1-2. Heeˈnoommo gari soorramanno woyite mitu Qullaawu Maxaafihu xintu seeri ninkera baxxitino tiro afiˈrannohu hiittoonniitiro xawisi.

 LOWO GEESHSHA biifino idayichinna idayicho sargensa barra, Qullaawu Maxaafi aana xintantinota adhamate daafira kultanno lallawo shiqinshanni woyite seekke macciishshanno. Hakko barra shiqinshoonni lallawo insara haaro diˈˈikkitino. Hakko barrinni hanafe kayinni tini lallawo insara baxxitino tiro afidhinote. Mayira? Xaate insa tenne lallawora kulloonnire loosu aana hosiisanno.

² Kiristaana ikkino minaanninna minaama ooso ilanno woyiteno coyi hattooti. Insa lowo diro ooso lossiˈrate daafira kultanno lallawo duucha hige macciishshinoha ikkara dandaanno. Xa kayinni insa konne roso loosu aana hosiisaraati. Xa insa ooso ile lossiˈraraati. Tini dishaaˈˈa qoossooti! Heeˈnoommo gari soorramanno woyite mito Qullaawu Maxaafiha xintu seera roore harunsineemmo. Israeelete mootoolla assitara hajanjoonninte gede, Yihowa magansidhannori ‘heeshshonsa diro baala’ Qullaawa Borro nabbabbannohunna hiincitannohu mittu korkaati konneeti.—Mar. 17:19.

3. Konni birxichira maa ronseemmo?

³ Annuwanna amuuwa, kiˈne Kiristaanu afiˈrannote jawa qoosso giddo mitte afidhinoonni; tinino oosoˈnera Yihowa daafira rosiisate. Kayinni oosoˈnera Maganu daafira halaale ikkinore calla kultine agura dihasidhinanni. Oosoˈne iso lowo geeshsha baxxanno gede kaaˈla hasidhinanni. Oosoˈne Yihowa baxxanno gede kaaˈlate maa assa dandiitinanni? Konni birxichira, kaaˈlannoˈneha shoole Qullaawu Maxaafiha xintu seera ronseemmo. (2 Xim. 3:16) Qoleno mito Kiristaana  ikkino annuwanna amuuwa, Qullaawu Maxaafi amaale harunsansa kaaˈlitinonsa gara laˈneemmo.

4. Annuwunna amuuwu oosonsa Yihowa baxxanno gede assite lossidhanno gede kaaˈlannonsahu mittu xintu seeri hiikkoyeti? (Yaiqoobi 1:5)

⁴ Xintu seera 1: Yihowa biddishsha hasidhe. Yihowa oosoˈne iso baxxanno gede kaaˈlate hasiissannoˈne hayyo aannoˈne gede huuccidhe. (Yaiqoobi 1:5 nabbawi.) Isi gedeehu kaajju amaalaanchi dino. Togo yineemmo gede assannonkehu duuchu korkaati no. Hanni konni giddo lame laˈno. Umihunni Yihowa lowo woˈnaalshi noosi annaati. (Far. 36:9) Layinkihunni isi aannonke amaale woˈmanka woyite kaaˈlitannote.—Isa. 48:17.

5. (a) Yihowa dirijjite annuwanna amuuwa kaaˈlate maa qixxeessitino? (b) Viidiyo leellishshannonte gede, roduu Amoriiminna minaamasi oosonsa lossidhino gara laˈine maa rossinoonni?

⁵ Yihowa Qaalisinna dirijjitesi widoonni oosoˈne iso baxxanno gede assitine lossidhinanni gede kaaˈlitannoˈneta, Qullaawu Maxaafi aana xintantinota falakkinota ayyaanaamittete sagale qixxeessinoˈne. (Mat. 24:45) Lawishshaho “Maate Kaaˈlannore” yaanno birxichi hunda kaaˈlitannota lowo amaale afiˈra dandiitinanni; kuni birxichi lowo diro Baqqi Yiiyye! yinanni metseetera aante aantete fulanni keeshshino; xa kayinni jw.org webisayitenkera fulanni no. Qoleno annuwunna amuuwu oosonsa lossidhanno woyite Yihowa amaale harunsitanno gede kaaˈlitannonsati jw.org aana fultinoti batinye viidiyubbanna qaalu xaˈmuwa no. *—Law. 2:4-6.

