1, 2. (a) Mito wote yaachishannori iillinkero dhagge assiˈra hasiissannonkekkihu mayiraati? (Hanafote noo misile lai.) (b) Konni birxichira ronseemmori maati?

HEEˈNOOMMOHU yaaddo batidhino yannaraati. Sheexaanu Daawuloosi lowo geeshsha hanqino daafira, “egemmannoha hasiˈranni ittananno doobbiichi gede” doyanno. (1 Phe. 5:8; Aju. 12:17) Konni daafira, Maganu soqqamaasine ikkinummorono mito wote yaandeemmo gede assannori iillinkero dhagge assiˈra dihasiissannonke. Hundita Yihowa waajjitanno soqqamaasine yaaddo amaddinonsa woti no; lawishshaho Moote Daawiti “qarru” woy yaachishanno coyi iillinosita coyiˈrino. (Far. 13:2) Soqqamaasinchu Phaawuloosino “beetekiristaannate [‘songuwate’, NW] daafira” yaadinota qaagi. (2 Qor. 11:28) Ikkollana, yaachishanno coyi wolqankera aleenni ikkanno wote maa assa dandiineemmo?

² Baxillaanchu iimi Anninke hundi soqqamaanosi kaaˈlino; xaa yannarano isi yaandeemmo gede assannonke coyiwiinni fooliishsho afiˈneemmo gede assa dandaanno. Qullaawu Maxaafi togo yee amaalannonke: “Kiˈnera malannohu isootina, qarrisannoˈnere baala isi aana tuqqe.” (1 Phe. 5:7) Ikkina, ati tenne assa dandaattohu hiittoonniiti? Hanni tenne assa dandaattota shoole doogga laˈno; insano  giddonkenni huucciˈra, Maganu Qaale nabbawanna hiinca, Yihowa ayyaanasi aannohe gede huucciˈranna addaxxatto manchira giddokkita hasaaphate. Tenne shoolenta dooggare hasaambeemmo wote, woyyeessiˈra hasiissannohe coye huwatate woˈnaali.

3. Duha ikkinohe coye huuccattotenni Yihowa aana tuqqa dandaattohu hiittoonniiti?

³ Yaachishinonke woy duha ikkinonke coye Yihowa aana tuqqineemmo doogga giddo umiti giddonkenni huucciˈrate. Masisanno, waajjishanno woy yaachishanno coyi iillihero, wodanikki giddo noore baala baxillaanchu iimi Annikkira hasaaphi. Faarsaasinchu Daawiti Yihowa togo yee huucciˈrino: “Maganoˈya ballo, huuccattoˈya macciishshi.” Isi hatte faarsoranni lede togo yiino: “Isi irkisannohena, Yaaddokki Maganu aana tugi.” (Far. 55:1, 22) Qarra tirate assa dandaattore assittohu gedensaanni giddokkinni kaˈe assiˈratto huuccatto, yaadde assite affannokkire assitanno. Ikkina, yaachishanni waadannohe coyi wolqakkira aleenni ikkanno yannara huuccatto kaaˈlitannohehu hiittoonniiti?—Far. 94:18, 19.

4. Yaachishanno coyi iillannonke yannara huuccatto lowo geeshsha kaaˈlitannohu hiittoonniiti?

⁴ Filiphisiyusi Sokka 4:6, 7 nabbawi. Yihowa giddonkenni, laalaante hattono agurrummokkinni huucciˈneemmo huuccattora dawaro qolanno. Hiittoonni? Surrenkenna wodananke fooliishsho hoolino coyinni gante giddoyidi salaame afiˈneemmo gede assannonke. Batinyu roduuwinke tenne uminsa heeshshonni laino. Maganu, insa yaachishannonsa coyinni fooliishshidhe mannu huwata dandaannokki salaame afidhanno gede asse yaano giddonsa harshammi yitanno gede asse kaaˈlinonsa. Atino togoo salaame afiˈra dandaatto. Konni daafira “Maganu keeri” woy salaame iillannoheha aye qarrano dandiite saˈˈatto gede kaaˈlitannohe. Yihowa eino qaale woˈmunni woˈma addaxxa dandaatto; isi togo yiino: “Ani Maganokkiitina hexxo mudhitooti [‘yaaddooti’, NW]. Ani jawaachisheemmohe; kaaˈleemmohe.”—Isa. 41:10.

