1. Mittu Kiristaanchi qinaannosi gede maa assa hasiissannosi?

 MOOTE Daawiti Salamooni “Jawaati; manna [labbaaha] ikki!” yee hajajinosi. (1 Mot. 2:1-3) Xaa yannara noohu Kiristaana ikkinohu baalunku labballi tenne amaale harunsa hasiissannonsa. Tenne assate insa Maganu seerira hajajama rosanna heeshshonsa baalatenni Qullaawu Maxaafiha xintu seera harunsa hasiissannonsa. (Luq. 2:52) Wedellu labballu roduuwi ayyaanaamittetenni gikki yaa hasiissannonsahu mayiraati?

2-3. Wedellichu rodii ayyaanaamittetenni gikki yiinoha ikka hasiissannosihu mayiraati?

² Mittu Kiristaanchi maatetenna songote giddo loosannohu lowo loosi noosi. Wedella labballo roduuwa, albillitte afidhinanni qoosso daafira heddinanniti dihuluullissannote. Woꞌma yanna soqqamaano, songote soqqamaano hattono songote cimeeyye ikkate mixo fushshidhinanniha ikkara dandaanno. Qoleno seenne adhanna ooso ila hasidhinanniha ikkara dandaanno. (Efe. 6:4; 1 Xim. 3:1) Kuri mixo wonshiꞌra dandiitinanni gedenna qinaannoꞌne gede ayyaanaamittetenni gikki yaa hasiissannoꞌne. b

³ Ayyaanaamittetenni gikki yitinoonnire ikkate mayi kaaꞌlaꞌnera dandaanno? Mite kaaꞌlitanno dandoo heedhannoꞌne gede assiꞌra hasiissannoꞌne. Ikkina qinaannoꞌne gede albillitte afidhinanni qoossora qixxaawate xaanni maa assa dandiitinanni?

4. Dancha lawishsha ikkanno manna afiꞌra dandiitinannihu mamiinniiti? (Misileno lai.)

⁴ Dancha lawishsha ikkannoꞌne manna doodhe. Qullaawu Maxaafi giddo wedellaho dancha lawishsha ikkannohu batinyu  manni xagge kulloonni. Hundi waro heeꞌrinohu kuni manni Magano baxannoho hattono mannasi addi addi doogganni towaatino. Qoleno maateꞌnenna songoꞌne giddo dancha lawishsha ikkannoha ayyaanaamittetenni gikki yiino labballo afiꞌra dandiitinanni. (Ibi. 13:7) Qoleno Yesuusi Kiristoosi guuta lawishsha ikkannoꞌne. (1 Phe. 2:21) Lawishshansa seekkitine xiinxallitinanni woyite, dhagge ikkitanno akattansa daafira hedde. (Ibi. 12:1, 2) Hakkiinni kuri labballi faale haꞌra dandiitinanni gara hiince.

5. Wodanchate dandoo heedhannoꞌne gede assiꞌra dandiitinannihu hiittoonniiti? Tini hasiissannota ikkitinohu mayiraati? (Faarso 119:9)

⁵ ‘Wodanchate’ dandoo heedhannoꞌne gede assidhe. (Law. 3:21) Wodanchate dandoo noosi manchi mitto coye assara albaanni seekke hedanno. Hakko daafira wodanchate dandoo heedhannoꞌne gede assiꞌrate sharramme. Mayira? Tenne alamera noohu batinyu wedelli insara lawinore calla assanno; hattono mitto coye assannohu gara-garimmo laikkinniiti. (Law. 7:7; 29:11) Qoleno xaadooshshu buusi hedoꞌnenna assooteꞌne daafara dandaanno. Ikkina wodanchate dandoo heedhannoꞌne gede assiꞌra dandiitinannihu hiittoonniiti? Balaxxine Qullaawu Maxaafiha xintu seera rosse hattono kuni xintu seeri hasiisannohu mayiraatiro hedde. Hakkiinni konne xintu seera horoonsidhine Yihowa hagiirsiisanno doorsha doodhe. (Faarso 119:9 nabbawi.) Tini hasiissanno dandoo heedhannoꞌne gede assiꞌraꞌne ayyaanaamittetenni gikki yitinanni gede lowo geeshsha kaaꞌlitannoꞌne. (Law. 2:11, 12; Ibi. 5:14) Hanni wodanchate dandoo kaaꞌlitannoꞌneta lame doogo laꞌno: insano (1) meya roduuwi ledo nooꞌne aanteeti; hattono (2) uddiꞌnanninna seessinanni gara doodhitinanni woyiteeti.