6. Mittu anni isinna minaamasi Yihowa dirijjitewiinni afidhino biddishshi daafira mayino?

⁶ Batinyu annuwinna amuuwi Yihowa dirijjitesi widoonni qixxeessinonsa qixxaawo lowo geeshsha naaddannota coyidhino. Mittu Joo yinanni anni togo yiino: “Sase oosonke halaalu mine lossiˈra shaaˈˈa looso diˈˈikkitinonke. Minaamaˈyanna ani Yihowa kaaˈlannonke gede woˈmanka woyite huucciˈneemmo. Qoleno duucha woyite hasiise noonke yannara ninkera kaaˈlanno birxichi woy viidiyo fultannota huwantoommo. Woˈmanka woyite Yihowa amaale addaxxineemmo.” Joonna minaamasi Yihowa qixxeessino qixxaawo oosonsa  isiwa shiqqanno gede kaaˈlitinonsata huwatino.

7. Annuwunna amuuwu oosonsara dancha lawishsha ikkate dandaaminsare baala assa hasiissannonsahu mayiraati? (Roomu Sokka 2:21)

⁷ Xintu seera 2: Lawishsha ikkitine rosiissensa. Ooso annuwinsanna amuuwinsa assitannore seekkite laˈanno hattono duucha woyite insa lawishsha harunsitanno. Ikkirono guuta ikkino anninna ama dino. (Rom. 3:23) Kayinni annuwunna amuuwu oosonsara dancha lawishsha ikkate dandaaminsare baala assa hasiissannonsa. (Roomu Sokka 2:21 nabbawi.) Mittu anni oosote daafira coyiˈranni togo yiino: “Ooso mulese noore gudisse xuuxxanno ispoonje gedeeti; insa asse yine rosiinseemmore ninke assineemmokkiha ikkiro tenne affanno.” Hakko daafira oosonke Yihowa baxxara hasiˈnummoro ninkeno Yihowa lowo geeshsha baxanna iso banxeemmoti leeltanno gede assa hasiissannonke.

8-9. Andiriwunna Eema coyiˈrinorinni maa rosootto?

⁸ Annuwunna amuuwu oosonsa Yihowa baxxanno gede rosiisa dandiitannoti duucha doogga no. Hanni Andiriwu yinannihu 17 diro ikkannosi rodii yiinore laˈno: “Anniˈyanna amaˈya woˈmanka woyite huuccatto assiˈra hasiissannota ikkitinota kultannoe. Ani huuccatto assiˈre kaoommoha ikkirono anniˈya hashshu kiiro ane ledo huuccatto assiˈranno. Anninkenna amanke ‘Hasidhini yanna geeshsha Yihowa huucciˈra dandiitinanni’ yite woˈmanka woyite qaagiissitannonke. Tini, huuccatto lowo geeshsha naadeemmo gede kaaˈlitinoe; hattono Yihowa hobbi ruxxi yuummokkinni huucciˈreemmo gedenna iso baxillaanchu anni gede asse laeemmo gede kaaˈlitinoe.” Annuwanna amuuwa, Yihowa baxaˈne oosoˈne lowo geeshsha kaaˈlitannota deˈinoonte.

⁹ Hanni Eema yinanni rodoo woˈnaalshano laˈno. Annise maatensa agure haˈri woyite baantannihu lowo asali nooha amansara calla agure haˈrino. Eema togo yitino: “Amaˈya duucha higge woxe hoogge shettino woyiti no; ikkirono ise woˈmanka woyite, Yihowa soqqamaasinesi towaatannonsatanna hasiisannonsare wonshannonsata coyidhanno. Ise coyidhannore ammantannota leellishanno garinni heedhino. Amaˈya anera rosiissannoere iseno assitanno.” Ninke maa ronseemmo? Annuwunna amuuwu qarru yannara nafa lawishsha ikkite oosonsa rosiisa dandiitanno.—Gal. 6:9.

10. Batinyu Israeelete annuwinna amuuwi oosonsa ledo hasaawa dandaannoti hiitti faro noonsa? (Marro 6:6, 7)

¹⁰ Xintu seera 3: Oosoˈne ledo ganyitine hasaabbe. Yihowa hundi Israeele ganyite oosonsara isi daafira rosiissanno gede hajajinonsa. (Marro 6:6, 7 nabbawi.) Hakkawari anninna ama barru giddo oosonsa ledo hasaabbannotinna oosonsa Yihowa baxxanno gede rosiissannoti lowo faro noonsa. Lawishshaho mittu Israeelicha ikkino beetti gate annisira looso loosa woy gide mida kaaˈlanni isi ledo lowo yanna sayisara dandaanno. Rodoosi qolte amasera uduunne gowa, suqqa woy mini giddo loonsanniha wole looso kaaˈlitanni ise ledo lowo yanna sayissara dandiitanno. Annuwunna amuuwu konni garinni oosonsa ledo loossanno woyite, lowo geeshsha hasiissannota batinye hedo kayisse hasaawa dandiitanno. Lawishshaho insa Yihowa danchummanna maatensa kaaˈlinohu hiittoonniitiro hasaawa dandiitanno.

