1. Yihowa soqqamaanosi huuccidhanno huuccattora duucha woyite dawaro qolannohu hiittoonniiti?

 MITTU manchi giddosita kuˈle huucciˈrino huuccattora Yihowa dawaro qolate ate horoonsiˈrahera dandaannota afootto? Songote cimeessa, songote soqqamaancho, suwisaancho woy halashshaanchono ikkittoro woloota kaaˈla dandaatto. Ajuno akkaluno, labbaahuno meya roduuwino woloota kaaˈla dandaanno. Mittu Yihowa baxanno manchi kaaˈlannosi gede Yihowa huucciˈriro, Yihowa togoo mancho ‘jawaachishate’ duucha woyite songote cimeeyyenna wole ammanantino soqqamaanosi horoonsiˈranno. (Qol. 4:11) Konni garinni Yihowaranna ammanate roduuwinkera soqqama lowo qoossooti! Fayya ubbanno woyite, kalaqamu dano iillitanno woyite woy dartu iillannonsa woyite ammanate roduuwanke kaaˈlanna jawaachisha dandiineemmo.

2. Fayya ubbanno woyite woloota kaaˈla qarra ikkitankera dandiitannohu mayiraati?

² Fayya ubbanno woyite mimmito kaaˈla qarra ikkitankera dandiitanno. Lawishshaho jaallanke marre xaˈma hasiˈneemmoha ikkara dandaanno; kayinni hatto assa gawajjitannota ikkitara dandiitanno. Angate anje noonsare mininkera sagalete koyisa hasiˈneemmoha ikkara dandaanno; kayinni togo assano qarra ikkitara dandiitanno. Woloota kaaˈla hasiˈneemmoha ikkirono ninke uminke maate miilla dhiwantinoha woy angate anje qarrissinonkeha ikkara dandaanno. Ikkirono roduuwanke kaaˈla hasiˈneemmo; insa kaaˈlate dandiinummore baala assineemmo woyite Yihowa hagiidhanno. (Law. 3:27; 19:17) Insa kaaˈlate maa assa dandiineemmo?

3. Deesi songora noo cimeeyye lawishshinni maa ronseemmo? (Ermiyaasi 23:4)

³ Songote cimeeyye assa dandiitannore. Ati songote cimeessaatiro geˈreewo seekkite egenni. (Ermiyaasi 23:4 nabbawi.) Sai  birxichira kulliti Deesi yinanni rodoo togo yitino: “Soqqanshote gaamoˈya giddo noori songote cimeeyye duucha woyite anenna wolootu ledo soqqantanno hattono mitteenni yanna sayinseemmo.” b Cimeeyye tenne assate sharramansa kaaˈlitinonsa; insara, Koroonu fayya ubbu gedensaanninna Deesi tenne fayyanni mite maatese miilla shiidhuhu gedensaanni ise kaaˈla shota ikkitinonsa.

4. Songote cimeeyye Deesi kaaˈla dandiitinohu mayiraati? Ninke tennenni maa ronseemmo?

⁴ Deesi togo yitino, “Songote cimeeyye jaallaˈya gede asse laeemma daafira macciishshamannoerenna yaachishannoere insara hasaapha qarra diˈˈikkitinoe.” Cimeeyye tennenni maa rossanno? Eeggo uyinoonniˈneta Maganu hoshsha qarru kalaqamara albaanni towaatte. Insara jaalla ikkensa. Fayya ubbanno woyite insa martine towaata qarra ikkitaˈnera dandiitanno daafira, wolu garinni towaatate woˈnaalle. Deesi ledde togo yitino: “Mito woyite mitto barra calla addi addi cimeeyye dowoltannoe; hattono silketenni borrote sokka sokkannoe. Insa sokkinoe qummeeshshi konni albaanni afoommaha ikkirono lowo geeshsha kaaˈlinoe.”