6. Wodanchate dandoo mittu wedellichi meya roduuwa ayirrisannota leellishanno gede kaaꞌlitannosihu hiittoonniiti?

⁶ Wodanchate dandoo meya roduuwa ayirrissinannita leellishshinanni gede kaaꞌlitannoꞌne. Mittu wedellichu rodii mitte rodoo ledo roore egennama hasiꞌrasi soꞌro diafidhino. Ikkirono wodanchate dandoo noosihu mittu wedellichu rodii, mitte rodoo ledo adhamate hedikkinni ise baxannoe yite heddanno gede assannoha aye coyeno coyiꞌra, borreessa woy assa dihasiissannosi. (1 Xim. 5:1, 2) Mitte rodoo ledo baxillu jaalooma amade nooha ikkiro kayinni,  mannu nookkiwa ise ledo callawa heeꞌra qorophe danchu suꞌmise baꞌꞌannokki gede assa hasiisannosi.—1 Qor. 6:18.

7. Mittu wedellichi uddiꞌrannonna seesanno gara doodhanno woyite, wodanchate dandoo kaaꞌlitannosihu hiittoonniiti?

⁷ Mittu wedellichu rodii wodanchate dandoo noosita leellishannoti wole doogo uddiꞌratenna seesate daafira dancha doorsha doodhate. Haarote fultanno uddano gowannohunna egensiisannohu rooru manni, Yihowa diayirrisannoho; hattono amanyoote baꞌino heeshsho heeꞌrannoho. Hakko daafira, insa gobbanno uduunni bisoho qaꞌmannoho hattono labbaahanna meyata bade afa qarra ikkitanno gede assannoho. Ayyaanaamittetenni lophanni noohu mittu wedellichi, uddiꞌranno uduunne doodhanno woyite Qullaawu Maxaafiha xintu seeranna songote giddo noo roduuwiha dancha lawishsha harunsanno. Isonooto togo yee xaꞌma dandaanno: ‘Doodheemmo doorshi kawajjaamo ikkoommotanna wolootaho hedeemmota leellishanno? Uddiꞌreemmo gari wolootu Maganoho soqqameemmoha ikkoommota qarrantukki huwattanno gede assanno?’ (1 Qor. 10:31-33; Tit. 2:6) Wodanchate dandoo noosi wedellicha ammanate roduuwisi calla ikkikkinni iimi Annisino ayirrisannosi.

8. Wedellichu rodii addaxxinanniha ikka rosa dandaannohu hiittoonniiti?

⁸ Addaxxinanniha ikki. Addaxxinanni wedellichi uyinoonnisi looso baala diinaggaawe loosanno. (Luq. 16:10) Hanni Yesuusi guuta lawishsha ikkinonke gara laꞌno. Isi uyinoonnisi looso horo lashshi asse diegennino. Hatteentenni isi Yihowa uyinosi looso loosa qarra ikkitusi woyite nafa uyinoonnisi looso umo fushshino. Qoleno manna roorenkanni rosaanosi baxanno; hattono heeshshosi insara sayise aate maahoyye yiino. (Yoh. 13:1) Yesuusi lawishsha harunsite uyinoonnihe looso baala umo fushshate sharrami. Konne looso loonsanni gara afa hoogittoro umokki heeshshi assite kaaꞌlitannohe gede ayyaanaamittetenni gikki yitino roduuwa amaaꞌli. Uyinoonnihe looso gama calla loosse agurtooti. (Rom. 12:11) Hatteentenni loossanni noottohu mannaho ikkikkinni “mootichu Yesuusira [“Yihowara” NW]” ikkino daafira uyinoonnihe looso umo fushshi. (Qol. 3:23) Guuta ikkoottokkiti egennantinote; hakko daafira dhukakki afoottoha ikki hattono soꞌrokki baala ammante adhi.—Law. 11:2.

