidemetenna Ameerikaho wole yaattonni Angilo Ameerikaho. Hakko daafira kuni gashshooti Yohaannisi Ajuuja 13:1-4 kulloonniho moyichunniho lamalki umooti yaa dandiineemmo.

9. ‘Geˈreewunnihu gedeeha lame buuda’ afiˈrino moyichi maa riqiwanno?

⁹ Yohaannisi Ajuuja 13te lamalki umo yaano Angilo Ameerika Alamenniha Wolqaataamo Gashshoote wolu moyichinni lawinsoonni; konni moyichira ‘geˈreewunniha lawannohu lamu buudi’ noosi kayinni ‘isi dhudhuufu gede ikke coyiˈra hanafanno.’ Kuni moyichi ‘mannu baalu albaanni giira nafa gordunni dirrisanni jajjabba malaatta leellishanno.’ (Aju. 13:11-15) Ajuuja fooliishsho 16tenna 19te kuni moyichi ‘kaphaancho himanaancho’ ikkinota kulloonni. (Aju. 16:13; 19:20) Daanieelino Angilo Ameeriku yaano Alamennihu Wolqaataamu Gashshooti, ‘lowo geeshsha busha coye assannota’ xawisino. (Dan. 8:19, 23, 24) Konne busha coye assinohu Layinkihu Alamete Oli yannaraati. Jaappaanete tungoonnihu lamu atomikete bombi layinkihu alamete oli uurranno gede assino; konne bomba loossinori Biritaaniyunna Ameerikunnireeti sayinsete fullahaanooti. Hakko daafira Angilo Ameeriku yaano Alamennihu Wolqaataamu Gashshooti ‘gordunni giira dirrisinohu’ gedeeti.

10. “Moyichu dani misile” maa riqibanno? (Yohaannisi Ajuuja 13:14, 15; 17:3, 8, 11)

¹⁰ Aantete wolu moyichi daafira laˈneemmo. Kuni moyichi dana duuˈminota agurranna wolewa baalankawa lamala umo afiˈrino moyicho lawanno. Iso ‘moyichu dani misileeti’ yinoonni; hattono Ajuuja 17:11 ‘settikki moote’ ikkinota xawinsoonni. * (Yohaannisi Ajuuja 13:14, 15; 17:3, 8, nabbawi.) Kuni ‘moote’ alba nooha ikkinota, xa nookkita, albillitte kayinni galagale daannota kulloonni. Tini hedo Buusantino Mangistubba dirijjite dancha gede assite xawissannote; tini dirijjite alamete doyichohu poletiku gashshootira kaaˈlantanno! Umo tenne dirijjite xintinoonnihu Qaalu Gondoori Maamara yineeti. Layinkihu Alamete Oli yannara tini dirijjite baˈino. Gedensoonni kayinni Buusantino Mangistubba Dirijjite ikkite xintantino.

11. Moyichu woy mangistubba maa assate kaˈanno? Ninke insa waajja hasiissannonkekkihu mayiraati?

¹¹ Moyichu woy mangistubba mannu Yihowanna mannasi giwanno gede kakkayissanno. Insa lawishshu yaattonni, Armagedooni yinannihu “Woˈmanka Dandaanno Maganihura batiˈru barri olira gosa baalate mootoolla” gamba assitanno. (Aju. 16:13, 14, 16) Ikkirono waajjineemmo gede assannonkeri mitturino dino. Bayiru Maganinke Yihowa isi gashshootira halantannore baala gatisate bayichonkonni qaafo adhanno.—Hiz. 38:21-23.

12. Baalunku moyichi ma ikkanno?

¹² Baalunku moyichi ma ikkanno? Ajuuja 19:20 tenne daafira togo yitanno: “Moyichu amadami; isi albaanni malaatta loosanni noohu kaphaanchu himanaanchino amadami. Isi  moyichu malaati noonsarenna isi misile magansidhanni noore malaatta loosanni soˈrisiisanni no. Insa lamenka ruqanunnihura giirate baarira lubbotenni heedheennanni tungi.” Hakko daafira Maganu diina ikkinohu kuni poletiku gashshooti baˈˈannohu gashshe heeˈreeti; baˈˈannohuno hegereraati.

13. Poletiku gashshaano Kiristaanu ma assanno gede xixxiibbannonsa?

¹³ Tini ninkera mayi tiro afidhino? Kiristaana ikkinoommo daafira Maganohonna gashshootisira ammanammoommore ikka hasiissannonke. (Yoh. 18:36) Tenne assate, tenne alamete poletiku hajora anga wodhinummokkinni heeˈra hasiissannonke. Tenne alame poletikira anga wodhinummokkinni heeˈra qarra ikkitankera dandiitanno; korkaatuno tenne alame gashshaano coyiˈneemmorinnino ikko assineemmorinni insa kaaˈlinammora hasidhanno. Insa xixxiibbannotera qeelamanno mannira moyichu malaate malaatinsanni. (Aju. 13:16, 17) Konne malaate malaatinsanni manni Yihowa hagiirsiisa didandaanno; hattono hegere heeshsho hooganno. (Aju. 14:9, 10; 20:4) Poletiku gashshaano insara kaaˈlammeemmo gede baxxu geeshshano xixxiibbunkero, ninke mittu mittunku poletiku hajora anga wodhinummokkinni heeˈra lowo geya hasiissannote!

