1, 2. Roomu Sokka 5:12 maa huwanteemmo gede kaaˈlitannonke?

HANNI Yihowa Farciˈraasine seekkite affinotanna duucha higge horoonsidhanno qummeeshshuwa borreessate kaoottohu gede assite hedi. Umo borreessatto qummeeshshuwa giddo Roomu Sokka 5:12 heedhannoha ikkara dandaanno. Hanni konne qummeeshsha meˈˈe higge qummi assoottoro hedi: “Mittu manchinni kainohunni cubbu tenne alame eino; reyo cubbu widoonni higge daggino. Mannu baalu cubbo loosino daafira, reyo manna baala amaddino.”

² Konne qummeeshsha Qullaawu Maxaafi Addinta Mayyee Rosiisanno? yaanno maxaafi giddo haammate basera qummi assinoonni. Konni maxaafita 3^ki, 5^ki nna 6^ki fooliishsho horoonsidhe oosokkiranna wolu mannira Maganu uullate hedinore, wodonnirenna reyino manni noo gara xiinxallisatto yannara, Roomu Sokka 5:12 nabbawittokki digatatto. Ikkollana, Roomu Sokka 5:12 Yihowa ledo noohe fiixoomi, assattorinna albillittete hexxokki ledo xaadisse hedde egennootto?

3. Cubbaataamma ikkinoommohura maa assineemmo?

³ Ninke baalunku cubbaataammaho. Barru baala soˈro loonseemmo. Ikkollana, Maganu bushshunni kalaqinonketa hedannohura maarannonke. (Far. 103:13, 14) Yesuusi lawishshu huuccattora, Magano  ‘saonke agurinke’ yine huucciˈneemmo gede rosiisino. (Luq. 11:2-4) Konni daafira, Maganu maarinonketa alba loonsoommo soˈro hendanni yaada dihasiissannonke. Ikkollana, cubbinkera maaro afiˈnoommohu ma garinniitironna Maganu maarinonkehu hiittoonniitiro hedanke kaaˈlitannonke.

4, 5. (a) Roomu Sokka 5:12 giddo noo hedo huwatate kaaˈlannonkeri maati? (b) Roomu Sokka 3:24 giddo qummi assinoonniti “Maganu elto” maati?

⁴ Soqqamaasinchu Phaawuloosi Roomu Sokka 5:12 qooxeessira, roorenkanni fooliishsho leete giddo kaaˈlitanno hedo borreessino. Tini, Yihowa cubbonke maarate assinore huwanteemmo gede kaaˈlitannonke. Fooliishsho sasete giddo togo yitanno hedo no: “Mannu baalu cubbo loosino; Maganu uyino ayirrinyeno hoogino. Kunnira, mannu Kiristoosi Yesuusi loosino gatonni mulla Maganu elto callatenni keeraaˈmanno.” (Rom. 3:23, 24) Phaawuloosi konni qummeeshshi giddo “elto” yiinori maati? Mitte borro yitino garinni isi horoonsiˈrinohu Girikete qaali, “anga qolannoe yine hendikkinni mulla aa” yitanno tiro afiˈrinoho. Tini elto afiˈra hasiissannoete woy daafure afiˈroommote yinanniri nookkite.

⁵ Fullahaanchu Jooni Paarkiherti togo yiino: “[Kuni Girikete qaali] Maganunna Kiristoosi assitinore xawisate horoonsiˈnanni wote, insa mannu ooso wodate woy gatisate mulla uyitino baˈraarsha woy elto leellishannoho.” Konni daafira, Haaro Alame Tiro giddo horoonsiˈnoonnihu “elto” yaanno qaali tennera malinoho. Ikkina, Maganu eltosi leellishinohu hiittoonniiti? Tini elto albillittete hexxonkenna isi ledo noonke fiixoomi ledo mayi xaado afidhino? Hanni tenne hajore laˈno.