5. Maganu Qaali giddoyidi salaame afiˈrate kaaˈlannonkehu hiittoonniiti?

⁵ Giddoyidi salaame afiˈrate kaaˈlitannoheti layinki doogo Qullaawu Maxaafi qumeeshshuwa nabbawatenna hiincate. Togo assa hasiissannohu mayiraati? Qullaawu Maxaafi giddo yaaddo hooˈlate, ajishate woy dandee heeˈrate kaaˈlitanno amaale no. Maganu Qaali yaaddo qeelate kaaˈlannota deˈooti; korkaatuno giddosi Kalaqaanchinke coyiˈrino hayyo no. Maganu hedo ganyite hiincattohanna Qullaawu Maxaafi amaale harunsa dandaatto gara hedattoha ikkiro, tini jawaante afiˈratto gede assitannohe. Yihowa Qaalesi nabbawa, ‘jawaante’ afiˈratenna ‘waajja hoogate’ kaaˈlitannota xawise coyiˈrino.—Iya. 1:7-9.

6. Yesuusi coyiˈrinori kaaˈlannohehu hiittoonniiti?

⁶ Maganu Qaali giddo, gabbi assannohu Yesuusi coyiˈrino qaali no. Isi coyiˈrino qaalinna rosiisino rosi macciishshino manni fooliishsho afiˈranno gede assino. Lowo manni isiwa shiqa baxanno; korkaatuno isi shetto amaddinonsare fooliishshiishino, wolqiweeltinore jawaachishino hattono yaaddinore sheshifachishino. (Maatewoosi 11:28-30 nabbawi.) Yesuusi mannu hedo huwatino; hattono ayyaanaamittetenna maalaamittete hasattonsa wonshino. (Maq. 6:30-32) Yesuusi harunsaanosira eino qaali ninkera einohu gedeeti. Isi ledosi soqqantino soqqamaasinesi kaaˈlinte gede ninkeno kaaˈlannonke. Yesuusi kaaˈlo afiˈrate isi ledo heeˈra hasiissannohe yaa diˈˈikkino. Iima Moote ikke noohu Yesuusi xaano manna baxannota leellisha diagurino. Konni daafira yaachishanno coyi iillannohe wote, isi  dode iillannohe; hattono ‘hasiissanno yannara’ kaaˈlannohe. Ee, Yesuusi yaachishannohe coye dandiite heeˈratto gede assannohe; hattono hexxonna jawaante aannohe.—Ibi. 2:17, 18; 4:16.

7. Maganu qullaawa ayyaanasi aannohe gede huucciˈratto huuccattora qolanno dawaro kaaˈlitannohehu hiittoonniiti?

⁷ Yesuusi, iimi Anninke Maganu huuccidhannorira qullaawa ayyaana aannonsata coyiˈrino. (Luq. 11:10-13) Yaaddo qeelate kaaˈlitannoheti sayikki doogo qullaawu ayyaani laalo woy gumi akata afiˈrate. Qullaawu ayyaaniti tini akatta, duuchankare dandaanno Magani akatta leellishshannote. (Galatiyu Sokka 5:22, 23 nabbawi; Qol. 3:10) Tini akatta heedhanno gede assidhanni haˈritto kiiro, wolu manni ledo noohe aanteno woyyaabbanni hadhanno. Konni daafira, yaadatto gede assannohu lowo coyi diheeˈranno. Hanni qullaawu ayyaani gumi akatta heedhannohe gede assiˈra kaaˈlitannohe gara laˈno.

8-12. Qullaawu ayyaani gumi akatta yaachishannohe coye qeelate kaaˈlitannohehu hiittoonniiti?

⁸ Baxille, hagiirrenna keere. Manna ayirrisattoha ikkiro, yaadatto gede assanno coye ajisha dandaatto. Hiittoonni? Roduuwakki godowinta baxattohanna ayirrisattoha ikkiro, yaadatto gede assanno coyi kalaqamannokki gede assa dandaatto.—Rom. 12:10.

⁹ Cinca, shooshanqenna danchumma. Aante noo amaale harunsattoha ikkiro, salaame heedhanno gede assatto: “Mimmitiˈnera shaqqaddanna shooshaqoota ikke; . . . mimmitiˈne sao agurre.” (Efe. 4:32) Tenne amaale harunsakki, coyi yaachishanno deerra iillannokki gede assate kaaˈlitannohe. Qoleno, guuntete xeˈnenni kainohunni kalaqamanno qarra dandee heeˈrate kaaˈlitannohe.

¹⁰ Ammana. Yannankera yaachishannonkehu lowo coyi, woxu woy maalaamittete coyi ledo xaado afiˈrinoho. (Law. 18:11) Konni daafira, Yihowa baxillunni kae hasiissannohere aannoheta ammanakki, togooha yaadatto gede assanno coye dandee heeˈrate woy hooˈlate kaaˈlitannohe. Hiittoonni? Soqqamaasinchu Phaawuloosi qullaawu ayyaaninni borreessinota “nooˈnehu ikkoˈne” yitanno amaale harunsite hattoo yaaddo hooˈla dandaatto. Phaawuloosi lede togo yiino: “Maganu, ‘Horo diagureemmohe; dicallachisheemmohe!’ yiino. Kunnira hawaqiˈne, ‘Kaaliiqi kaaˈlaanchoˈyaatina diwaajjeemmo. Mannu ma assannoe?’ yineemmo.”—Ibi. 13:5, 6.