11. Kiristaana ikkino annuwinna amuuwi oosonsa ledo hasaawannoti mitte faro hiitteeti?

¹¹ Xaa yannara heeˈnanni gari soorramino. Batinye gobbuwara annuwunna amuuwu barru giddo oosonsa ledo sayisannota gari yanna diafiˈranno. Annuwunna amuuwu loosunniwa  ooso kayinni rosu mine hossannoha ikkara dandaanno. Hakko daafira annuwunna amuuwu oosonsa ledo hasaabbanno faro hasiˈra hasiissannonsa. (Efe. 5:15, 16; Fil. 1:10) Togo assate afidhanno faro giddo mitte maatete magansiˈra yannaati. Aleksaanderi yinannihu mittu wedellichu rodii togo yiino: “Anniˈya woˈmanka woyite maatete magansiˈra assiˈneemmo gede mito coye biddi assanno; isi aye coyino maatete magansiˈra assiˈneemmota hoolankera dihasiˈranno. Maatete magansiˈra gedensaanni, hasiisannore baalankare kayinse hasaambeemmo.”

12. Maatete umi maatete magansiˈra yannara dea hasiissannosikkiri maati?

¹² Ati maatete umootiro maatete magansiˈra oosokki baxissannota ikkitanno gede maa assa dandaatto? Muli barra fultinota Hegerera Hagiidhitanni Heeˈra Dandaatto! yitannota kaajja borro oosokki ledo xiinxalla dandaatto; tini borro oosokki ledo dancha gede hasaawate faro fantannohe. Oosokki giddonsatanna huluullinonsare fushshite kultahera hasiˈrittoro, maatete magansiˈra yanna insa mishate woy seejjate horoonsidhooti. Oosokki Qullaawa Borrohu xintu seeri ledo sumuu yaannokkire coyidhuro hanqitootinsa. Hatteentenni insa macciishshaminonsare maaxxukki kultinohetera galatinsa; hattono giddonsata waajjitukki kultannohe gede jawaachishinsa. Oosokki dancha gede kaaˈla dandaattohu giddonsata afittoro callaati.

13. Annuwunna amuuwu oosonsa Yihowawa shiqqanno gede kaaˈlate wole hiittee faro horoonsiˈra dandiitanno?

¹³ Annuwanna amuuwa, barru giddo oosoˈne Yihowawa shiqqanno gede kaaˈla dandiitinanni faro hasidhe. Oosoˈnera baxillaanchu Maganinke daafira rosiisate Qullaawa Maxaafa xiinxallissinanni yanna calla agara hasiissannoˈne yaa diˈˈikkino. Hanni Liisa yinanniti mitte oosote ama coyidhinore laˈno, ise togo yitino: “Qaaqquullinkera Yihowa daafira rosiisate qooxeessinkera noo kalaqama baala horoonsiˈneemmo. Lawishshaho woshichinke godoˈlanno gara laˈe oosonke osoˈlitanno woyite, ninke tenne faro horoonsiˈne Kalaqaanchinke hagiirraamo ikkinotanna ninkeno hagiirraamma ikkinammora hasiˈrannota rosiinseemmonsa.”

14. Annuwunna amuuwu oosonsa jaalla hayyotenni doodhitanno gede kaaˈla hasiissannonsahu mayiraati? (Lawishsha 13:20)

 ¹⁴ Xintu seera 4: Oosoˈne dancha jaalla doodhitanno gede kaaˈlensa. Maganu Qaali doodhineemmo jaalla huntankera woy seekkitankera dandiitannota xawise kulanno. (Lawishsha 13:20 nabbawi.) Annuwanna amuuwa, oosoˈne jaalla ayeootiro affinoonni? Insa ledo xaaddine yanna sayissine egentinoonni? Oosoˈne Yihowa baxxannori ledo jaalooˈmitanno gede kaaˈlate maa assa dandiitinanni? (1 Qor. 15:33) Ayyaanaamittetenni worbuulle ikkitinore mito roduuwa kiˈnenna oosoˈne mitore assitinanni woyite ledoˈne assitanno gede koyissine, oosoˈne dancha jaalla doodhitanno gede kaaˈla dandiitinanni.—Far. 119:63.