6. Maganu eltonni horo afidhannori ayeooti?

⁶ “Mittu manchi” yaano Addaami widoonni cubbunna reyo alame daggino. Konni daafira, “mittu manchi cubbinni reyo mannu aana wolqissino.” Phaawuloosi aanche “Maganunnita lowo elto” afiˈnoommohu “mittu Yesuusi Kiristoosi widoonni” ikkinota coyiˈrino. (Rom. 5:12, 15, 17) Tini Maganu elto manna baalaho lowo kaaˈlo uyitino. “Kiristoosi hajajamanni lowo manni keeraaˈmanno.” Ee, Maganu elto ‘Yesuusi Kiristoosi loosinni hegere heeshsho afiˈnanni’ gede assitanno.—Rom. 5:19, 21.

7. Wodote kakkalo Maganu shaqqillisinni mulla uyinonke eltooti yineemmohu mayiraati?

⁷ Yihowa Beettosi uullara soye wodote kakkalo ikkanno gede assara giddeessinosihu dino. Hakkiinni saeno, guuntete xeˈne noonsari cubbaataammu mannu oosora, Maganunna Yesuusi cubbu maaro afidhanno gede qixxeessitinota wodote qixxaawo afiˈra hasiissannonke yitanno gede assannori dinonsa. Konni daafira, cubbinkera maaro afiˈranna hegere heeshsho hexxo afiˈra mulla afiˈnoommo eltooti. Maganu mulla uyinonke eltora galatanna galanteemmota barru barrunkunni leellisha hasiissannonke.

8. Mayine hendeemmokki gede qoropha hasiissannonke?

⁸ Guuntete xeˈne noonkere Addaami sircho ikkinoommo daafira, soˈro loosa woy gara ikkinokkire assa rakkannonke. Ikkirono, Maganu uyinonke elto garimale horoonsiˈra lowo soˈrooti; lawishshaho, ‘Gara ikkinokkire woy Maganu cubboho yiinore assummoro nafa hakkeeshshi geeshsha yaada dihasiissannoe; isi maarannoe’ yine heda digaraho. Yesuusi soqqamaasine heeshshote noo yannara nafa mitu Kiristaani hatto yee hedino; tini dadillissannote. (Yihuda 4 nabbawi.) Ninke hatto yine coyiˈra hoongammora dandiineemmo; ikkollana, tini gara ikkitinokki lao giddonke heedhara woy giddonke kalaqantaranna lophitara dandiitanno.

9, 10. Phaawuloosinna wolu Kiristaani cubbunna reyotenni keere fulinohu hiittoonniiti?

⁹ Phaawuloosi, “Maganu baalanta afino; Isi soˈroˈya maarannoella” yine horo hendeemmokki  gede coyiˈrino. Mayira? Korkaatuno, Phaawuloosi borreessino garinni, Kiristaanu “cubbuwiinni reyinohu gede” ikke baxxino. (Roomu Sokka 6:1, 2 nabbawi.) Insa uullate aana heeshshote heeˈrenni “cubbuwiinni reyinohu gede” ikke baxxino yaa dandiinannihu hiittoonniiti?

¹⁰ Maganu wodote kakkalo widoonni Phaawuloosinna hatte yannara nooha wole Kiristaana maarinonsa. Konni daafira, Yihowa cubbonsa gatona yiinonsa, qullaawu ayyaaninni buurinonsa, hattono ayyaanaamittete oososi assinonsa. Konni garinni insa iimira haˈrate hexxo afidhino. Insa ammanante heedhannoha ikkiro, Kiristoosi ledo iima heedhanno hattono gashshitanno. Ikkirono, Phaawuloosi insa heeshshote noohanna uullate aana Maganoho soqqantanni nooha ikkirono, ‘cubbuwiinni reyitinohu gede’ asse coyiˈrino. Phaawuloosi, mancho ikke heeˈre reyinohunna layinkimeeshsho reyannokkiha ayyaanu kalaqo ikke kainohu Yesuusi lawishsha horoonsiˈrino. Reyo Yesuusi aana dimookkino. Hatteente gede, buuramino Kiristaanino “cubbuwiinni reyinohu gede” ikke, “Kiristoosi Yesuusinni Maganoho” heeˈrannohu gede asse heda dandaanno. (Rom. 6:9, 11) Heeshshonsa woˈmunni woˈma soorrantino. Insa cubbu widira qolte xixxiibbannonsata busha hasatto woy yorto wonshiˈra agurtino. Insa albi heeshshonsara reyitinohu gedeeti.