¹¹ ‘Joongillenna meessaneeto qeeˈla’. Kuri akatta leellisha dandaatto garanna togo assakki afidhino horo hanni hedi. Togo assakki, yaadatto gede assannohere coyiˈrattokki woy assattokki gede kaaˈlitannohe; qoleno manna giwate, ‘aaramate, hanqate, gibbotenna hemetewiinni’ xeertiˈra lowo geeshsha kaaˈlitannohe.—Efe. 4:31.

¹² Qoleno, ‘qarrakki’ woy yaachishannohere baala ‘Maganu aana tugate’ ‘wolqaataame Maganu anga woroonni umokki heeshshi assa’ hasiissannoheti egennantinote. (1 Phe. 5:6, 7) Ikkollana, umokki heeshshi assakki, Magano hagiirsiissannonna isi kaaˈlo afiˈratto gede assitannohe doogo aana haˈrate kaaˈlitannohe. (Mik. 6:8) Wolqakkinna hedate dandookki shiima ikkitinota badde afittoro Yihowa addaxxatto daafira, tini yaadatto gede assannohe coye ajishate kaaˈlitannohe.

13. Yesuusi “Yaaddinoonte” yiinohu mayyaateeti?

¹³ Maatewoosi 6:34 giddo Yesuusi togo yee amaalino: “Yaaddinoonte.” (Qummeeshsha nabbawi.) Ikkollana, tini amaale harunsate qarrissannoha labbara dandiitanno. Yesuusi “Yaaddinoonte” yiinohu mayyaateeti? Isi hatto yiinohu Maganu soqqamaanora yaachishanno coyi horo diˈˈiillannonsa yaate diˈˈikkino; aleenni hasaambummonte gede Daawitiranna Phaawuloosira yaachishanno coyi tuncu yiinonsa. Yesuusi  hatto yiinohu rosaanosi quwa sae yaada qarra tirate kaaˈlitannori nookkita huwattanno gede assateeti. Mittu mittunku barri yaachishanno coye afiˈrino; konni daafira Kiristaanu xa yaachishe noonsa coyi aana sainore woy albillitte ikkara dandaannore hedanni yaada dihasiisannonsa. Yesuusi amaale harunsanna baasa yaachishinohe coye fooliishshira dandaattohu hiittoonniiti?

14. Konni albaanni assoottori yaachishannoheha ikkiro, maa assa dandaatto?

¹⁴ Mitto mancho yaadanno gede assannosi coyi albaanni assinoreeti woy loosino soˈrooti. Kuni manchi, lowo diri albaanni loosino soˈro nafa qaagantanni qarrissannosiha ikkara dandaanno. Moote Daawiti loosino soˈro, ‘lowo duhi gede ayirritinosita’ yaano qaagantanni qarrissannosita coyiˈrino. Isi togo yiino: “Dhibbunni [‘yaaddote’, NW] kainohunni hakankaroommo.” (Far. 38:3, 4, 8, 18) Daawiti hatte yannara maa assa woyyitannosi? Isi maa assiyya? Isi Yihowa mararannositanna maarannosita dihuluullamino. Isi hilireno huluullamikki togo yee coyiˈrino: “Saosi agurroonnisihu . . . baˈraaˈrinoho.”—Faarso 32:1-3, 5 nabbawi.

15. (a) Xa iillanni noohe coyiˈra yaada hasiissannohekkihu mayiraati? (b) Yaachishannohe coye ajishate maa assa dandaatto? (“ Yaaddo Ajisha Dandaatto Doogga” yitanno saaxine lai.)

¹⁵ Mito wote kayinni, xa iillanni noonsa coyi yaachishannonsaha ikkara dandaanno. Lawishshaho, Daawiti Faarso 55 borreessi yannara, heeshshosira yaade no. (Far. 55:2-5) Ikkirono isi yaaddo Yihowa addaxxannokki gede assitasira diwodhino. Daawiti yaaddosi Yihowara kule huucciˈrinoha ikkirono, iillinosi qarra dandee saˈˈate isi umisi mitore assano hasiissannosita huwatino. (2 Sam. 15:30-34) Daawiti lawishshinni roso afiˈra dandaatto. Yaaddo xaaxxe amaddannohe gede assiˈrantenni, ati assa dandaattore assittohu gedensaanni Yihowa kaaˈlannoheta addaxxite gattuta isi angara worte agure.