9. Mitu wedellichu rodii kaaꞌlitannosi dandoo rosa hasiissannosihu mayiraati?

⁹ Ayyaanaamittetenni gikki yaate kaaꞌlitannohe dandoo rosa hasiissannohe. Tini songote giddo uyinannihe looso loosatto gede, umikkira woy maatekkira hasiisannore wonshate kaaꞌlannohe looso afiꞌratto gede hattono wolootu ledo dancha aante hedhannohe gede kaaꞌlitannohe. Hanni kuri hasiissanno dandoo giddo mite laꞌno.

10-11. Wedellichu rodii dancha gede nabbawanna borreessa rosasi umosino ikko songo kaaꞌlitannohu hiittoonniiti? (Faarso 1:1-3) (Misileno lai.)

¹⁰ Dancha gede nabbawanna borreessa rosi. Qullaawu Maxaafi barru baala Maganu qaale  nabbawannonna hiincanno manchi hagiirraamo ikkannotanna assannori qinaannosita kulanno. (Faarso 1:1-3 nabbawi.) Togoo manchi Qullaawa Maxaafa barru baala nabbawasi Yihowa hedo afanno gede kaaꞌlitannosi; tini qolte Qullaawa Borronni rosinore loosu aana hosiisanno gede assitannosi. (Law. 1:3, 4) Songote giddo togoo labballi hasiissanno. Mayira?

¹¹ Ammanate roduuwinkera Qullaawu Maxaafi aana xintamino roso rosiisatenna dancha amaale amaalate dandoo noonsari labballu roduuwi hasiissanno. (Tit. 1:9) Dancha gede nabbawanna borreessa rosakki, woloota jawaachishshanno lallawo qixxaawatto gedenna gambooshshunniwa dancha dawaro qolatto gede kaaꞌlitannohe. Qoleno, xiinxallatto woyite, songote gambooshshiwa hattono woradunna qoqqowu gambooshshiwa jawaachishshanno hedo borreessite amaxxatto gede kaaꞌlitannohe. Tini borreessite amaxxootto hedo ammanakki kaajjishiꞌratto gedenna woloota jawaachishatto gede kaaꞌlitannohe.

12. Mannu ledo dancha gede hasaawa rosatto gede kaaꞌlannoheri maati?

¹² Wolootu ledo dancha gede hasaawa rosi. Mittu Kiristaanchi wolootu ledo dancha gede hasaawa rosa hasiisannosi. Dancha gede hasaawate dandoo noosi manchi wolootu coyidhannore seekke macciishshanno; hattono hedonsa huwatate woꞌnaalanno. (Law. 20:5) Isi wolootu coyidhanno woyite seekke macciishshe hattono albansa lae macciishshamannonsare huwata dandaanno. Wolootu ledo xaadde hasaawittokkinni hatto assinanni gara rosa didandaatto. Duucha woyite mannu ledo hasaawate elekitirooniksete uduunnicho horoonsiꞌrattoha ikkiro, lawishshaho imeelete widoonni woy sokka borreessite hasaawattoha ikkiro, mannu ledo xaadde hasaawate dandookki ajjanno. Hakko daafira mannu ledo xaadde hasaawatto faro afiꞌrate sharrami.—2 Yoh. 12.