11. Gannatete hegerera heeˈrate hexxineemmori baalu “cubbuwiinni reyinohu” gede ikkine baxxinoommohu hiittoonniiti?

¹¹ Ninkena? Kiristaana ikkinammora albaanni loonseemmo loosi Maganu illera mageeshshi geeshsha bushahoro bande anfoommokki daafira, cubbo loonsanni keeshshinoommo. Ninke hakkawaro “saaliweelletenna bunshete borojje” ikkine heeˈnoommo. Qoleno, ninke biˈreera “cubbu borojjimma giddo” heeˈnoommoreeti. (Rom. 6:19, 20) Qullaawu Maxaafi halaale anfummoti kayinni, heeshshonke giddo mito coye biddi assiˈne ninkeneeto Maganoho sayinse uyine cuuammummo. Hatte yannanni kayinse, Maganu rosiranna hajajosira ‘woˈmu wodaninni hajajama’ hananfummo. Konni garinni, ‘cubbu borojjimmanni wolaphine keeraanchimmate borojje ikkinoommo.’ (Rom. 6:17, 18) Konni daafira, ninkeno “cubbuwiinni reyinohu gede” ikkine baxxinoommo yaa dandiineemmo.

12. Ninke baalunku hiittoo doorsha doodha dandiineemmo?

¹² Hanni Phaawuloosi aanche borreessinore ate heeshsho ledo xaadisse hedi; isi togo yiino: “Cubbu reyitanno mannimmaˈne aana wolqa afiˈraranna maalu yorto angara qolaˈnera wortine laˈinoonte.” (Rom. 6:12) Cubbaataamu maalinke assinammora hasiˈrannore baala assineemmoha ikkiro, ‘cubbu reyitanno mannimmanke aana wolqa afiˈrara . . . wodhine’ heeˈnoommo yaate. Cubbu qeelankera ‘wodhano’ wodha hoogano dandiineemmo daafira, addinta assa hasiˈneemmori maatiro heda hasiissannonke. Ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Mito wote guuntete xeˈne afiˈrino bisiˈya woy surreˈya assi yitannoeha gara ikkinokki coye assate kaeemmonso, cubbuwiinni reyinohu gede ikke baxxoommota leellisheemmo? Yesuusi Kiristoosi widoonni Maganoho heeˈranni noommo?’ Magano eltosira galanteemmosiha ikkiro, Iso hagiirsiisanno garinni heeˈra dandiineemmo.

13. Cubbuwiinni xeertiˈra dandiineemmota leellishannori maati?

¹³ Yihowa manni alba iso afinokki yannara, hattono iso baxanna isira soqqama hanafinokki yannara assanno coyiˈra badhe wodhino. Insa alba assanno coyi giddo mito ‘xa saalfachishannonsaho’; woleteemmero togoo coyi insa reyanno gede assannoho. (Rom. 6:21) Kayinni insa heeshshonsa biddi assiˈrino. Phaawuloosi sokka borreessihu Qorontoosi Kiristaani giddo lowo manni alba hattoo heeshsho heeˈrannoho. Insa giddo mitu biˈre kaphu maganna  magansiˈrannoho, foorannoho, meyati meyate ledo woy labbaahu labbaahu ledo fooranno mannaati, mooraasinete, dimbaasinetenna wole hattoo coye assannoho. Ikkollana, insa ‘hayishshiˈre’ “qullaawoota” ikkino. (1 Qor. 6:9-11) Roomu songora noo roduuwino heeshshonsa biddi assiˈra hasiissinonsa. Phaawuloosi qullaawu ayyaaninni togo yee borreessinonsa: “Mannimmaˈne biso bunshete uduunnicho assitine cubbu angara qoltinoonte; hatteentenni reyotenni kaˈine lubbotenni heedhinoonnihu gede ikkitine umoˈne Maganoho shiqishshe. Mannimmaˈne baala keeraanchimmate uduunnicho assitine Maganoho uuyye.” (Rom. 6:13) Phaawuloosi insa ayyaanaamittete xuri noonsakkire ikkanna Maganu eltonni horo afiˈra dandiitannota afino.

