1. Yihowa Abirihaamira hiikkonne kaajja roso rosiisinosi?

 ABIRIHAAMI Yihowa ledo hasaawino hasaawa horonta dihawanno. Maganu, sokkaasinchu widoonni Soddoomunna Gomooru katama coꞌo asse hunara kainota Abirihaamira kulinosi. Kuni ammanamino manchi tennera baasa yaadino. Isi Yihowa togo yee xaꞌmino: “Halaalinta keeraancho cubbaataammu ledo hunattoni? . . . Gobba baalate gashshaanchi ati hattoo coye assattoni?” Yihowa cince baxanno jaalisira rosiisinohu kaajju rosi, ninke baalanka kaaꞌlannonke hattono sheshifachishannonke: Maganu keeraano horonta dihunanno.—Kal. 18:23-33.

2. Yihowa yoo yaanno woyite woꞌmanka woyite gara ikkinore assannotanna maarannota addaxxineemmo gede assannonkeri maati?

² Yihowa yoo yaanno woyite woꞌmanka woyite gara ikkinore assannota addaxxa dandiineemmo. Korkaatuno Yihowa mannu ‘wodana laꞌꞌannota’ anfoommo. (1 Sam. 16:7) Isinni, ‘mannu wodanira noo hedo gudise’ afino. (1 Mot. 8:39; 1 Dud. 28:9) Tini lowo geeshsha dhaggete. Ninke Yihowa yoo woꞌmunni woꞌma huwata didandiineemmo. Soqqamaasinchu Phaawuloosi qullaawu ayyaani massageennasi Maganu yoo daafira coyiꞌranni, “Yoosino fonqollannikkite”! yaasi garankolla.—Rom. 11:33.

3-4. Mito woyite mayine huluullammammora dandiineemmo? Konni birxichira maa xiinxallineemmo? (Yohaannisi 5:28, 29)

³ Ikkirono mito woyite Abirihaami xaꞌmino gedee xaꞌmuwa xaꞌminammora dandiineemmo. Togo yine huluullammammora dandiineemmo: ‘Yoo yineennansa bainohu Soddoomahonna Gomooraho heeꞌranno manni gedee mannira hexxo heedhansa ikka? Insa ‘cubbaataammu’ widira gaamante reyotenni kaꞌa ikka?—Soq. 24:15.

 ⁴ Hanni kaote daafira anfoommori maatiro laꞌno. Muli yannara, ‘reyotenni kaꞌe lubbotenni heedhannori’ daafiranna ‘reyotenni kaꞌeenna yoo yinanninsari’ daafira alba huwantoommo gara biddi assinoonni. a (Yohaannisi 5:28, 29 nabbawi.) Tini biddi assinoonni hedo wolereno biddi assinanni gede assitino; konninna aananno birxichira konni biddi assinoonni coyi daafira ronseemmo. Yihowata keeraancho yoo lainohunni umo anfoommokki coyi maatiro hakkiinni anfoommo coyi maatiro laꞌneemmo.

ANFOOMMOKKI COYI MAATI?

5. Soddoomahonna Gomooraho heeꞌranno manni bao lainohunni konni albaanni borruwankera mayine xawinsoonni?

⁵ Konni albaanni borruwanke giddo, Yihowa cubbaataammaho yee yoo yiinonsari ma ikkitannoro kulloonni. Soddoomahonna Gomooraho heeꞌranno manni gede togoo mannirano kaote hexxo diheedhannonsa yine huwantoommo. Kayinni tenne daafira huuccatto assiꞌne lende xiinxallinummohu gedensaanni, afoo wonshine hatto yaa dandiineemmokkita huwantoommo.