13. Wedellichu rodii rosa hasiissannosiri woluri maati? (1 Ximootewoosi 5:8) (Misileno lai.)

¹³ Hasiisannohe woxe afiꞌratto gara rosi. Ayyaanaamittetenni gikki yiino manchi isiranna maatesira hasiisannore wonsha hasiissannosi. (1 Ximootewoosi 5:8 nabbawi.) Mite gobbara, wedellu roduuwi kaaꞌlitanno dandoo anninsawiinni woy wolu fiixinsawiinni rossara dandiitanno. Wole gobbara kayinni mittu wedellichi daddaꞌlinanni gara woy wole looso loonsanni gara rosu mine rosara dandaanno. Rosatto gari ikkihano ikkiro, looso afiꞌratto gede kaaꞌlitannohe dandoo rosa danchate. (Soq. 18:2, 3; 20:34; Efe. 4:28) Diinaggaabbe loosse hattono uyinoonnihe looso umo fushshite danchu suꞌmi heeꞌrannohe gede assiꞌri. Hatto assittoro woꞌmanka woyite loosatto looso afiꞌrattora  dandaatto. Aleenni ronsummo akattanna dandoo mittu Kiristaanchi albillitte uyinannisi looso umo fushshanno gedeno kaaꞌlitannosi. Hanni konni loosi giddo mito laꞌno.

14. Mittu wedellichu rodii woꞌma yanna soqqansho hanafate qixxaawa dandaannohu hiittoonniiti?

¹⁴ Woꞌma yanna soqqamaancho. Batinyu ayyaanaamittetenni gikki yitino labballi woꞌma yanna soqqansho anje heedhe hanaffino. Suwisaancho ikka mittu wedellichi addi addi manni ledo sumuu yee loosa dandaanno gara rosanno gede kaaꞌlitannosi. Qoleno woxe hayyotenni horoonsiꞌranno gedenna afimalsannokki gede kaaꞌlitannosi. (Fil. 4:11-13) Woꞌma yanna soqqansho hanafate kaaꞌlitannoti kaajja doogo kaaꞌlaancho suwisaancho ikkate. Batinyu roduuwi mite yanna geeshsha kaaꞌlaancho suwisaancho ikkite soqqantanno; tini woꞌma yanna suwisaano ikkite soqqamate qixxaabbanno gede kaaꞌlitannonsa. Woꞌma yanna suwisaano ikkine soqqama wolu garite woꞌma yanna soqqanshora lawishshaho Magano magansiꞌnanni mine minate woy Beeteelete soqqamate faro fantanno.

15-16. Mittu wedellichu rodii songote soqqamaancho woy songote cimeessa ikkate ikkado ikka dandaannohu hiittoonniiti?

¹⁵ Songote soqqamaancho woy cimeessa ikke soqqama. Labballu roduuwi songote cimeeyye ikkite roduuwinsara soqqamate ikkadoota ikkate mixo fushshiꞌra hasiissannonsa. Qullaawu Maxaafi tenne mixo wonshiꞌrate sharrantanno labballi ‘ayirrado looso halchitannota’ kulanno. (1 Xim. 3:1) Mittu rodii songote cimeessa ikke soqqamara albaanni, songote soqqamaancho ikke soqqamate ikkado ikka hasiissannosi. Songote soqqamaano duucha doogganni songote cimeeyye kaaꞌlitanno. Songote soqqamaanonna songote cimeeyye umonsa heeshshi assite ammanate roduuwinsara soqqantanno; hattono diinaggaabbe sabbakkanno. Wedellu labballi 17-19 diri geeshsha ikkannonsari nafa songote soqqamaano ikkite soqqamate ikkadda ikka dandiitanno. Lemuu diri balla ikkannosihu ikkado ikkinohu songote soqqamaanchi songote cimeessa ikke shoomamara dandaanno.