5. Songote cimeeyye roduuwaho hasiisinori maatiro afanna insa kaaˈla dandiitannohu hiittoonniiti?

⁵ Ammanate roduuwiˈnera mayi hasiisinonsaro afa dandiitinanniti mitte doogo hayyotenni insa xaˈmo xaˈmate. (Law. 20:5) Insara sagale, xagichunna woluri hasiisannonsari noonsa? Insa loosonsa wole agurina heedhanno mine nafa hoogganno gede assannori iillanni noonsa? Gashshootu aanno kaaˈlo afidhanno gede insa kaaˈla hasiissanno? Deesi maalaamittete hasiisannosere afidhanno gede ammanate roduuwise kaaˈlitinose. Kayinni songote cimeeyye leellishshinose baxillinna Qullaawu Maxaafinni kultinoseti jawaachishshanno amaale roore kaaˈlitinose. Ise togo yitino: “Songote cimeeyye ledoˈya huuccatto assidhino; hatte yannara insa mayite huuccitinoro qaageemmakkiha ikkirono hakkawoyite macciishshaminoere horo dihaweemma. Yihowa ‘Ani ledokki noommo’ yiinoehu gedeeti.”—Isa. 41:10, 13.

6. Songote giddo noori batinyu roduuwi woloota kaaˈlate maa assa dandiitanno? (Misile lai.)

⁶ Wolootu assa dandiitannore. Songote cimeeyye albisa ikkite roduuwa towaattanno yine hedanke garaho. Kayinni Yihowa ninke baalunku woloota jawaachinsheemmonna kaaˈlineemmo gede koyisinonke. (Gal. 6:10) Shiimare assine nafa baxille leellisha dhiwamino mancho jawaachishshara dandiitanno. Mittu qaaqqi annisi woy amasi ledo mare dhiwamino rodoo xaˈmara dandaanno. Wedellichu kayinni mitte rodoora dikkotenni mare mitore hira  woy wolere asse kaaˈla dandaanno. Songote giddo noori wolu roduuwi dhiwamino rodiira sagale qixxeessanna minisira haadhe massa dandiitanno. Hige fayya taraabbanni hadhanno woyite songote giddo noohu mittu mittunkura jawaante hasiissannoti egennantinote. Gambooshshe xaande woy viidiyote widoonni assiˈneemmoha ikkirono, gambooshshu goofihu gedensaanni roduuwu ledo boode yanna geeshsha hasaambammora dandiineemmo. Songote cimeeyyerano jawaante hasiissannonsa. Mitu roduuwi songote cimeeyyera borrote sokka sokke galattinonsa; kuri cimeeyyera hakko iso fayya ubbanno yannara loosu batiˈrannonsa. ‘Mimmitonke jawaachishatenna dhaawate’ dandiinummore baala assa lowo geeshsha hagiirsiissannote!—1 Tes. 5:11.

7. Kalaqamu dano iillituhu gedensaanni qarra ikkara dandaannori maati?

⁷ Kalaqamu dano hedeweelcho mittu manchi heeshsho qarru giddo tuggara dandiitanno. Dano iillitinonsa manni jajjansanna qaensa hoogara hattono baxanno manna nafa shiiˈrara dandaanno. Togoohu buutote qarri ammanate roduuwinkerano iillanno. Ninke insa kaaˈlate maa assa dandiineemmo?

8. Dano kalaqantara albaanni songote cimeeyyenna maatete umo ikkitinori maa assa dandiitanno?

⁸ Songote cimeeyye assa dandiitannore. Cimeeyye, roduuwu dano kalaqantara albaanni balaxxe qixxaabbanno gede kaaˈlensa. Songote giddo noori baalunku dano kalaqantanno woyite maa maa assa hasiissannonsaronna songote cimeeyye ledo ma garinni xaaddannoro affinotanna teˈee buuxxe. Sai birxichira kulliti Margareeti yinanni rodoo togo yitino: “Songonke cimeeyye songote hasiisannorira horoonsidhe yitanno kifile shiqishshu woyite dolu giira kaˈanno yanna gooffinokkita kulte qorowisiissinonke. Insa gashshootu qaenke agurre xoonqeemmo gede kulinkero hajajama hasiissannonketanna coyi bushanni haˈriro bayichonkonni xooqa hasiissannonketa kultinonke.” Onte lamala gedensaanni dolu giira kaˈino daafira hakku qorowishshi lowo geeshsha hasiisinoho. Maatete umo ikkitinori maatete magansiˈra yannara mittu mittunku maatete miili maa assa hasiissannosiro maatensa ledo hasaawa dandiitanno. Kiˈnenna oosoˈne balaxxine qixxaabbiniro dano kalaqantanno woyite roore wodanaaˈma dandiitinanni.

