1. Yesuusi reyara shiima yannara albaanni, ledosi sutaminohura jaddo loosi manchira mayino? (Luqaasi 23:39-43)

 YESUUSINNA ledosi sutantinori lamu jaddo loossinori reyitara kaˈe lowo geeshsha qarrante no. (Luq. 23:32, 33) Lamunku ledosi sutantinori jaddo loossinori Yesuusa xontino daafira isi rosaano ikkitinokkiti egennantinote. (Mat. 27:44; Maq. 15:32) Insa giddonni mittu kayinni hedosi biddi assiˈrino. Isi, “Mootichaˈya! Gashshootikkinni daatto woyite qaagie” yiino. Yesuusi qole: “Halaale kuleemmohena techo, ane ledo Gannate eatto” yiinosi. (Luq. 23:43, NW) (Luqaasi 23:39-42 nabbawi.) Kuni jaddo loosino manchi Yesuusi “Gordu Gashshooti” daafira sabbaki woyite macciishshe adhinota leellishannori dino. Qoleno Yesuusi kuni manchi gordu Gashshoote ragiˈranno horo diyiino. (Mat. 4:17) Yesuusi coyiˈranni noohu albillitte uullate aana heedhanno Gannate daafiraati. Hatto yineemmohu mayiraati?

2. Maaro einohu jaddo loosino manchi Yihudicha ikkinota leellishannori maati?

² Maaro einohu jaddo loosino manchi Yihudicha ikkikki digatino. Kuni manchi ledosi sutaminohura, “Ati umikkira togoo yoo agarte heedheennahe Magano diwaajjatto?” yiino. (Luq. 23:40) Yihudootu mitto Magano magansidhanno; wole daga kayinni lowo maganna no yite ammantanno. (Ful. 20:2, 3; 1 Qor. 8:5, 6) Kuri jaddo loossinori Yihudoota ikka hooggoommero, jaddo loosinohu ledosi sutaminoha “maganna diwaajjatto?” yee xaˈmannoha ikkara dandaanno. Qoleno Yesuusi dayinohu ‘Israeelete giddonni geˈreewu gede ikke ballehino manniraati’ ikkinnina wole dagara diˈˈikkino. (Mat. 15:24) Maganu Israeelete mannira isi reyitinore kayisannota kulinonsa.  Maaro einohu jaddo loosino manchi tenne afinoha ikkara dandaanno; qoleno isi coyiˈrinori Yihowa Yesuusa reyotenni kayise Gashshootisira Moote assannosita afinota leellishanno. Kuni manchi Maganu isono reyotenni kayisannosita hexxinoha ikkara dandaanno.

3. Yesuusi Gannatete daafira coyiˈrita maaro einohu jaddo loosino manchi maa qaaginoha ikkara dandaanno? Xawisi. (Kalaqama 2:15)

³ Maaro einohu jaddo loosino manchi Yihudicha ikkinoha ikkiro, isi Addaaminna Heewani daafira hattono Yihowa insa worino Gannate daafira afinoha ikkara dandaanno. Hakko daafira kuni manchi Yesuusi yii Gannate uullate aana heeˈrannoha biifado bayicho ikkinota wodanchikki digatino.—Kalaqama 2:15 nabbawi.

4. Yesuusi jaddo loosino manchira coyiˈrinori maa hendeemmo gede assannonke?

⁴ Yesuusi jaddo loosino manchira coyiˈrinori Gannatete giddo heeshsho hiittoota ikkitannoro hendeemmo gede assannonke. Keeru woˈminohu Moote Selemooni gashshooti daafira xiinxalline Gannatete daafira mitore rosa dandiineemmo. Qullaawu Maxaafi Yesuusi Selemooni roorannota kulanno; hakko daafira Yesuusinna ledosi gashshitannori uulla biifado gannate assitannota heda dandiineemmo. (Mat. 12:42) ‘Wolu geˈreewi’ wido ikkitinori Gannatete giddo hegerera heeˈrate ikkadoota ikkate quqquxantannoti dihuluullissannote.—Yoh. 10:16.