¹⁶ Songote soqqamaancho woy songote cimeessa ikkate maa assa hasiissannohero Qullaawu Maxaafi giddo kulloonni. Tennera ikkado ikkatto gede kakkayisannohehu Yihowara, miniꞌne manniranna songote noohe baxilleeti. (1 Xim. 3:1-13; Tit. 1:6-9; 1 Phe. 5:2, 3) Tenne mixo wonshiꞌra dandaattohu hiittoonniiti? Tennera hasiisannohu mittu mittunku akati mayi tiro afiꞌrinoro huwatate woꞌnaali. c

17. Mittu wedellichu rodii minaannanna maatete umo ikkate qixxaawa dandaannohu hiittoonniiti? (Misileno lai.)

 ¹⁷ Minaannanna maatete umo ikka. Yesuusi yinonte gede mitu ayyaanaamittetenni gikki yitino labballi seenne adhitukki heedhanno. (Mat. 19:12) Ikkirono ati seenne adha doodhattoha ikkiro, minaannanna maatete umo ikkate qeechi heeꞌrannohe. (1 Qor. 11:3) Yihowa minaanni minaamasi baxaranna maalaamittetenninna ayyaanaamittetenni hasiisannosere asse towaatasera hasiꞌranno. (Efe. 5:28, 29) Konni birxichira ronsummo akattanna dandoo lawishshaho wodanchate dandoo heedhannohe gede assiꞌra, meya roduuwa ayirrisa, hattono addaxxinanniha ikka seenne adhatto woyitira kaaꞌlitannohe. Qoleno minaannanna maatete umo ikkate dancha gede qixxaawa dandaatto.

18. Mittu wedellichu rodii anna ikkate qixxaawa dandaannohu hiittoonniiti?

¹⁸ Anna ikka. Seenne adhittohu gedensaanni, ooso ilattoha ikkara dandaanno. Dancha anna ikkate daafira Yihowawiinni maa rosa dandaatto? Lowore rosa dandaatto. (Efe. 6:4) Yihowa Beettosi Yesuusa baxannotanna isinni hagiidhannota faajjete kulino. (Mat. 3:17) Anna ikkoottoha ikkiro, qaaqquullikkira baxattonsata ganyite kulinsa. Assitinohu danchu coyira galatinsa. Yihowa lawishsha harunsitanno annuwi oosonsa ayyaanaamittetenni gikki yitinore ikkitanno gede kaaꞌlitanno. Miniꞌne mannanna songote giddo noo roduuwa baxillunni towaatte hattono baxattonsatanna naadattonsata kulte konni qeechira xaanni qixxaawa dandaatto. (Yoh. 15:9) Tini albillitte dancha minaannanna anna ikkatto gede kaaꞌlitannohe. Hakka geeshsha kayinni Yihowara, miniꞌne manniranna songote lowore kaaꞌlatto.

19-20. Wedellu labballu roduuwi ayyaanaamittetenni gikki yitinore ikkitanno gede kaaꞌlannonsari maati? (Aaniidi qoolira noo misile lai.)

¹⁹ Wedella roduuwa, ayyaanaamittetenni gikki yitinoonnire ikkate sharrama hasiissannoꞌne. Dancha lawishsha ikkannoꞌne manna doodha, wodanchate dandoo heedhannoꞌne gede assiꞌra, addaxxinannire ikka, kaaꞌlitannoꞌne dandoo rosanna albillitte afidhinanni qeechira qixxaawa hasiissannoꞌne.

²⁰ Albillitte loossinanni loosi daafira heddinanni woyite mito woyite yaaddinanniha ikkara dandaanno. Ikkirono qinaannoꞌne. Yihowa kaaꞌlaꞌnera quqquxamannota qaagge. (Isa. 41:10, 13) Songote noori ammanate roduuwiꞌneno kaaꞌlitannoꞌneti egennantinote. Ayyaanaamittetenni gikki yitinoonnire ikkate fushshidhinoonni mixo wonshidhinanniha ikkiro, heeshshoꞌne hagiirrunna harshammo noota ikkitanno. Wedella roduuwa, lowo geeshsha banxeemmoꞌne! Ayyaanaamittetenni gikki yitinoonnire ikkate assitinannire Yihowa maassiꞌroꞌne!—Law. 22:4.