6. Yihowa cubbaataamu mannira yoo yiinota leellishannohu mitu lawishshi hiikkonneeti? Anfoommokki coyi maati?

⁶ Hanni tenne ledo xaadooshshe afidhinota mite xaꞌmuwa laꞌno. Batinye Qullaawu Maxaafi xagge Yihowa cubbaataamma manna qorichishinota kultanno; lawishshaho kiironsa anfoonnikki manni Baote Wayinni goofino, Yihowa mannisi Hexxote Gobbara noota lamala daga shaanno gede hajajino, qoleno Yihowa sokkaasinchi mitto hashsha 185,000 Asooru olanto waxaaxo ganino. (Kal. 7:23; Mar. 7:1-3; Isa. 37:36, 37) Ikkollana Qullaawu Maxaafi Yihowa kuni baalunku manni hegerera baꞌꞌanno yee murinota xawise kulanno? Dikulanno. Hatto yineemmohu mayiraati?

7. Baote Wayinni goofinohu woy Kanaani shinoonni manni daafira anfoommokkiri maati? ( noo misile lai.)

⁷ Yihowa konne manna ma garinni qorichishinoro dianfoommo; qoleno kuni reyino manni Yihowa daafira rosatenna maaro eate faro afiꞌrinoro dianfoommo. Qullaawu Maxaafi Baote Wayi yanna daafira kulanni, Nohi ‘Keeraanchimmannire kulannoho’ yaanno. (2 Phe. 2:5) Ikkollana Qullaawu Maxaafi, Nohi jawa markaawe seekki yannara, mittu mittunku manchira Baote Wayi daanni noota kulino diyaanno. Kanaani gobbara reyinohu bushu manni baaluno Yihowa daafira rosatenna heeshshonsa biddi assiꞌrate faro afiꞌrinoro dianfoommo.

8. Soddoomunna Gomooru manni daafira anfoommokkiri maati?

⁸ Soddoomunna Gomooru mannina? Keeraanchu manchi Looxi heeꞌrannohu konni manni mereerooti. Kayinni Looxi hakko heeꞌranno mannira baalaho sabbakinoronna teꞌee anfoommoni? Dianfoommo. Insa busha manna ikkitinoti egennantinote; kayinni insa baalunku garanna gara ikkinokkire badde affino? Hakko katamira heeꞌrannohu mitu manni Looxi wosina seyatara woꞌnaalinota qaango. Qullaawu Maxaafi tenne bunshe assara kaino manni ‘aja akkala’ ikkinota kulanno. (Kal. 19:4; 2 Phe. 2:7) Maarote Magani Yihowa insa mittu mittunkura kaote hexxo diheedhannonsa yee murinoro anfoommoni? Yihowa Abirihaamira hakko katamira tonnu keeraanchu manchi nafa nookkita buuxisinosi. (Kal. 18:32) Hakko daafira insa cubbaataammaho; Yihowano loossino loosira qorichishantanno gede assasi garankolla. Ikkina insa giddo mittuno ‘cubbaataammu’ ledo reyotenni dikaꞌanno yine afoo  wonshine coyiꞌra dandiineemmo? Hatto yine afoo wonshine coyiꞌra didandiineemmo!

9. Selemooni daafira anfoommokkiri maati?

⁹ Qoleno Qullaawu Maxaafi giddo keeraanote yinoonni manni cubbaataamma ikkinota kulloonni. Hanni Moote Selemooni lawishsha laꞌno. Isi Yihowa doogo seekke harunsanno manchooti; Yihowano lowo geeshsha maassiꞌrinosi. Ikkirono gedensoonni kaphu maganna magansiꞌra hanafino. Isi loosino cubbi Yihowa lowo geeshsha hanqanno gedenna mannisi qarramanni heeꞌranno gede assino. Hige Qullaawu Maxaafi Selemooni reyenna ‘annuwasi ledo’ lawishshaho ammanamino Moote Daawiti ledo madaarroonnita kulanno. (1 Mot. 11:5-9, 43; 2 Mot. 23:13) Kayinni iso annuwasi ledo madaarroonni yaa reyotenni kaꞌꞌanno yaateni? Qullaawu Maxaafi hatto diyaanno. Ikkollana mitu manni ‘Reyino manchi cubbu anganni fulino’ yee hedara dandaanno. (Rom. 6:7) Tini garankolla; hatto yaa kayinni mittu manchi reyino daafira calla reyotenni kaꞌꞌanno yaa diꞌꞌikkino. Kao baxillaanchu Magani eltooti. Isi tenne elto aannohu hegerera isira soqqamate faro afiꞌra hasiissannonsa yee hedanno manniraati. (Iyo. 14:13, 14; Yoh. 6:44) Selemooni tenne elto afiꞌrakka? Ninke dianfoommo; Yihowalla afino. Yihowa gara ikkinore assannota anfoommo.