14, 15. “Woˈmu wodaninni” hajajamate daafira umonke mayine xaˈma hasiissannonke?

¹⁴ Yannankerano mitu roduuwinke biˈre Qorontoosi heeˈranno manni gedee heeshsho heeˈrinoha ikkara dandaanno. Hakko manninte gede insano heeshshonsa biddi assiˈrino. Albi gede cubbo loosanni heeˈra agure ‘hayishshiˈre’ keeraaˈmino. Albi heeshshokki gari aleenni kulli manni gedeeha ikkirono ikka hoogirono, xa Maganu ledo noohe aante hiittoote? Xa Maganu eltonni cubboho maaro afiˈra dandaatto daafira, ‘bisokki bunshete uduunnicho assite’ horoonsiˈrattokki gede murcidhe nootto? Reyotenni kaˈe lubbotenni noottohu gede assite ateneeto Maganoho shiqishatto?

¹⁵ Tenne assate, biˈre Qorontoosi heeˈrinohu mitu manni assannoha shota ikkinokki cubbo assa roso assiˈra hasiissannonkekkita anfoommo. Hatto assa hasiissannonke; korkaatuno cubbo loonsanni heeˈne Maganu elto afiˈneemmo yine heda dihasiissannonke. Ikkollana, “woˈmu wodaninni” hajajamme baalunku cubbiwiinni xeertiˈrate dandiinummore baala assinanni heeˈnoommo?—Rom. 6:14, 17.

16. Kiristaanu shota ikkinokki cubbo loosa hoogatenni sainore assa hasiissannonsa yineemmohu mayiraati?

¹⁶ Hanni soqqamaasinchu Phaawuloosi daafira hedi. Isi 1 Qorontoosi 6:9-11 geeshsha kulliha shotinse laˈnannikki cubbo assanni nooha ikkinokkita anfoommo. Ikkollana, isi cubbaataamo ikkinota coyiˈrino. Togo yee borreessino: “Ani maala uddiˈroommo[ho]; qoleno cubbu borojjimmara hiramoommoho. Ani asseemmore diegennoommo; baxeemmore agure, giweemmore asseemmo.” (Rom. 7:14, 15) Kuni qummeeshshi Phaawuloosi cubbu gede asse lainori woluri nootanna konni gara ikkinokki coyiwiinni xeertiˈrate sharraminota leellishanno. (Roomu Sokka 7:21-23 nabbawi.) Ninkeno isi lawishsha harunsine Maganoho ‘woˈmu wodaninkenni hajajamate’ sharrama hasiissannonke.

17. Ammanama hasiˈrattohu mayiraati?

¹⁷ Hanni ammanamate daafira hasaambo. Ammanama Kiristaanaho lowo geeshsha hasiisanno akataati. (Lawishsha 14:5; Efesooni Sokka 4:25 nabbawi.) Sheexaanu ‘kaphu annaati.’ Hanaaniyanna Sephiira reyinohu kaphinohuraati. Ninke insa faale haˈra hasiˈneemmokki daafira kapho coyiˈra dihasiissannonke. (Yoh. 8:44; Soq. 5:1-11) Ammanamate yaa kapho coyiˈra hooga calla diˈˈikkitino. Ee, Maganu uyinonke eltora addinta galanteemmosiha ikkiro, ammanammeemmota wole doogonnino leellisha hasiissannonke.

18, 19. Ammanama kapho coyiˈratewiinni xeertiˈra calla diˈˈikkitino yineemmohu mayiraati?