9. Songote cimeeyye dano kalaqantara albaanninna kalaqantu gedensaanni loosonsa qinaawino garinni loosa dandiitannohu hiittoonniiti?

⁹ Ati soqqanshote gaamora aliidi laˈˈaanchootiro, dano kalaqantara albaanni gaamokki giddo noo halashshaano baalunnita gara ikkitinota silkensa kiironna heedhanno qooxeessa afate woˈnaali. Silkensa kiironna heedhanno qooxeessa borreessite amadi hattono borreessootto mashalaqqe yannate kiiro buuxi. Hatto assittoro dano kalaqantanno woyite mittu mittunku halashshaanchira mayi hasiisannoro afa qarra diˈˈikkitannohe. Togoo woyite mashalaqqe bayichonkonni cimeeyyete bisi qineessaanchira kuli; isi qole woradu aliidi laˈˈaanchira kulanno. Konni garinni kaaˈlamme loosa lowore kaaˈlitanno. Dolu giira kaˈuhu gedensaanni Margareeti songo towaatannohu woradu aliidi laˈˈaanchi 36 saate woˈma goxikkinni keeshshino; isi goxikkinni keeshshinohu, songote cimeeyye qaensa agurte xooqqinori 450 roduuwira silke dowwoltannonna hasiisannonsare assite kaaˈlate loossanno looso qineessanniiti. (2 Qor. 11:27) Konni garinni insa galtannowi hasiisinonsa roduuwa baala kaaˈla dandiitino.

10. Songote cimeeyye roduuwa towaata lowori gede assite laˈannohu mayiraati? (Yohaannisi 21:16)

¹⁰ Songote cimeeyye loossanno loosi giddo gamu, dadillitinore ayyaanaamittetenni dhaawatenna jawaachishate. (1 Phe. 5:2) Dano kalaqantanno  woyite, umo songote cimeeyye mittu mittunku halashshaanchi gatato afiˈrinoro, sagale, uddanonna galannowi noosiro buuxa hasiissannonsa. Ikkirono dano kalaqantuhunni lowo agani gedensaanni nafa mitu roduuwira ayyaanaamittete jawaantenna shesho hasiissannonsa. (Yohaannisi 21:16 nabbawi.) Dano iillitinonsare batinye roduuwa hasaawisinohu Harooldi yinannihu mittu Sinu Biiro Komite miili togo yiino: “Roduuwu galagalte jawaatate yanna hasiissannonsa. Insa albinsa gede ikkite heeˈra hanaffara dandiitanno; kayinni shiidhino manni, bainonsahu muxxe ikkino coyinna xooqqe fultino gari qulli yaanni waadansara dandaanno. Tenne qaagansa galagalte dadillitanno gede assitansara dandiitanno. Tini nooreentilla ikkiina ammana ajjinonsata leellishshannota diˈˈikkitino.”

11. Dano iillitinonsa maatera hasiisannonsari maati?

¹¹ Songote cimeeyye “wiˈlitannori ledo wiˈle” yitanno amaale harunsitanno. (Rom. 12:15) Songote cimeeyye, dano iillitinonsa roduuwi Yihowano ikko ammanate roduuwinsa baxxannonsata buuxxanno gede assa hasiissannonsa. Songote cimeeyye dano iillitinonsa maate ayyaanaamittete coye assa yaano huuccatto assiˈra, xiinxalla, gambooshshe haˈranna soqqansho fula agurtannokki gede kaaˈlitannonsa. Qoleno annuwanna amuuwa oosonsa kalaqamu dano huna dandiitannokki coye illachishshanno gede kaaˈla hasiissannonsa; cimeeyye, annuwanna amuuwa tenne assitanno gede jawaachisha dandiitanno. Annuwanna amuuwa, oosoˈnera Yihowa woˈmanka woyite Jaala ikkannonsatanna woˈmanka woyite kaaˈlannonsata qaagiissensa. Qoleno insa kaaˈlate qixxaabbinote alamete doyichote roduuwu maate wido ikkansa xawissine kullensa.—1 Phe. 2:17.