ANFOOMMO COYI MAATI?

10. Yihowa mannu baꞌꞌara hasiꞌranno? (Hiziqeeli 33:11) (Misileno lai.)

¹⁰ Hiziqeeli 33:11 nabbawi. Yihowa mannaho yoo yaa hasiꞌrannoronna teꞌee shaqqillunni kulinonke. Soqqamaasinchu Pheexiroosi qullaawu ayyaani massageennasi masaalaanchu Hiziqeeli borreessino hedo coyiꞌranni, Yihowa ‘ayino baꞌꞌara dihasiꞌranno’ yiino. (2 Phe. 3:9) Tini jawaachishshanno hedooti; korkaatuno Yihowa muddame manna hegerera hunannokkita anfoommo. Maarosi batiꞌrate; qoleno isi hasiissanno yanna baalantera maaranno.

11. Reyotenni kaꞌannokkiri ayeooti? Tenne mayinni anfeemmo?

¹¹ Reyotenni kaꞌꞌannokki manni daafira anfoommori maati? Qullaawu Maxaafi reyotenni kaꞌꞌannokki manniha boode lawishshalla kulannonke. b Yesuusi Asqorootu Yihudi reyotenni kaꞌꞌannokkita kulino. (Maq. 14:21) Yihudi Maganu Yihowaranna Beettisira finqilinohu afanni heeꞌrenniiti. (Maq. 3:29) Qoleno Yesuusi iso gibbinori mitu ammaꞌnote massagaano reyotenni kaꞌannokkita coyiꞌrino. (Mat. 23:33) Soqqamaasinchu Phaawuloosino maaro eꞌannokki kaadaasine reyotenni kaꞌannokkita kule qorowisiisino.—Ibi. 6:4-8; 10:29.

12. Yihowa maaro daafira anfoommori maati? Lawishsha kuli.

¹² Yihowa maaro daafira anfoommori maatiyya? Isi ‘aye manchino baꞌꞌara’ hasiꞌrannokkita leellishinohu hiittoonniiti? Hanni Yihowa jawa cubbo loosinoha mito manna maarinohu hiittoonniitiro laꞌno. Moote Daawiti jawa cubbo loosino; lawishshaho foorino hattono lubbo shiino. Ikkirono Daawiti maaro eino daafira Yihowa gatona yiinosi. (2 Sam. 12:1-13) Moote Minaase lubbotenni heeꞌrino diri giddo roore anga jawa bunshe assino. Kuni manchi jawa cubbo loosinoha ikkirono, maaro eino daafira Yihowa gatona yiinosi. (2 Dud. 33:9-16) Kuni lawishshi Yihowa maaranno gede assannosiri heeꞌri geeshsha maarannota qaangeemmo gede assannonke. Insa jawa cubbo loossinota huwatte maaro eꞌino daafira Yihowa reyotenni kayisannonsa.

13. (a) Yihowa Nennewete manna maarinohu mayiraati? (b) Gedensoonni Yesuusi insa daafira mayino?