5. Gannatete giddo heeshsho hiittoota ikkitannoha lawannohe?

⁵ Gannatete giddo heeshsho hiittoota ikkitannoro hedatto woyite maa qaagatto? Edenete kaashshu base gedeeta biifado paarke hedattoha ikkara dandaanno. (Kal. 2:7-9) Qoleno, Mikiyaasi Maganu manni daafira coyiˈranni, ‘annu annunkunni kaasiˈrino balasenna woyinete caali hunda fooliishshiˈranno’ yiino masaalo qaagattoha ikkara dandaanno. (Mik. 4:3, 4) Hakkiinni saeno Qullaawu Maxaafi falakkino sagale heedhannota kulannota qaagattoha ikkara dandaanno. (Far. 72:16; Isa. 65:21, 22) Hakko daafira hanni biiffinote kaashshu base giddo xarapheessaho lowota coommitanno sagale worroonniwa noottohu gede assite hedi. Muronna daraaro tanni yite suˈniitanno gara heda dandaatto. Maatekkinna jaallakki hattono reyotenni kaino manni gamba yee hasaawanni osoˈlanna hedattoha ikkara dandaanno. Kuni baalu coyi mulla haaqeete halcho diˈˈikkino. Kuni coyi baalu uullate aana ikkannota dihuluullammeemmo. Ikkirono, Gannatete giddo hagiirsiisanno loosino heeˈranno.

6. Gannatete giddo maa loonseemmo? (Misile lai.)

⁶ Yihowa loonseemmo loosinni hagiidhineemmo gede asse kalaqinonke. (Ros. 2:24)  Roorenkanni Kiristoosihu Kumu Diri Gashshooti yannara lowo loosi heeˈrannonke. Bayira qarra gate sainohunna reyotenni kaˈˈannohu lowo miliyoone ikkanno mannira, uddano, sagalenna minu hasiisannonsa. Kuri coyibba wonsha lowoho hagiirsiisanno loosooti. Addaaminna Heewani qaensa ikkitinota Edeni Gannate towaattara kulloonninsante gede, ninkeno Gannate ikkitanno uulla towaatate qoosso afiˈneemmo. Hanni Yihowanna isi mannaho hedinore afinokkiha lowo miliyoone ikkanno manna rosiisanna Yesuusi ilamara lowo diri albaanni heedhinori ammanantino mannooti insa reyitunkunni kayise ikkinore affanno gede kaaˈla mageeshsha hagiirsiissannoro hedi!

7. Huluullammeemmokki coyi maati? Mayira?

⁷ Albillitte Gannatete giddo heeshsho keeru woˈminota, qawaaxxiˈne heeˈnannitanna qinaabbinota ikkitannota dihuluullammeemmo. Mayira? Korkaatuno Yihowa Beettisi gashshanno woyite heeshsho hiittoota ikkitannoro leellishinonke. Moote Selemooni gashshooti daafira kultanno xagge tenne leellishshanno.

8. Faarso 37:10, 11, 29 noo hexxo alba woˈmitinohu hiittoonniiti? (Tenne metseetera nooha “Nabbawaano Xaˈmitanno Xaˈmo” yaanno birxicho lai.)

⁸ Moote Daawiti Maganu ayyaani massageennasi, albillitte hayyichunna ammanamino moote gashshanno woyite heeshsho hiittoota ikkitannoro borreessino. (Faarso 37:10, 11, 29 nabbawi.) Duucha woyite albillitte dagganno Gannate daafira wolootaho kulleemmo woyite Faarso 37:11 nabbambeemmo. Tenne assanke garankolla; mayira yiniro, Yesuusino Ilaalu Sibikatesi yannara albillitte ikkannore kulate konni qummeeshshira noo hedo kulino. (Mat. 5:5) Ikkirono Daawiti coyiˈrinori Moote Selemooni gashshooti yannara heeshsho hiittoota ikkitannoro leellishanno. Moote Selemooni gashshi yannara Maganu manni baxxino keere afiˈrino; hattono ‘malawunna ado lolakkanno gobbara’ qawaaxxiˈre heeˈrino. Maganu togo yiino: “Wogaˈya garinni heedhiniro . . . baattote keere eemmo; waajjishannori nookkiha goxxine galtinanni.” (Lew. 20:24; 26:3, 6) Selemooni  gashshooti yannara kuni qaali woˈmino. (1 Dud. 22:9; 29:26-28) Qoleno Yihowa bushuullu baˈannota kule hexxo uyino. (Far. 37:10) Hakko daafira Faarso 37:10, 11, 29 noo hexxo alba woˈmitino; qoleno albillitte woˈmitanno.

9. Saaba mootitte Moote Selemooni gashshooti daafira mayitino?

⁹ Selemooni gashshooti yannara Israeelete manni keere afiˈrinotanna qawaaxxiˈre heeˈranni noota Saaba mootitte macciishshitino. Ise tenne buuxate xeerto gobbanni kaˈe Yerusaalame hadhino. (1 Mot. 10:1) Ise Selemooni gashshoote marte laˈuhu gedensaanni togo yitino: “Maccaˈyanni macciishshoommahu xa illeˈyanni laummahu darate nafa diˈˈikkino. . . . Mulekki heeˈre hayyonniha hasaawakki macciishshannohu mannikkinna ledokki gashshaano baˈraadhinoreeti!” (1 Mot. 10:6-8) Ikkollana Selemooni gashshooti, Yihowa albillitte Beettisi Yesuusi gashshanno woyite mannaho maa assannoro leellishannoho.

