1-2. Ajuujate maxaafa illachisha hasiissannonkehu mittu korkaati maati?

 MITTU egennootto manchi fotote albeemesi leellishe egenninohe? Foto laˈˈatto woyite duuchu manni diegennoottoho. Mitte foto kayinni seekkite laitto. Mayira? Korkaatuno hattee foto giddo atino nootto. Tenne foto seekkite laˈˈatto woyite mamootenna hiikko kaoottoro qaagate woˈnaalatto. Ledokki kaˈinorino ayeootiro buuxate woˈnaalatto. Hatti foto atera lowo tiro afidhinote.

² Ajuujate maxaafino hattee foto gedeeti. Mayira? Togo yineemmo gede assannonkehu ajayi ajeenna lamu korkaati no. Umihunni, konne maxaafa borreessinoonnihu ninkeraati. Ajuuja fooliishsho mitte kiiro mitte togo yitanno: “Tini Yesuusi Kiristoosi ajuujaati. Muli yanna giddo ikkanno coye soqqamaanosira leellishanno gede Maganu uyinosite.” (Aju. 1:1) Hakko daafira konni maxaafi giddo noori baalunku mannira borreessinoonnire ikkikkinni, heeshshonke Maganoho sayinse uyinoommorira ninkera borreessinoonniho. Maganu manna ikkinoommo daafira, konni dhagge ikkanno maxaafi giddo kulloonni masaalo woˈmitanno gede ninkeno kaaˈlinanni heeˈnoommota afanke dhagge diˈˈikkitannonke. Wole yaattonni hattee laˈnanni heeˈnoommo “foto giddo” ninkeno heeˈnoommo yaate.

3-4. Ajuujate maxaafi kulanno garinni konni maxaafira borreessinoonni masaalo woˈmitinohu mamooteeti? Tini ninke maa assineemmo gede kakkayissannonke?

³ Ajuujate maxaafa illachinsheemmo gede assannonkehu layinki korkaati konni maxaafi giddo kulloonni masaalo woˈmitanno yannaati. Tini masaalo woˈmitanno yanna kulanni soqqamaasinchu  Yohaannisi togo yiino: “Qullaawu ayyaaninni Mootichu barra laoommo.” (Aju. 1:10, NW) Mootichu barri hanafinohu Yohaannisi 96 M.D balla tenne ajuuja borreessihunni lowo diri gedensaanniiti. (Mat. 25:14, 19; Luq. 19:12) Qullaawu Maxaafi masaalo kultanno garinni Mootichu barri hanafinohu, 1914nni Yesuusi moote ikke iima gashsha hanafi woyiteeti. Hattee yannanni kayisse Ajuujate maxaafira kulloonni masaalo woˈmitanni no; Maganu mannino tini masaalo woˈmitanno gede kaaˈlanni no. Addanko heeˈnoommohu ‘Mootichu barri’ giddooti!

⁴ Heeˈnoommohu dhagge ikkitanno yanna giddo ikkino daafira, Ajuuja 1:3 baxillunni amaalloonninke amaale seekkine illachisha hasiissannonke; qummeeshshu togo yaanno: “Kuni coyi baalu muli yanna giddo ikkanno daafira, konne himanu qaale nabbawannohu baˈraaˈrinoho; konne qaale macciishshitannorinna kunni maxaafi giddo borreessinoonniha wonshitannori baˈradhinoreeti.” Addanko konni maxaafi giddo borreessinoonnire ‘nabbawa,’ ‘macciishshanna’ ‘wonsha’ hasiissannonke. Wonsha hasiissannonkehu mitu qaali hiikkonneeti?

5. Ajuujate maxaafi magansiˈranke Yihowa adhannoteronna teˈee buuxiˈra hasiissannonketa luphi asse kulannohu hiittoonniiti?