 ¹³ Yihowa Nennewete mannano maarinota anfoommo. Maganu Yoonaasira, ‘Hakko katami manni loosino bunsheno afoommo’ yiino. Insa cubbinsara maaro eꞌuta kayinni Yihowa shaqqillunni gatona yiinonsa. Isi Yoonaasinni roore maaranno Maganooti. Maganu konni hanqino masaalaanchisira Nennewete manni ‘bushanna dancha bade afinokkita’ qaagiissinosi. (Yon. 1:1, 2; 3:10; 4:9-11) Gedensoonni Yesuusi Yihowa taashshonna maaro daafira rosiisate konne lawishsha horoonsiꞌrino. Yesuusi maaro einohu Nennewete manni ‘yoote barra kaꞌꞌannota’ coyiꞌrino.—Mat. 12:41.

14. ‘Yoote kao’ Nennewete mannira mayi tiro afidhino?

¹⁴ Nennewete manni ‘kaeenna yoo yinanninsa’ yaa mayyaate? Yesuusi albillitte ‘yoote kao’ heedhannota rosiisino. (Yoh. 5:29) Isi yoote kao heedhannohu Kumu Diri Gashshooti yannara ikkinota kulanni no; hatte yannara ‘keeraanono cubbaataammuno’ reyotenni kaꞌanno. (Soq. 24:15) Cubbaataammu ‘reyotenni kaꞌeenna yoo yinanninsa.’ Hatto yaa Yihowanna Yesuusi akattansanna rosiinsanninsa roso loosu aana hosiissannoronna teꞌee seekkite laꞌe keentanno yaate. Reyotenni kaꞌꞌannohu Nennewete manni halaalu magansiꞌrara halama giwiro Yihowa baꞌꞌanno gede yoo yaanno. (Isa. 65:20) Kayinni Yihowa ammanante magansidhanni heeꞌra doodhitannorira baalaho dancha yoo yinanninsa. Insa hegerera heeꞌrate faro afidhanno!—Dan. 12:2.

15. (a) Soddoomahonna Gomooraho reyino manni giddo mittuno reyotenni dikaꞌꞌanno yaa qoropha hasiisannonkehu mayiraati? (b) Yihuda 7te kulloonni hedo ma garinni huwata hasiissannonke? (“ Yihuda Hatto Yiinohu Mayyaateeti?” yitanno saaxine lai.)

¹⁵ Yesuusi isonna isi rosiisino roso gibbinorira, “Yoote Barra” Soddoomunna Gomooru manninni roore kaajjado yoo yinanninsata coyiꞌrino. (Mat. 10:14, 15; 11:23, 24; Luq. 10:12) Yesuusi tenne yannara coye ikkinokki geeshsha asse coyiꞌranni no? Deeꞌni. Isi Nennewete manni, “Yoote Barra” kaꞌꞌanno yiinohu galagale lubbotenni heeꞌrannota kulateeti. Hatteente gede Yesuusi, “Yoote Barra” Soddoomahonna Gomooraho heeꞌranno mannira yoo yinanni yiinohu insa giddo  mitu reyotenni kaꞌara dandiitannota kulate ikkara dandaanno. Yesuusi horoonsiꞌrinohu “Yoote Barra” yaanno qaali, Soddoomahonna Gomooraho hattono Nennewete heeꞌranno manna leellishannoho. Nennewete heeꞌranno manninte gede Soddoomahonna Gomooraho heeꞌranno mannino busha coye assino. Nennewete heeꞌranno manni kayinni maaro eanno faro afiꞌrino. Qoleno Yesuusi ‘yoote kao’ daafira mayinoro qaagge. Reyotenni kaꞌeenna yoo yinanninsa manni giddo gamu ‘busha looso loossinoreeti.’ (Yoh. 5:29) Hakko daafira Soddoomahonna Gomooraho heeꞌranno mannira kaote hexxo noonsaha ikkara dandaanno. Insa giddo mitu reyotenni kaꞌannoha ikkara dandaanno; hattono insara Yihowanna Yesuusi daafira rosiisate faro afiꞌneemmoha ikkara dandaanno.