12. Dano kalaqantanno woyite kaaˈlate wolootu maa assa dandiitanno? (Misile lai.)

¹² Wolootu assa dandiitannore. Dano kalaqantinohu ati heeˈratto qooxeessi mule ikkiro, ma garinni kaaˈla dandaattoro songote cimeeyye xaˈmi. Mininsa diigame bainorira woy kaaˈlitara daggino roduuwira yannate geeshsha galtannowa qixxeessa dandaattoha ikkara dandaanno. Qoleno kaaˈlo hasiissannonsa halashshaanora sagalenna wolere shiqisha dandaatto. Dano kalaqantinowi ati noottowiinni xeertiˈrannoha ikkirono kaaˈla dandaatto. Hiittoonni? Dano gawajjitino roduuwi daafira huuccatto assatenniiti. (2 Qor. 1:8-11) Alamete doyicho loosirano woxe fushshite dano gawajjitinonsa roduuwa kaaˈlate loosira kaaˈlama dandaatto. (2 Qor. 8:2-5) Dano kalaqantino qooxeessa hadhe kaaˈla dandaattoha ikkiro ma garinni kaaˈla  dandaattoro songote cimeeyye xaˈmi. Haˈratto gede fajjinihero roore kaaˈla dandaattohu mamaatironna mamooteetiro afatto gede mito geeshsha qajeelsinanniheha ikkara dandaanno.

13. Loosonke agamboonni gobbuwara heedhanno roduuwinkera iillannonsa qarri maati?

¹³ Loosonke agamboonni gobbuwara heedhanno roduuwira iillanno darti roore qarrisannonsa. Togoo gobbuwara heedhanno roduuwira wonanni qarru iillannonsa yaano angate anje amaddannonsa dhibbu waadannonsa hatto baxxanno manna shiidhanno. Kayinni loosonke agamboonni daafira, songote cimeeyye kuri jawaante hasiissannonsa roduuwa hasidhu gede marte laˈˈa woy jawaachisha didandiitanno. Sai birxichira kullihu Andirera togoo coyi iillinosi. Soqqanshote gaamosi giddo noota mitte rodoo angate anje qarrissannose. Hakkiinni isera makeenu dano iillituse. Ise duucha hinge darre akkammoonnise daafira looso loosa didandiitino. Loosonke agamboonnihanna fayya nooha ikkirono roduuwu ise kaaˈlate dandiiture baala assitino; Yihowa ise noo gara afino daafira roduuwu kaaˈlitannose gede assino.

14. Songote cimeeyye Yihowa addaxxate dancha lawishsha ikka dandiitannohu hiittoonniiti?

¹⁴ Songote cimeeyye assa dandiitannore. Andire huuccatto assiˈre assa dandaannore baala assino. Yihowa ma assiyya? Isi tenne rodoo roore kaaˈla dandiitannore songote giddo noo roduuwa kakkayisino. Mitu roduuwi ise akimete minira hadhanno woyite makeeninsanni haadhe haˈra kaaˈlitinose. Wolootu kayi woxe uyite kaaˈlitinose. Yihowa insa dandiiture baala assitanno gede kakkayisinonsa; hattono insa worbimmatenninna mittimmatenni assitinore maassiˈrino. (Ibi. 13:16) Cimeeyye, loosonke agambanni woyite qarrantinore kaaˈlitanno gede woloota roduuwa xaˈme. (Erm. 36:5, 6) Baalunkunni roore kayinni Yihowa addaxxe. Isi ammanate roduuwiˈnera hasiisannonsare wonshitinanninsa gede kaaˈlannoˈne.