⁵ Ajuujate maxaafite umi fooliishshonni kayisse noo hedo, Yesuusi songuwate giddo ikkannore seekke afinota leellishshanno. (Aju. 1:12-16, 20; 2:1) Isi Shiimiidi Iisiyira noote lamala songuwara soyino sokka tenne leellishshanno. Yesuusi tenne sokkara umi xibbi diro heeˈrino Kiristaani magansiˈransa Yihowa hagiirsiissannoteronna teˈee buuxiˈranno gede kaaˈlannonsa biddishsha uyinonsa. Isi hatte sokkara kulinori xaa yannara noohu Maganu manni baalu harunsa hasiissannoreeti. Ninke tennenni maa ronseemmo? Massagaanchinke Kiristoosi Yesuusi ayyaanaamittetenni heeˈnoommo gara seekke afanno. Isi massagannonke hattono towaatannonke; qoleno baalankare laˈˈanno. Yesuusi woˈmanka woyite Yihowa hagiirsiinseemmo gede maa assa hasiissannonkero afino. Isi uyinohu ninke xaa yannara harunsa hasiissannonke biddishshi hiikkonneeti?

6. (a) Yohaannisi Ajuuja 2:3, 4 kultanno garinni, Yesuusi Efesooni songora noo Kiristaanira soyino sokka insara mayi qarri noonsata leellishshanno? (b) Ninke tenne xaggenni maa ronseemmo?

⁶ Yohaannisi Ajuuja 2:3, 4 nabbawi. Albihu Yihowara noonke baxilli baˈˈankera wodha dihasiissannonke. Yesuusi Efesooni heedhanno songora soyino sokka, insa cincitaare ikkitinotanna addi addi qarri iillinsarono Yihowara soqqama agurtinokkita leellishshanno. Ikkirono insa albi baxillensa agurtino. Insa baxillensa haaroonsiˈra hasiissinonsa; hatto ikka hoogiro Yihowa magansiˈransa diadhanno. Ninkeno xaa yannara cincineemmore calla ikkikkinni hakkiinni sainore assa hasiissannonke. Cincineemmo gede kakkayisannonkeri gara ikkinore ikka hasiissannosi. Maganinke assineemmo coye calla ikkikkinni hakkoye coye assineemmohu mayiraatirono laˈˈanno. Yihowa mitto coye assate kaˈnoommohu mayiraatiro seekke laˈˈanno; korkaatuno isi, lowo geeshsha banxeemmosinna galatu noonke daafira magansiˈnammosira hasiˈranno.—Law. 16:2; Maq. 12:29, 30.

7. (a) Yohaannisi Ajuuja 3:1-3 kultannonte gede, Yesuusi Serdeesi songora mayi qarri noonsata kulino? (b) Ninke maa assa hasiissaanke?

⁷ Yohaannisi Ajuuja 3:1-3 nabbawi. Baqqi yine heeˈra hasiissaanke. Serdeesi songora noo Kiristaanira kayinni kawiinni baxxino  qarri noonsa. Insa alba Yihowara diinaggaabbe soqqantinoha ikkirono xa kayinni agurtino. Hakko daafira Yesuusi ‘baqqi yiiyye’ yiinonsa. Tenne xaggenni ninke maa qoropha hasiissaanketa ronseemmo? Yihowa loosonke hawaakkiti egennantinote. (Ibi. 6:10) Ikkirono, alba Yihowara soqqamate assinoommorinni calla kassi yaa dihasiissannonke. Hige alba assineemmo geeshshire xa assa dandiineemmokkiha ikkara dandaanno; ikkirono goofimarchu geeshsha baqqi yine “Mootichu looso” woˈmanka woyite agurrummokkinni loosa hasiissannonke.—1 Qor. 15:58; Mat. 24:13; Maq. 13:33.