¹⁸ Kapha halaale ikkinokkire coyiˈrate. Ikkollana, Yihowa mannisi kapho coyiˈrannokki gede calla ikkikkinni hakkiinni sainore assara hasiˈranno. Isi hundi Israeele togo yee hajajino: “Ani Kaaliiqi Maganiˈne Qullaawahona, kiˈneno Qullaawoota ikke.” Hakkiinni aanche qullaawa ikkinanni doogga kulino. Maganu insara kulino coyibba giddo mite, “Moortinoonte; kaphitinoonte; mimmitoˈne dogginoonte” yitannote. (Lew. 19:2, 11) Mittu manchi kapho coyiˈra hoogirono, wolu mannira nookkire kule  ammansiisannoha ikkiro kuni manchi diammanamino yaate.

¹⁹ Lawishshaho mittu manchi, loosiisaanchisira woy ledosi loossannorira ‘gaˈa akimete mine dinye nooe daafira loosunniwa daye diafeemmo woy loosu basenni balaxe haˈra hasiissannoe’ yaara dandaanno. Ikkollana isi hatto yiinohu, xagicho hirranni minira marate woy akimichunniwa mare hirbu aana heeˈre woxe baatate ikkara dandaanno. Isi looso haˈrikkinni hosa hasiˈrinohu qaru coyi fooliishshote haˈrate qixxaawara woy maatesi boohaartannowa haare haˈrate ikkara dandaanno. Isi akimete minira haˈreemmo yaanno gede assannosihu shiimu korkaati heeˈrara dandaannoha ikkirono, kuni manchi woˈmunni woˈma ammanaminoha lawannohe? Tini wolu mannira nookkire coyiˈra diˈˈikkitino? Ati mitu manni afanni heeˈrenni nookkire coyiˈranna afoottoha ikkara dandaanno. Mannu togoore assannohu qorichinshanninsata hooˈlate woy wole miice horo afiˈrate ikkara dandaanno. Coyiˈnoommori gudisiˈre kapho ikka hoogiro nafa, Maganu “kaphitinoonte” yiinohu maa hedeeti? Qoleno Roomu Sokka 6:19, “Mannimmaˈne qullaawa assate keeraanchimmate borojjimmara sayissine uuyye” yitannota hedi.

20, 21. Maganu elto maa assineemmo gede kakkayissannonke?

²⁰ Magano eltosira addinta galanteemmoha ikkiro, foora, dimba, woy wole togooha Qorontoosi manni assino gedee cubbo calla ikkikkinni baalunku cubbiwiinni xeertiˈra hasiissannonke. Maganu elto ammane adhate yaa amanyootu maaeellewiinni xeertiˈra calla ikkitukkinni hattoore leellishanno boohaarshiwiinni xeertiˈrate. Mannimmanke keeraanchimmate borojje assineemmoha ikkiro, dimba calla ikkikkinni batisiˈne agatewiinni qoropha hasiissannonke. Togoohu bushu assootiwiinni xeertiˈrate lowo geeshsha sharrama hasiissannonkeha ikkirono qeela dandiineemmo.

²¹ Mixonke baalanka cubbo assatewiinni xeertiˈrate. Addaho guuta ikkinoommokki daafira cubbiwiinni woˈmunni woˈma xeertiˈne dianfeemmo. Ikkirono, ninkeno Phaawuloosi assinte gede cubbuwiinni xeertiˈrate sharrama hasiissannonke. Isi roduuwasi togo yee amaalino: “Cubbu reyitanno mannimmaˈne aana wolqa afiˈraranna maalu yorto angara qolaˈnera wortine laˈinoonte.” (Rom. 6:12; 7:18-20) Cubbo baaluwiinni xeertiˈrate sharrammeemmoha ikkiro, Maganu Kiristoosi widoonni qixxeessinonke eltora galatu noonketa leellinsheemmo.

22. Maganu eltora galatu noonsari albillittete afidhanno baraarshi maati?

²² Maganu eltonni cubbinkera maaro afiˈnoommo; isi xaano soˈronke maarannonke. Konni daafira, mitu manni ajishe laˈˈanno cubbo assate hasatto qeeltannonkekki gede sharrammo. Phaawuloosi tenne assinummoro afiˈneemmo baraarsha kulino; togo yiino: “Xa kayinni cubbuwiinni wolaphitine Maganu borojje ikkitinoonnihura qullaawootaho; qullaawa heeshsho gawalono hegere heeshshooti.”—Rom. 6:22.