10. Yesuusi Selemooni roorannohu ma garinniiti?

¹⁰ Yesuusi Selemooni baalunkurinni rooranno. Selemooni guuntete xeˈne noosiho hattono isi gedensoonni Maganu manni buuto qarramanno gede assitanno soˈro loosino. Yesuusi kayinni soˈro loosannokkiho guuta Gashshaanchooti. (Luq. 1:32; Ibi. 4:14, 15) Yesuusi Sheexaanu abbinosiha buutote qarra dandee saino. Kiristoosi horo cubbo loosannokkita woy gashshanno manna gawajjannore assannokkiha ikkasi leellishino. Isi Mootenke ikkino daafira ninke baraaˈnoommoreeti!

11. Yesuusi ledo gashshitannori ayeooti?

¹¹ Yesuusi ledo kaaˈlante mannu ooso gashshitannorinna Yihowa uullate hedinori woˈmanno gede assitannori 144,000 no. (Aju. 14:1-3) Kuri labballinna meenti lowo fonqoli iillinonsareeti; hattono insa uullate aana noo yannara lowo qarra dandiite saˈino daafira qarrinke leellannonsa. Insa loossanno loosi maati?

12. Yihowa 144,000 uyino loosi maati?

¹² Yesuusiranna ledosi gashshitannorira uyinoonni loosi Selemoonira uyinoonni looso lowo geeshsha rooranno. Selemooni gashshinohu boode miliyoone ikkannoho mitte gobbara calla heeˈranno mannaati. Maganu Mangiste mootoolla ikkitannori kayinni alamete doyichora heeˈrannoha lowo biliyoone ikkanno manna gashshitanno. Yihowa 144,000 uyino qoosso dhagge ikkitannote!

13. Yesuusi ledo gashshitannori loossannohu qaru loosi maati?

¹³ Yesuusi gede 144000 mootoollanna kakkalaano ikkite soqqantanno. (Aju. 5:10, NW) Muse Seeri yannara kakkalaano loossannohu qaru loosi, mannu fayyimmansanna Yihowa ledo noonsa jaalooma agadhe heeˈranno gede kaaˈlate. Muse Seeri “albillitte daara noohu danchu coyi hincilaallooti”; hakko daafira Yesuusi ledo gashshitannori Maganu manni maalaamittetenna ayyaanaamittete hasiisannonsare afiˈranno gede kaaˈlitanno yee heda garaho. (Ibi. 10:1) Kuri mootoollanna kakkalaano uullate aana noohu Maganu manni ledo xaaddannohu ma garinniitiro marrayi anfeemmo. Yihowa qixxeessanno qixxaawo ikkitutano ikkituro, Gannate ikkitanno uullara heeˈranno manni hasiisannonsa biddishsha afiˈrannota dihuluullammeemmo.—Aju. 21:3, 4.

14. ‘Wolu geˈreewi’ widonna shiima hoshsha wido ikkitinori mereero noo xaadooshshi maati?

¹⁴ Yesuusi ledosi gashshitannore “shiima hoshsha” yiino. (Luq. 12:32) Isi layinki gaamono noota coyiˈrino; isi hakkuri ‘wole geˈreewooti’ yiino. Tini lamenti gaamo mitte  hoshsha ikkitanno. (Yoh. 10:16) Xaa yannara tini lamenti gaamo mitteenni loossanni no; uulla Gannate ikkitanno yannarano mitteenni loosa diagurtanno. “Shiima hoshsha” wido ikkitinori iimira hadhanno; ‘wolu geˈreewi’ wido ikkitinori kayinni hegerera hagiidhitanni uullate aana heedhanno. Kayinni wolu geˈreewi wido ikkitinori Gannatete giddo heeˈrate ikkadda ikkate xa assa hasiissannonsa coyi no.

15. (a) ‘Wolu geˈreewi’ wido ikkitinori Kiristoosi roduuwi ledo kaaˈlante loossannohu hiittoonniiti? (b) Xagichu mine farciˈranni noo rodii lawishsha harunsa dandaattohu hiittoonniiti? (Misile lai.)