16. Yihowa reyotenni hiittoo manna kayisannoro muranno gara lainohunni anfoommo coyi maati? (Ermiyaasi 17:10)

¹⁶ Ermiyaasi 17:10 nabbawi. Kuni qummeeshshi Yihowa yoo daafira maa anfoommoro huwanteemmo gede kaaꞌlannonke: Yihowa woꞌmanka woyite ‘mannu wodananna hedo baala fonqole laꞌꞌanno.’ Isi albillitte hiittoo manna reyotenni kayisannoro muranno woyite, mittu mittunku manchira ‘loosisita aanno.’ Yihowa hasiisanno woyite kaajjado yoo yaannoha ikkirono, maara hasiisannosi woyite kayinni maaranno. Hakko daafira buunxummokkinni mittu manchira kaote hexxo dinosi yine heda dihasiissannonke!

‘GOBBA BAALATE GASHSHAANCHI GARA IKKINORE ASSANNO’

17. Reyino manni albillitte hiikkanno?

¹⁷ Addaaminna Heewani Sheexaaneho halame Yihowara finqili yannanni kayise, lowo biliyoone ikkanno manni reyino. ‘Diininke’ reyo lowo manna guddino! (1 Qor. 15:26) Kuni manni baalu albillitte hiikkannoyya? Kiristoosiri ammanantino harunsaano yaano 144,000 iima reyitannokki heeshsho afiꞌrate kaꞌanno. (Aju. 14:1) Kiirre tunqannikkihu Yihowa baxannohu ammanamino labballinna meenti kayinni ‘keeraanote’ wido ikke reyotenni kaꞌꞌanno; hattono insa Kiristoosihu Kumu Diri Gashshooti yannaranna jeefote  fonqoli yannara keeraano ikkite heedhuro uullate aana hegerera heedhanno. (Dan. 12:13; Ibi. 12:1) Qoleno Kumu Diri Gashshooti yannara ‘cubbaataammu’ yaano Yihowara soqqantinokkiri woy ‘busha coye assitinori’ heeshshonsa biddi assidhe ammanantinore ikkitanno faro afidhanno. (Luq. 23:42, 43) Ikkirono mitu manni busha ikkinohuranna Yihowanna isi hedinore giwate murciꞌrino daafira Yihowa reyotenni kaꞌꞌannokki gede yoo yiinonsa.—Luq. 12:4, 5.

18-19. (a) Yihowa reyino mannira yiino yoo addaxxa dandiineemmohu mayiraati? (Isayaasi 55:8, 9) (b) Aananno birxichira maa xiinxallineemmo?

¹⁸ Yihowa mannaho yoo yaanno woyite woꞌmanka woyite gara ikkinore assannota addaxxineemmo gede assannonkeri no? Ee no! Abirihaami seekke huwatinonte gede Yihowa guutaho, hayyichaho hattono maarannoho ‘gobba baalate gashshaanchooti.’ Qoleno isi Beettosi qajeelse yoo yaanno gede shoomino. (Yoh. 5:22) Yihowanna Yesuusi mittu manchi wodanita afa dandiitanno. (Mat. 9:4) Hakko daafira insa yoo yitanno woyite ‘gara ikkinore assitanno’!

¹⁹ Konnira Yihowa gara ikkinore assannota addaxxino. Yoo yaate silxaane noosihu Yihowa ikkinota huwantoommo. (Isayaasi 55:8, 9 nabbawi.) Konni daafira mittoreno huluullammummokki yoo baala Beettisiranna Yihowara agura dandiineemmo; Yesuusi Annisi lawishsha guutu garinni harunsanno daafira taashshannohonna maarannoho. (Isa. 11:3, 4) Ikkina Yihowanna Yesuusi quuxxote qarri yannara yitanno yoo daafira mayyaa dandiineemmo? Anfoommokkiri maati? Anfoommori maatiyya? Aananno birxichira kuri xaꞌmuwara dawaro qollanni.