8. Yohaannisi Ajuuja 3:15-17 noote Yesuusi Loodooqiyaho heedhanno roduuwira soyino sokkanni maa ronseemmo?

⁸ Yohaannisi Ajuuja 3:15-17 nabbawi. Yihowa diinaggaambenna woˈmu wodaninkenni magansiˈra hasiissannonke. Yesuusi Loodooqiyu songora soyino sokka insara wolu qarri noonsata leellishshanno. Insa magansiˈra ‘gammuutate.’ Insa coye lashshi assite agurtino daafira Yesuusi ‘gadadaammanna hawaaxaamma’ ikkitinota kulinonsa. Insa Yihowa diinaggaabbe magansiˈra hasiissinonsa. (Aju. 3:19) Tenne xaggenni ninke maa ronseemmo? Albi geeshsha diinaggaambanni heeˈnoommokkiti leeltunkero noonketa ayyaanaamittete jiro albinni roore naada hasiissannonke. (Aju. 3:18) Qawaaxxaame heeshsho heeˈrate sharrama, hedonke bebbeehantanno gedenna ayyaanaamittete coye balaxisiinseemmokki gede assitankera wodha dihasiissannonke.

9. Yesuusi Phergamooninna Tiyaxiroosi songora heeˈrino Kiristaanira soyino sokka leellishshannonte gede, maa qoropha hasiissannonke?

⁹ Kaadaasinete roso giwa hasiissaanke. Yesuusi Phergamooni songora heeˈrannohu mitu Kiristaani mereeronsa mittimma heedhannokki gede assino daafira rufinonsa. (Aju. 2:14-16) Isi Tiyaxiroosi heeˈranno Kiristaani, “Sheexaanunniha goˈle noo coye” giwino daafira galatinonsa; qoleno halaale ‘seekke cuˈmiˈranno’ gede jawaachishinonsa. (Aju. 2:24-26) Togooha kaphu roso ammaninohu hakko heeˈrannohu ammanatenni shoshshoggino Kiristaani maaro ea hasiissinonsa. Xaa yannara ninkena? Yihowa hedo ledo sumuu yaannokki roso baala giwa hasiissaanke. Kaadaasine ‘Magano magansidhannore labbara’ dandiitanno; ‘maganimmate wolqasi’ kayinni kaaddannoreeti. (2 Xim. 3:5) Maganu Qaale diinaggaambe xiinxallineemmoha ikkiro, kaphu roso bade afanna giwa qarra diˈˈikkitannonke.—2 Xim. 3:14-17; Yih. 3, 4.

10. Yesuusi Phergamooninna Tiyaxiroosi songora kulinorinni wolere maa ronseemmo?

 ¹⁰ Baalunku gari foorre giwa hasiissaanke. Phergamooninna Tiyaxiroosi songora wolu qarri noonsa. Yesuusi kuri songuwara noohu mitu Kiristaani foorre qorophinokki daafira rufinonsa. (Aju. 2:14, 20) Tenne xaggenni ninke maa ronseemmo? Yihowara lowo diro soqqammoommoha hattono xa addi addi qoosso afiˈnoommoha ikkiro nafa, Yihowa maaeela coye assinummoro lashshi asse aguranno yine heda dihasiissannonke. (1 Sam. 15:22; 1 Phe. 2:16) Alame amanyootunni maaeeltanni hadhinoha ikkirono, Yihowa taalle nookkiha amanyootu seerasi ayirrinsammora hasiˈranno.—Efe. 6:11-13.

11. Kageeshsha ronsoommori maati? (“ Ninke Maa Ronseemmo?” yitanno saaxineno lai.)

¹¹ Kageeshsha ronsoommori maati? Magansiˈranke Yihowa adhannoteronna teˈee buuxiˈra hasiissaanketa ronsoommo. Yihowa magansiˈranke adhannokki gede assannore assinanni heeˈnoommoha ikkiro, bayichonkonni biddi assiˈra hasiissaanke. (Aju. 2:5, 16; 3:3, 16) Yesuusi songuwate soyino sokkara luphi asse kulinohu wolu coyino no. Hakku coyi maati?

12. Yesuusi Semirineesinna Filidelfiyaho heeˈranno Kiristaanira soyino sokkanni maa ronseemmo? (Yohaannisi Ajuuja 2:10)

¹² Hanni xa Yesuusi Semirineesinna Filidelfiyaho heedhanno songuwara borreessino sokka laˈno. Isi hakko heeˈranno Kiristaani ammanamansa kiissannonsa daafira, amadansara noo qarra waajjannokki gede jawaachishinonsa. (Yohaannisi Ajuuja 2:10 nabbawi; 3:10) Tenne xaggenni ninke maa ronseemmo? Dartu iillannonketa anfoommo; hakko daafira cincine saˈˈate qixxaawa hasiissaanke. (Mat. 24:9, 13; 2 Qor. 12:10) Kuni qaagiishshi hasiisannoha ikkinohu mayiraati?

13-14. Ajuuja fooliishsho 12 kulloonni ikkito Maganu mannira qarru iillanno gede assitinohu hiittoonniiti?

¹³ Ajuujate maxaafi heeˈnoommohu ‘Mootichu barri’ giddo Maganu manna xiimbannita kulanno. Ajuuja fooliishsho 12 Yesuusi Maganu Mangiste moote ikkanni heeˈreennanni iima olu kainota kultanno. Mikaeeli yaano ayirrinye adhinohu Yesuusi Kiristoosinna olantosi Sheexaanunna agaanintesi ledo olantino. (Aju. 12:7, 8) Hakko daafira Maganu diinna qeelantino hattono insa uullara tungoonni; tini baattote aana heeˈranno manni baasa qarramanno gede assitino. (Aju. 12:9, 12) Tini Maganu mannira mayi qarri iillanno gede assitino?

¹⁴ Ajuujate maxaafi hakkiinni aane Sheexaanu hiitto ikkinoro kulannonke. Isi xaate iimira haˈra dandaannokki daafira uullate aana gattino buuramaasinera hanqa hanafino; insa uullate aana Maganu Gashshoote  riqibbannoreeti; hattono “Yesuusira ammanamatenni farcidhannoreeti.” (Aju. 12:17; 2 Qor. 5:20; Efe. 6:19, 20) Tini masaalo woˈmitinohu hiittoonniiti?

15. Ajuuja fooliishsho 11 ‘lame farciˈraasinenni’ lawinsoonniri ayeooti? Insara mayi qarri iillinonsa?

¹⁵ Sheexaanu Maganu diinna, Maganu Mangisteha sabbakate looso albisa ikkite loossanni noore buurantino roduuwa siˈanno gede assino. Kuri labballo ‘lame farciˈraasinenni’ lawinsoonni; Ajuujate maxaafi insa shinoonnita kulanno. * (Aju. 11:3, 7-11) Albisa ikkite soqqantannore sette roduuwa 1918nni beebbate kassansoonninsa; insa mittu mittunku seeda diro usurantanno gede yoo yinoonninsa. Mannu hedora kuri buurantino roduuwi loossanno loosi uurrinohu gedeeti.

16. Hendoonnikkihu 1919nni ikkino coyi maati? Ikkollana hatte yannanni kayise Sheexaanu maa assa diagurino?

¹⁶ Ajuuja fooliishsho 11 noo masaalo shiima yanna gedensaanni ‘lame farciˈraasine’ reyotenni kaˈannotano kultanno. Kuri roduuwa usurrihunni mitto diro ikkitannokki yanna giddo, tini masaalo dhagge ikkanno garinni woˈmitino. Badheessa 1919nni kuri buurantino roduuwa usuru mininni tirroonni; gedensoonni kassansoonninsa kisse agurroonni. Insa bayichonkonni Maganu Mangiste looso loosa hanaffino. Ikkollana xaano Sheexaanu Maganu manna sia diagurino. Hatte yannanni hanafe Sheexaanu Maganu mannira baalaho dartu ‘lolaho’ kayisino. (Aju. 12:15) Addanko ninke mittu mittunkura ‘cincanna ammaˈna hasiissaanke.’—Aju. 13:10.

17. Sheexaanu sia agurinonsakkiha ikkirono, Maganu manni hiittenne hendoonnikki kaaˈlo afiˈrino?

¹⁷ Ajuuja fooliishsho 12 aanchite kultannonte gede, Maganu manni hendoonnikki garinni shiima kaaˈlo afiˈranno. Qummeeshshu, “baatto” dartu lolaho egemmitannota kulanno. (Aju. 12:16) Kulloonnirino woˈmino. Tenne Sheexaanu alamera noori gara ikkitino lao noonsa gashshaasine, lawishshaho yoote seeri Maganu manna kaaˈlino woyiti no. Yihowa Farciˈraasine yoote mine duucha higge afidhino qeelle insa mito geeshshi wolapho afidhanno gede kaaˈlitinonsa. Insa tenne wolapho horoonsidhinohu hiittoonniiti? Yihowa uyinonsa looso loosate afidhu faro baala horoonsidhino. (1 Qor. 16:9) Konni loosi giddo gamu maati?

18. Tenne goofimarchu barruwa giddo loonsanni heeˈnoommohu qaru loosi hiikkoyeti?

 ¹⁸ Yesuusi mannisi goofimarchu daara albaanni, ‘Maganu Gashshootiha Dancha Duduwo’ gobba baalate duduwannota masaalino. (Mat. 24:14) Ajuujate maxaafira, “baattote aana noo gosara, gaˈretenna addi addi afiinni coyiˈranno manni baalaho lallawate hegereti Danchu Duduwi sokka” noosi sokkaasinchi daafira kulloonni; hakko daafira Maganu manni sabbakate looso loosanno woyite mittu sokkaasinchi woy sokkaasinete gaamo kaaˈlitannonsa.—Aju. 14:6.

19. Yihowa baxxaari dudubbannoti wole sokka hiitteeti?

¹⁹ Maganu manni duduwannohu Maganu Gashshootiha dancha duduwo calla diˈˈikkino. Insa Ajuuja fooliishsho 8tenni 10 geeshsha kulloonni sokkaasine loossanno loosono kaaˈla hasiissannonsa. Kuri sokkaasine Maganu Gashshoote gibbannorira aante aantete iillitanno bao kultino. Konni garinni Yihowa Farciˈraasine ‘giiratenna kaadete’ gedee sokka dudubbanni keeshshitino; tini sokka Maganu busha Sheexaanu alamera yiino yoo leellishshannote. (Aju. 8:7, 13) Mannu heeshshonsa biddi assiˈre Yihowahu hanqu barrinni gata dandaanno gede goofimarchu gambisinota afa hasiissannonsa. (Sof. 2:2, 3) Ikkollana tini sokka duuchu manni dibaxannote. Tenne sokka duduwate worbuulle ikka hasiissaanke. Bayiru qarri yannara dudumbeemmoti jeefonniti yoote sokka mannu roore giwannota ikkitanno.—Aju. 16:21.

20. Aane noohu lamu birxichira maa ronseemmo?

²⁰ Ajuujate maxaafi giddo kulloonni masaalo woˈmitanno gede ninkeno kaaˈlammeemmo daafira, “konne himanu qaale” wonsha hasiissannonke. (Aju. 1:3) Ikkina darte cincine saˈˈanna agurrummokkinni tenne sokka worbimmatenni duduwa dandiineemmohu hiittoonniiti? Aane noohu lamu coyi jawaante afiˈneemmo gede kaaˈlannonke: umihu Ajuujate maxaafi Maganu diinna daafira kulannoreeti; layinkihu ammanamme heeˈnummoro albillitte afiˈneemmo atooteeti. Aane noohu lamu birxichira tenne hajo daafira ronseemmo.