15. Annuwunna amuuwu oosonsa dancha jaalla doodhitanno gede kaaˈlate maa assa dandiitanno?

¹⁵ Hanni mittu Tooni yinanni anni lawishsha laˈno. Isinna minaamasi oosonsa dancha jaalla doodhitanno gede kaaˈlate assitinore kulanni togo yiino: “Aninna minaamaˈya lowo diro ajano akkalano addi addi roduuwa mininkera koyinsayi keeshshinoommo. Insa ledonke sagale ittanno hattono maatete magansiˈra assidhanno. Tini Yihowa baxxannorinna isira hagiirrunni soqqantannori ledo egennamate kaajja faro fantinonke. Woradu aliidi laˈˈaano, misiyoone ikkite soqqantannorenna woloota roduuwa mininkera koyisate qoosso afiˈnoommo. Insa diinaggaabbenna uminsa horo agurte soqqantanno gari oosonke lowo geeshsha kaaˈlinonsa hattono Yihowawa shiqqanno gede assinonsa.” Annuwanna amuuwa, oosoˈne dancha jaalla doodhitanno gede kaaˈlate murcidhe.

16. Beettiˈne Yihowara soqqama hasiˈrannokkita kuliˈnero maa assitinayi?

¹⁶ Insa kaaˈlate lowore assitinayi heedhineenna oosoˈne giddo mittu Yihowara soqqama hasiˈrannokkitalla kuliˈne? Dancha anna woy ama ikka dandiitinoonnikkihu gede assitine heddinoonte. Yihowa ninke baalunkura hattono oosoˈnera doodhate dandoo uyinonke; hakko daafira oosoˈne isira soqqama woy soqqama hooga doodhitara dandiitanno. Beettiˈne Yihowara soqqama aguriro, barrunni  mitto barra higara dandaanno daafira hexxo mudhitinoonte. Annisi mininni fule ballehino beetti lawishsha qaagge. (Luq. 15:11-19, 22-24) Kuni wedellichi keeraanchimmate doogonni xeertiˈre keeshshino; kayinni gedensoo higino. Mitu manni ‘Hakku dilawishshaholla addanka ikkaareetini?’ yaara dandaanno. Ee ikkaareeti! Isinni Iile yinanni wedellichi lawishshi tenne leellishanno.

17. Iile lawishshi jawaachishannohehu hiittoonniiti?

¹⁷ Annisinna amasi assitinore kulanni Iile togo yiino: “Insa Yihowanna Qaalesi Qullaawa Maxaafa baxeemmo gede kaaˈlate dandiiture baala assitino. Ikkirono wedellicha ikkummoti finqila hanafummo.” Iile lamu gari heeshsho heeˈra hanafino; hattono annisinna amasi ayyaanaamittetenni iso kaaˈlate assitinore baala adha giwino. Isi mininni fule haˈrihu gedensaanni amanyoote baˈino heeshsho heeˈra hanafino. Ikkirono isi mito woyite jaallasi giddo mittoho Qullaawu Maxaafire kayise hasaawanno. Isi togo yiino: “Jaaliˈyara Yihowa daafira kulummo kiiro anino roore Yihowa daafira heda hanafummo. Hakkiinni sunu sununni, amaˈyanna anniˈya daafure wixinohu wodaniˈya giddo keeshshinohu Qullaawu Maxaafi halaali wixi lopha hanafi.” Gedensoonni Iile halaalu minira higino. * Anjesinni hanaffe isi Yihowa baxanno gede rosiisate sharrantinori annisinna amasi mageeshsha hagiidhitinoro hanni hedi!—2 Xim. 3:14, 15.

18. Oosonsa Yihowa baxxanno gede rosiisate sharrantanno annuwinna amuuwi daafira mayi macciishshamannohe?

¹⁸ Annuwanna amuuwa, Yihowa kiˈnera iso magansidhannota haaro ilama lossate qoosso uyinoˈne; tini kaajja qoossooti. (Far. 78:4-6) Kuni shaaˈˈa looso diˈˈikkino; ikkirono oosoˈne kaaˈlate dandiitinire baala assitinanni daafira lowo geeshsha galanteemmoˈne! Oosoˈne Yihowa baxxanno gede kaaˈlatenna isi seejjonninna amaalenni lossiˈrate sharrama agura hoogginiro, tini baxillaancho iimi Annanke hagiirsiissannota huluullantinoonte.—Efe. 6:4.