¹⁵ Maaro einohu jaddo loosino manchi Kiristoosi assinosirira galata qoˈlanno faro afiˈrikkinni reyino. ‘Wolu geˈreewi’ wido ikkinoommori kayinni Yesuusi assinonkerira galatu noonketa leellinsheemmoti lowo faro noonke. Lawishshaho buurantino roduuwasi kaaˈline iso banxeemmota leellisha dandiineemmo. Yesuusi yoo yaannonkehu tenne lae ikkinota coyiˈrino. (Mat. 25:31-40) Sabbakatenna manna rosaano assate looso diinaggaambe loonse, Kiristoosi roduuwa kaaˈla dandiineemmo. (Mat. 28:18-20) Qullaawa Maxaafa xiinxallinseemmo gede qixxeessinoonninke uduunne lawishshaho, Hegerera Hagiidhitanni Heeˈra Dandaatto! yaanno maxaafa dancha gede horoonsiˈneemmohu iseraati. Xa Qullaawa Maxaafa xiinxallisatto manni noohekkiha ikkiro, lowo manni Qullaawu Maxaafi xiinxallo hanafanno gede koyisate dandiittore baala assi.

16. Maganu Mangiste qansoota ikkate xa ma assa hasiissannonke?

¹⁶ Yihowa haaro alamera heeˈrara hasiˈranno manchi gedeeha ikkate haaro alame dagga geeshsha agara dihasiissannonke. Coyiˈneemmorinninna assineemmorinni ammanammoommore ikkine hattono bikku heeshsho heeˈne xaanni sharrama dandiineemmo. Qoleno Yihowara, galtenkeranna ammanate roduuwinkera ammanammoommore ikka dandiineemmo. Xa tenne busha alame giddo heeˈne Yihowara hajajammummoro, Gannatete giddo isira hajajama qarra diˈˈikkitannonke. Qoleno hakkiicho heeˈrate qixxaambanni heeˈnoommota leellishate xa dandoonkenna akattanke woyyeessiˈra dandiineemmo. Tenne metseetera nooha “‘Baatto Ragiˈrate’ Qixxaawootto?” yaanno birxicho lai.

17. Alba loonsoommo soˈro qaanganni ninkeneeto bushiisha hasiissannonke? Xawisi.

 ¹⁷ Qoleno alba loonsoommohu lowo cubbinni kainohunni ninkeneeto bushiisha agurate sharrama hasiissannonke. Ikkirono, Yesuusiti wodote kakkalo noo daafira “anfanni heeˈnenni cubbo loonsummoro” qarru dino yine heda dihasiissannonke. (Ibi. 10:26-31) Kayinni loonsoommohu lowo cubbira addinta maaro eˈnummoro, Yihowa qixxeessino qixxaawo horoonsiˈnummoronna akatanke biddi assiˈnummoro isi woˈmunni woˈma gatona yaannonketa addaxxa dandiineemmo. (Isa. 55:7; Soq. 3:19) Yesuusi Farisichaho “Ani cubbaataamma ikkinnina, keeraano woshshammora didayommo” yiinota qaagi. (Mat. 9:13) Wodote kakkalo cubbonke baala diwate wolqa afidhinote.

18. Yesuusi ledo sutaminohu jaddo loosino manchi ledo maa hasaawa baxatto?

¹⁸ Hanni Gannatete giddo, Yesuusi ledo hasaawinohu jaddo loosino manchi ledo hasaabbanni noottohu gede assite hedi. Lamunku Yesuusi kakkalora galatu nooˈneta hasaabbinanniti dihuluullissannote. Yesuusi reyara albaanni noote shiima saate giddo mayi ikkinoronna Yesuusi xaˈmosira dawaro qolisita mayi macciishshaminosiro xaˈmattoha ikkara dandaanno. Isi kayinni Sheexaanunnite busha alame goofimarchi yanna giddo heeˈra maa labbannoro xaˈmahera dandaanno. Konni manchi gedee mannira Maganu Qaale xiinxallisa lowo qoossooti!—Efe. 4:22-24.

19. Gannatete heeˈra ceeˈmishshannokkihu mayiraati? (Aaniidi qoolira noo misile lai.)

¹⁹ Gannatete giddo heeˈra horo diceeˈmishshanno. Woˈmanka woyite danchu manninni xaandeemmo hattono hagiirsiisanno loosi heeˈranno. Baalunkunni roore, barru barrunkunni iimi Anninke daafira roore anfanni haˈneemmo; hattono isi qixxeessinonkerinni hagiidhineemmo. Isi daafira ronseemmori horo digoofanno hattono kalaqinori daafira lowore ronseemmo. Lowo yanna heeˈnummo kiiro Maganoho noonke baxillino lexxanni haˈranno. Yihowanna Yesuusi Gannatete hegerera heeˈrate hexxo uyitinonke daafira lowo geeshsha galaxxineemmonsa!