1. Ayyaanaamittetenni gikki yinoommore ikkate maa assa hasiissannonke?

 MITTU qaaqqi rahe lophe jawa ikkanno gara laꞌneemmo woyite dhagge assiꞌneemmo. Qaaqqu lophannohu mannu sharronni diꞌꞌikkino. Ayyaanaamittetenni lophate kayinni sharrama hasiissanno. b (1 Qor. 13:11; Ibi. 6:1) Ayyaanaamittetenni lophate Yihowa ledo kaajja jaalooma kalaqiꞌra hasiissannonke. Qoleno Maganu baxanno akatta heedhannonke gede assiꞌrate, kaaꞌlitanno dandoo rosatenna albillitte afiꞌneemmo qoossora qixxaawate Maganunnihu qullaawu ayyaani hasiisannonke.—Law. 1:5.

2. Kalaqama 1:27nni maa ronseemmo? Konni birxichira maa xiinxallineemmo?

² Yihowa manna labbaahanna meyata asse kalaqino. (Kalaqama 1:27 nabbawi.) Labbaahunna meyati dana mitto ikkinokkinte gede, wolu coyinnino babbaxxanno. Lawishshaho Yihowa labbaahanna meyata uyinoonninsa looso umo fushshitara kalaqino; hakko daafira insara uyinoonninsa looso umo fushshitanno gede kaaꞌlitanno akattanna dandoo hasiissannonsa. (Kal. 2:18) Konni birxichira wedellu meya roduuwi ayyaanaamittetenni gikki yaate maa assa dandaannoro ronseemmo. Aananno birxichira kayinni wedellu labballu roduuwi maa assa dandiitannoro ronseemmo.

3-4. Wedellu meya roduuwi dancha lawishsha ikkannonsa manna afiꞌra dandaannohu hiikkiinniiti? (Misileno lai.)

³ Qullaawu Maxaafi giddo Yihowa baxannohanna isira soqqaminoha  batinye dhagge ikkanno meento kulloonni. (JW.ORG aana nooha “Qullaawu Maxaafi Giddo Kulloonni Meenti Xaggenni Maa Ronseemmo?” yaanno birxicho lai.) Insa cuꞌmote qummeeshshira kulloonnite gede, ‘jilba saꞌꞌannokkireetinna baalunku coyira ammanaminoreeti.’ Qoleno meya roduuwi songonsara, dancha lawishsha ikkannoha ayyaanaamittetenni gikki yiinoha meya roduuwa afiꞌra dandaanno.

⁴ Wedella meya roduuwa, dancha lawishsha ikkannoꞌnehu ayyaanaamittetenni gikki yiinohu affinoonnihu meya roduuwi no? Insara noonsata baxissanno akatta huwatte; hakkiinni kiꞌneno togoo akatta leellisha dandiitinanni gara hedde. Kawiinni aanchine meya roduuwira hasiissannonsata sase akatta laꞌneemmo.

5. