1. Yihowa uyinonketa hegere heeshsho hexxo hiincanke kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

 YIHOWA isira hajajantannori ‘hegere heeshsho’ afidhannota kule qaale eino. (Rom. 6:23) Yihowa uyinonke hexxo hiincanke isira noonke baxilli albinni roore lexxanno gede assitanno. Hanni tenne hedi: Iimi Anninke lowo geeshsha baxannonke daafira, isiwiinni horo xeertiˈneemmokki gede tenne hexxo uyinonke.

2. Hegere heeshsho hexxo kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

² Maganu uyinonketi hegere heeshsho hexxo, xaa yannara iillannonke qarra dandiine saˈneemmo gede kaaˈlitannonke. Diinnanke shitannonketa kulte waajjishiishshunkero nafa Yihowara soqqama diagurreemmo. Mayira? Mittu korkaati, Yihowa isira ammanamme reyinummoro reyotenni kayisannonketanna reyinummokkinni hegerera heeˈrate hexxo noonketa anfoommo daafiraati. (Yoh. 5:28, 29; 1 Qor. 15:55-58; Ibi. 2:15) Hegerera heeˈra dandiineemmota huluullammeemmokkihu mayiraati? Hanni aane noo korkaata laˈno.

3. Yihowa hegerera heeˈneemmo gede assa dandaannota huluullammeemmokkihu mayiraati? (Faarso 102:12, 24, 27)

³ Yihowa heeshshote Buichonna hegerera heeˈrannoha ikkino daafira, hegerera heeˈneemmo gede assa dandaannota anfoommo. (Far. 36:9) Hanni Yihowa noohanna woˈmanka woyite heeˈrannoha ikkinota kulannoha mito Qullaawu Maxaafi gafa laˈno. Faarso 90:2 Yihowa ‘hegere hegerera Magano’ ikkinota kultanno. Faarso 102no togoo hedo kultanno. (Faarso 102:12, 24, 27 nabbawi.) Qoleno masaalaanchu Imbaaqoomi  iimi Anninke daafira togo yee borreessino: “Kaaliiqa Maganoˈya, ati biˈre hundinni kayisse nootto qullaawaatinna hegerera heeˈrattoho. Ninkeno direyineemmo [“ati direyatto” NW].”—Imb. 1:12.

4. Yihowa woˈmanka woyite heeˈrannoho yitanno hedo huwata qarra ikkitunkero yaada hasiissannonke? Xawisi.

⁴ Yihowa ‘hegereho’ yitanno hedo huwata qarra ikkitinohe? (Isa. 40:28) Batinyu mannirano tenne huwata qarra ikkitinonsa. Eelihu Maganu daafira coyiˈranni, “Dirisi mageeshshihoro afinohu dino” yiino. (Iyo. 36:26) Kayinni mitto coye huwata hoongoommo daafira calla hakku coyi kaphoho yaa diˈˈikkino. Lawishshaho korreente loossanno gara woˈmunni woˈma afa hoongammora dandiineemmo; hatto yaa kayinni korreente dino yaa ikkitinoni? Diˈˈikkitino! Hatteente gede, Yihowa woˈmanka woyite noohonna heeˈrannoho yitanno hedo woˈmunni woˈma huwata hoongammora dandiineemmo. Togo yaa kayinni Maganu hegerera diheeˈrannoho yaa diˈˈikkitino. Kalaqaanchu daafira halaale ikkinori, ninke wodanchinoommo woy wodancha hoongoommo daafira disoorramanno. (Rom. 11:33-36) Isi kalqete alamera noore lawishshaho arrishshono beeddaheno kalaqara albaanni nooho. Yihowa ‘wolqasinni baatto kalaqinota’ buunxeemmo gede assinonke. Addanko isi ‘gordo diriirsara’ albaanni nooho. (Erm. 51:15; Soq. 17:24) Hegerera heeˈra dandiineemmota huluullammeemmokki gede assannonkehu wolu korkaati maati?

5. Umi minaanniranna minaamara uyinoonninsa hexxo maati?

⁵ Mannu ooso agurranna Yihowa uullate aana kalaqinohu heeshsho afiˈrino kalaqami baalu gedensoonni reyannoho. Isi mannu oosora reyitukki heedhanno gede baxxitino hexxo uyinonsa. Ikkirono Yihowa Addaami togo yee qorowisiisinosi: “Bushanna dancha bade afate egenno uyitanno haqqicho laalo kayinni ittooti; tenne haqqicho laalo itootto barra, halaalinta reyatto.” (Kal. 2:17) Addaaminna Heewani Yihowara hajajantoommero direyitanno. Yihowa gedensoonni tenne “heeshshote haqqicho” laalo ittanno gede fajjannonsa yee heda garaho. Insa tenne haqqicho itansa, ‘hegerera heedhannota’ buuxisinonsata leellishshanno. b—Kal. 3:22.

6-7. (a) Mannu ooso kalaqantinohu reyitara ikkinokkita leellishannori woluri maati? (b) Haaro alamera maa assitanni heeˈra hasiˈratto? (Misilla lai.)

⁶ Mite xiinxallaano surrenke xa heeˈneemmo dirinni amada dandiineemmota roortanno  mashalaqqe amada dandiitannota buuxxino; tini dhaggete. Mitte 2010nni fultino metseetera surrenketi mashalaqqe amadate dandoo 300 miliyoone saate qaddaˈnoonni viidiyo ledo taalo ikkitanno yine hendannita kulloonni; tenne viidiyo laˈne gudate 300 diri hasiisanno. Surrenke kawii lowo geeshsha roortanno mashalaqqe nafa amaddara dandiitanno. Tini, Yihowa surrenke 70 woy 80 diro calla heeˈne afiˈneemmo mashalaqqenni roore amada dandiitanno gede asse kalaqinota leellishshanno.—Far. 90:10.

⁷ Qoleno Yihowa kalaqinonkehu hegerera heeˈra lowo geeshsha halchineemmo gede asseeti. Qullaawu Maxaafi, Maganu “Mannu wodanira hegerimmate hedo worino” yaanno. (Ros. 3:11) Reyo diininke gede assine laˈneemmo gede assannonkehu mittu korkaati konneeti. (1 Qor. 15:26) Lowo geeshsha xiwammummoro reyo agadhine sammi yine ofollineemmo? Diofollineemmo. Duucha woyite, akimete minira haˈneemmo hattono dhibba gargadhate xagicho adhineemmo. Isinni quwa saˈnummokki, reyineemmokki gede dandiineemmore baala assineemmo. Shiiˈneemmo woyite, shiiˈnoommo manchi ajano akkalano ikkiro lowo geeshsha xissiisiˈneemmo. (Yoh. 11:32, 33) Hegerera heeˈrate hasatto heedhinonkehu baxillaanchu Kalaqaanchinke hakko garinni heeˈnammora kalaqinonke daafiraati; addaho isi hegerera heeˈneemmo gede assa dandaanno. Kayinni hegerera heeˈra dandiineemmota ammanneemmo gede assannonkehu wolu korkaatino no. Hanni Yihowa albano ikko xaa yannara assinohu mitu coyi isi hunda hedinori soorraminokkita leellishanno gara laˈno.

8. Isayaasi 55:11 Yihowa ninkera hedinori daafira maa buuxissannonke?

⁸ Addaaminna Heewani cubbo loossinohanna sirchinsara reyo abbitinoha ikkirono, Yihowa mannu oosora hedinore disoorrino. (Isayaasi 55:11 nabbawi.) Isi ammanantinoti mannu ooso hegerera heedhanno gede assate hedinori xaano disoorramino. Yihowa hedinore wonshate coyiˈrinorinna assinori hatto yine hendeemmo gede assannonke.

9. Maganu eino qaali maati? (Daanieeli 12:2, 13)

⁹ Yihowa reyitinore kayisannonsatanna hegere heeshsho aannonsata qaale eino. (Soq. 24:15; Tit. 1:1, 2) Ammanamino manchi Iyyoobi Yihowa reyitinore kayisannota ammanino. (Iyo. 14:14, 15) Masaalaanchu Daanieeli reyino manni reyotenni kae hegerera heeˈranno faro afiˈrannota afino. (Far. 37:29; Daanieeli 12:2, 13 nabbawi.) Yesuusi waro heeˈrinohu Yihudu mannino Yihowa ammanamino mannira “hegere heeshsho” aannonsata afino. (Luq. 10:25; 18:18) Yesuusi mannaho tenne hexxo duucha hige kulino; qoleno Annisi iso reyotenni kayisinosi.—Mat. 19:29; 22:31, 32; Luq. 18:30; Yoh. 11:25.

10. Alba mannu reyotenni kainota kultanno xagge maa leellishshanno? (Misile lai.)

¹⁰ Yihowa heeshsho aannohonna reyino manna reyotenni kayisate wolqa noosiho. Isi masaalaanchu Eeliyaasi Seraphitaho heedhannote gunnitte mancho qaaqqo reyotenni kayisanno gede wolqa uyinosi. (1 Mot. 17:21-23) Gedensoonni masaalaanchu Elsai Maganu uyinosi wolqanni Suneemi katami mancho qaaqqo reyotenni kayisino. (2 Mot. 4:18-20, 34-37) Tininna mannu reyotenni kainota kultannoti wole xagge, Yihowara reyino manna kayisate wolqa noosita leellishshanno. Yesuusi uullate noo yannara Annisi reyino manna kayisate wolqa uyinosita leellishino. (Yoh. 11:23-25, 43, 44) Xa Yesuusi iima no; hattono isira “Roorre baala gordohonna baattote [uyinoonnisi].” Hakko daafira isira “waammate giddo noori” kaˈe hegerera heedhannota kultanno hexxo woˈmitanno gede assate silxaane noosi.—Mat. 28:18; Yoh. 5:25-29.

11. Wodote kakkalo hegerera heeˈra dandiineemmo gede assitannonkehu hiittoonniiti?

¹¹ Yihowa baxanno Beettisi qarrame reyanno gede fajjinohu mayiraati? Yesuusi mayiraatiro kulanni togo yiino: “Maganu baattote aana noo manna baala baxino daafira, iso ammaˈninohu baalu hegere heeshsho afiˈranno gede ikkinnina baˈˈannokki gede, Maganu mitto Beettosi uyino.” (Yoh. 3:16) Maganu cubbinkera maaro afiˈneemmo gede Beettosi wodo asse oye, hegere heeshsho afiˈneemmo faro faninonke. (Mat. 20:28) Soqqamaasinchu Phaawuloosi Maganu assara hedinoha qara coye xawisanni togo yee borreessino: “Reyo dagginohu mittu manchi Addaami widoonni ikkitinonte gede, reyotenni kaˈˈano dagginohu mittu manchi Kiristoosi widoonniiti. Addaaminni kainohunni mannu baalu reyannonte gede, Kiristoosi widoonni mannu baalu heeshsho afiˈranno.”—1 Qor. 15:21, 22.

12. Yihowa Gashshooti isi ninkera hedinori woˈmanno gede assannohu hiittoonniiti?

¹² Yesuusi, rosaanosi Maganu Mangiste dagganno gedenna Maganu hedinori woˈmanno gede huuccidhara rosiisinonsa. (Mat. 6:9, 10) Maganu hedinori giddo gamu mannu uullate aana hegerera heeˈranno gede assate. Tenne assate Maganu Beettosi Gashshootisira Moote asse shoomino. Maganu, hedinore wonshate Yesuusi ledo gashshannoha 144,000 wido ikkino manna uullate aaninni dooranni keeshshino.—Aju. 5:9, 10.

13. Yihowa xaa yannara ma assanni no? Ati maa assa hasiissannohe?

¹³ Yihowa xaa yannara “lowo manna” gamba  assanni no; hattono Gashshootisi hunda heedhanno gede qajeelsanni noonsa. (Aju. 7:9, 10; Yai. 2:8) Xaa yannara noohu rooru manni mimmito giwannohanna mimmitu ledo olamannoha ikkirono, lowo manni wido ikkitinori kayinni mereeronsa aye gibbo heedhannokki gede assate sharrantanni no. Lawishshu yaattonni insa bisensa heellakkote soorridhino. (Mik. 4:3) Insa lowo manni goofanno gede assannohu tenne alame olira anga wodhantenni, Maganunna Maganu hedinori daafira mannaho rosiisse, mannu “halaalaancho heeshsho” afiˈranno gede kaaˈlitanno. (1 Xim. 6:19) Insa Maganu Mangistera halantino daafira maatensa gibbansara woy angate anje qarrissansara dandiitanno; ikkirono Yihowa hasiisannonsare aannonsata buuxisinonsa. (Mat. 6:25, 30-33; Luq. 18:29, 30) Tini Maganu Gashshooti addinta nooha ikkinotanna Yihowa hedinori woˈmanno gede assannota buuxissanno.

14-15. Yihowa reyo hegerera hunara eino qaali jeefote woˈmannohu hiittoonniiti?

¹⁴ Yesuusi xa iima Maganu Gashshooti Moote ikke no; hattono isi Yihowa uyino hexxo baala woˈmitanno gede assanno. (2 Qor. 1:20) Yesuusi 1914nni kayise baarigaarrasi aana roorre afiˈrino. (Far. 110:1, 2) Yesuusinna ledosi gashshitannori muli yanna giddo qeelle adhitanno; hattono bushuulle huntanno.—Aju. 6:2.

 ¹⁵ Yesuusihu Kumi Diri Gashshooti yannara reyitinori kaˈanno; hattono hajajantannori mannu ooso guuta ikkitanno. Jeefote fonqoli gedensaanni Yihowa keeraanote yee yoo yaannonsari ‘baatto ragidhe hegerera heedhanno.’ (Far. 37:10, 11, 29) ‘Goofimarchu diini reyo baˈanno’; tini hagiirsiissannote!—1 Qor. 15:26.

16. Yihowara soqqammeemmo gede assannonkehu qaru coyi maati?

¹⁶ Xaa geeshsha ronsummonte gede hegerera heeˈrate hexxonke xintantinohu Maganu Qaali aanaati. Tini hexxo, heeˈnoommote tenne qarrissanno yannara ammanamme heeˈneemmo gede kaaˈlitannonke. Kayinni Yihowa hagiirsiisate hegerera heeˈra halchatenni sainore assa hasiissannonke. Yihowaranna Yesuusira ammanamme heeˈneemmo gede assannonkehu qaru coyi insara noonkeho lowo baxilleeti. (2 Qor. 5:14, 15) Kuni baxilli insa lawishsha harunsineemmo gedenna hexxonke wolootaho kulleemmo gede kakkayisannonke. (Rom. 10:13-15) Umonke calla banxeemmokkirenna shaqqadda ikkineemmo gara ronsanni haˈnummo kiiro, Yihowa hegerera jaallasi assiˈra hasiˈranno manni gedeere ikkineemmo.—Ibi. 13:16.

17. Mittu mittunku maa assa hasiissannonke? (Maatewoosi 7:13, 14)

¹⁷ Hegere heeshsho afidhannori wido ikkinammo ikka? Yihowa hegere heeshsho afiˈneemmo faro faninonke. Ninke assa hasiissannonkeri, heeshshonniwa massitanno doogonni fullummokki heeˈrate. (Maatewoosi 7:13, 14 nabbawi.) Hegerera heeˈneemmo woyite heeshsho hiittoota ikkitanno? Aananno birxichira tenne xaˈmora dawaro afiˈneemmo.