16. Maganu suˈmi afiˈrino tiro ammanakki jawaachisha dandiitannohu hiittoonniiti?

¹⁶ Mitu Kiristaani yaadannohu albillittete iillansara dandaanno qarra hedanniiti. Ikkollana, ati albillittete ikkannoronna ikkannokkiro afoottokki coye heddanni yaada dihasiissannohe. Mayira? Roore wote coyi ninke bushanno yine waajjinummo gede diˈˈikkanno. Hakkiinni saeno, yaachishannohe coye baala tuqqa dandaatto Magani wolqara aleenni ikkino coyi dino. Suˈmisi tiro nafa “Ikkanno Gede Assanno” yitannote. (Ful. 3:14) Tini Maganu suˈmi afiˈrino tiro, Isi soqqamaanosira hedinore baala wonshate dandoo noosita buunxeemmo gede assitannonke. Maganu ammante soqqantannosire kiisannota, hattono biˈre iillinonsaha, xa iillanni noonsahanna albillittete iillansara dandaannore heddanni yaaddanno wote kaaˈlannonsata addaxxa dandaatto.

17, 18. Giddokkita addaxxatto manchira hasaapha yaachishannohe coye dandiite heeˈrate kaaˈlitannohehu hiittoonniiti?

¹⁷ Yaachishannohe coye dandiite heeˈrate kaaˈlitannoheti shoolki doogo giddokkita addaxxatto  manchira hasaaphate. Galtekki, muli jaalikki, woy mittu songote cimeessi qarrisinohe coyi yaachishanno geeshsha ikkinoronna teˈee huwatatto gede kaaˈlahera dandaanno. “Wodanu yaaddo dadille abbitanno; danchu hasaawi kayinni hagiirsiisanno.” (Law. 12:25) Giddokkita maaxittokki hasaawa yaadatto gede assinohe coye badde afattonna dandiite heeˈratto gede kaaˈlitannohe. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Malu hoogiro hendoonniri ikkikkinni gatanno; malu seyiro kayinni halchinoonniri woˈmanno.”—Law. 15:22.

¹⁸ Yihowa lamalate kiiro assiˈnannihu songote gambooshshuwa widoonnino Kiristaanu yaachishannonsare dandee heeˈranno gede kaaˈlanno. Songote gambooshshiwa atera hedannonna mimmito jawaachisha hasiˈrannohu ammanate roduuwikki ledo xaadatto. (Ibi. 10:24, 25) Ammanate roduuwikki coyiˈrannohu ‘jawaachishanno’ qaali, ayyaanaamittetenni jawaatatto gede assannohe daafira yaaddo qeela shota ikkitannohe.—Rom. 1:12.

19. Yihowa ledo noohe jaaloomi jawaante afiˈratto gede assannoheta huluullamattokkihu mayiraati?

¹⁹ Kanaadaho heeˈrannohu mittu songote cimeessi yaachishannosire Yihowa aana tuqqa kaaˈlitannota huwatino gara hanni hedi. Isi rosiisaancho ikke lowo geeshsha daafursanno looso loosanno; qoleno, yaachishanno dhibbi waadannosi. Kuni rodii tuncu yiinosire dandee heeˈrinohu hiittoonniiti? Isi togo yiino: “Baalunkurinni roore, Yihowa ledo nooe jaalooma jawaachishiˈrate sharrama dhibbaˈya dandee heeˈrate lowo geeshsha kaaˈlitannoe. Addu jaallanna ammanate roduuwi yaaddo amaddanno yannara irko ikkitanno. Minaamaˈyara hedoˈya maaxummokkinni fane kuleemmo. Ane ledo cimeeyye ikkite soqqantanno roduuwinna woradu aliidi laˈˈaanchinke yaadeemmo gede assannoe coye huwateemmo gede baasa kaaˈlitinoe. Qoleno xagisiˈroommo; hattono yannaˈya horoonsiˈreemmo gara biddi assiˈrummo; fooliishshiˈreemmonna ispoorte looseemmo yannano gaaˈmummo. Gale hosanni yaaddo qeelummo. Wolqaˈyara aleenni higino coyi tuncu yaannoe yannara, hakko coye Yihowa anga wore agureemmo.”

20. (a) Yaaddonke Maganu aana tuqqa dandiineemmohu hiittoonniiti? (b) Aananno birxichira mayinnire ronseemmo?

²⁰ Xaa geeshsha, giddonkenni huucciˈne hattono Qaalesi nabbambenna hiincine yaachishannonkere Yihowa aana tuqqa dandiineemmota ronsoommo. Qoleno, qullaawu ayyaani gumi akatta heedhannonke gede assiˈra, giddonketa addaxxineemmo manchira hasaaphanna Kiristaanu gambooshshiwa afiˈneemmo jawaante kaaˈlitannonketa ronsoommo. Aananno birxichira, Yihowa soqqamaanosi baˈraasannota kultanno hexxo jawaachishshannonkehu hiittoonniitiro ronseemmo.—Ibi. 11:6.