14. Yohaannisi Ajuuja 17:3-5 kulloonni garinni, soqqamaasinchu Yohaannisi aantete hiikkonne dhagge ikkanno coye laino?

¹⁴ Soqqamaasinchu Yohaannisi lainohu wolu coyi ‘lowo geeshsha maalaˈlisinosita’ coyiˈrino. Hakku coyi maati? Mitte mancho hakkuri waajjishshanno moyichubba giddonni mitto guluffe no. (Aju. 17:1, 2, 6) Ise, ‘foorretenni egennantino manchooti’; suˈmaseno ‘Batiˈra Baabiloone’ woy Bayira Baabiloone yinoonni. (Aju. 17:1, 2, 6) Ise, ‘baattote aani mootoolla ledo foortanno.’—Yohaannisi Ajuuja 17:3-5 nabbawi.

15-16. Bayira Baabiloone maati? Tenne anfeemmohu hiittoonniiti?

¹⁵ Bayira Baabiloone maati? Tini mancho poletiku gashshaano ledo foortinota kulloonni daafira, poletiku dirijjitta riqibbannota diˈˈikkitino. (Aju. 18:9) Tini mancho lawishshu yaattonni moyicho guluffannota kulloonni daafira, insara annatate woˈnaaltanno. Qoleno Sheexaanu alameta hafuuraame daddalu dirijjitta riqibbannota diˈˈikkitino. Insa bande “baattote aana noo daddalaasine” yine kulloonni.—Aju. 18:11, 15, 16.

¹⁶ Qullaawa Borro giddo “foora” yaanno qaale horoonsiˈnoonnihu Magano magansiˈrannoha lawanni heeˈrenni kaphu maganna magansiˈrannoha woy wole doogganni alamete jaala ikkanno manna kulateeti. (Hiz. 16:2, 35, 36; Yai. 4:4, NW) Maganoho ammanante soqqantannore kayinni minshe nookkiri woy “seemo beetto” gede assine xawinsoonni. (2 Qor. 11:2; Aju. 14:4) Hundi Baabiloone kaphu ammaˈnora maˈnote. Hakko daafira Bayira Baabiloone kaphu magansiˈra baala riqibbannoti dihuluullissannote. Isinni Bayira Baabiloone alamete doyichora noota kaphu ammaˈno baala riqibbanno.—Aju. 17:5, 18; jw.org aana fulinoha “Bayira Baabiloone Maati?” yaanno birxicho lai.

17. Bayira Baabiloone ma ikkitanno?

¹⁷ Bayira Baabiloone ma ikkitanno? Ajuuja 17:16, 17 tenne daafira kultanni togo yitanno: “Laittoti tonne buuddanna moyichu, foortanno mancho gibbannose; afidhinore baala mulqite mullicho agurtannose. Maalase ittanno; giirateno tuggannose. . . . Tenne hedo wodaninsa giddo worinohu Maganoho.”  Addaho, Yihowa daga alamete doyichora noota kaphu ammaˈno woˈmunni woˈma hunate kaˈanno gede assanno; insa tenne assitannohu duumo moyicho yaano Buusantino Mangistubba horoonsidheeti.—Aju. 18:21-24.

18. Bayira Baabiloone ledo hili coyinni nafa karsammeemmokki gede maa assa hasiissannonke?

¹⁸ Tini ninkera mayi tiro afidhino? Magansiˈranke, ‘Maganu . . . albaanni keeraanchonna battaabbinokkita’ ikkitanno gede assiˈra hasiissannonke. (Yai. 1:27) Bayira Baabiloonehu kaphu rosi, ayirrissannoti addi addi ayyaanna, amanyootu maaeellenna agaanintete loosise hunankera horo diwodhineemmo. Mannu cubbisera karsamannokki gede, Bayira Baabiloone giddonni ‘fulanno’ gede woˈmanka woyite qorowisiinseemmo.—Aju. 18:4.

19. “Duumu lowo dhudhuufi” ayeti?

¹⁹ Ajuujate maxaafi “duumu lowo dhudhuufi” daafirano kulanno. (Aju. 12:3) Kuni dhudhuufi Yesuusinna sokkaasinesi ledo olamanno. (Aju. 12:7-9) Isi Maganu manna sianno hattono moyichoho roorre aanno. (Aju. 12:17; 13:4) Kuni dhudhuufi maati? ‘Daawuloosi woy Sheexaane yinanniho biˈre albi hamashshooti.’ (Aju. 12:9; 20:2) Wole Yihowa diinna baala massagannohu isooti.

20. Dhudhuufu ma ikkanno?

²⁰ Dhudhuufu ma ikkanno? Ajuuja 20:1-3 mitu sokkaasinchi Sheexaane qilete tugannota kultanno; tini isira usuramate gedeeti. Isi hatte yanna giddo yaano ‘1,000 diri goofa geeshsha manna soˈrisiisa didandaanno.’ Jeefote Sheexaanenna agaanintesi ‘ruqanunnihura giirate baari giddo tunganni’; tini insa hegerera baˈannota leellishshannote. (Aju. 20:10) Sheexaanunna agaanintesi nookki alame hiittoota ikkitannoro hanni hedi. Hatti yanna lowo geeshsha hagiirsiissannota ikkitanno!

21. Ajuujate maxaafi giddonni nabbamboommori hagiirsiisannonkehu mayiraati?

²¹ Ajuujate maxaafi giddo kulloonni malaatta tiro huwatanke lowo geeshsha jawaachishshannote! Yihowa diinna ayimma calla ikkikkinni, insa ma ikkitannorono anfoommo. Addaho, konne ‘himanu qaale nabbabbannorinna macciishshitannori baˈraadhinoreeti.’ (Aju. 1:3) Ikkina Maganu diinna baˈuhu gedensaanni, ammanantinoti mannu ooso mayi atoote afidhanno? Aananno birxichira tenne daafira ronseemmo.