15. Dartu iillannonke woyite mittimmanke baˈukkinni heeˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁵ Wolootu assa dandiitannore. Loosonke agambanni woyite xaandeemmohu shiimu roduuwinke ledo calla ikkara dandaanno. Hakko daafira xa baalunku roduuwinke ledo salaametenni heeˈra lowo geeshsha hasiissannote. Sheexaanu babbadaˈnera wodhitinoonte. Roduuwiˈne soˈro lashshi assitine agurre woy kalaqamino qarra bayichonkonni tirate woˈnaalle. (Law.  19:11; Efe. 4:26) Mimmito kaaˈlate qixxaabbinoonnire ikke. (Tit. 3:14) Wolootu roduuwi kaaˈlo hasiissinose rodoo kaaˈlansa hatti rodoo noota soqqanshote gaamo lowo geeshsha jawaachishshino. Insa albinni roore mimmitunniwa gamba yitino; hattono maatete gede ikkitino.—Far. 133:1.

16. Qolasiyaasi Sokka 4:3, 18 kultanno garinni dartu iillanni noonsa roduuwanke kaaˈla dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁶ Lowo kume ikkitanno roduuwi gashshootu loosonke agawirono Yihowara soqqantanni no. Insa giddo mito ammanansanni kainohunni usurroonninsa. Kuri roduuwinna maatensa daafira huuccatto assino; qoleno usuru mine noo roduuwinkera maalaamittetenna ayyaanaamittete hasiisannonsare shiqishate sharrantannoriranna insa daafira yoote mine marte gaarantanno roduuwinke daafira huucca dandiineemmo. c (Qolasiyaasi Sokka 4:3, 18 nabbawi.) Huuccattoˈne lowo wolqa afidhinota deˈinoonte.—2 Tes. 3:1, 2; 1 Xim. 2:1, 2.

17. Dartu iillanno woyitira xaanni qixxaawa dandiitinannihu hiittoonniiti?

¹⁷ Atinna maatekki dartu iillanno woyitira xaanni qixxaawa dandiitinanni. (Soq. 14:22) Iillaˈnera dandaannoha busha coye baala hedate woˈnaaltinoonte. Hatteentenni Yihowa ledo nooˈne jaaloomi kaajjanno gede assidhe; oosoˈnerano tenne rosiisse. Yaaddo amaddannoˈne woyite giddoˈneta gudissine Maganoho hasaaphe. (Far. 62:7, 8) Yihowa addaxxitinannihu mayiraatiro maateˈne ledo hasaabbe. d Dartu iillanno woyitira balaxxine qixxaawaˈnenna Yihowa addaxxaˈne oosoˈneno worbuulle ikkitanno gedenna wodanaaˈmitanno gede kaaˈlitannonsa.

18. Albillitte hiittoo yanna daggannonke?

¹⁸ Maganu aanno keeri beˈe yineemmokki gede assannonke. (Fil. 4:6, 7) Yihowa konni keerisi widoonni xaa yannara iillanni noonte gede, dhibbunna kalaqamu dano heedhurono hattono dartu iillinkerono wodanaaˈmineemmo gede kaaˈlannonke. Isi diinaggaabbe loossannori songonke cimeeyye widoonni kaaˈlannonke. Qoleno isi ninke baalunkura mimmito kaaˈlate qoosso uyinonke. Xa afiˈneemmo keeri albillitte iillannonke fonqolira wole agurina ‘lowo [bayiru] qarrira’ nafa qixxeessannonke. (Mat. 24:21) Hatte yannara keerinke baˈˈannokki gede assiˈranna wolootuno hatto assitanno gede kaaˈla hasiissannonke. Hatte yanna gedensaanni kayinni yaandeemmo gede assannonke qarri diˈˈiillannonke. Hakka woyite Yihowa woˈmanka woyite afiˈnammora hasiˈrannoha guutanna geedote keere afiˈneemmo.—Isa. 26:3, 4.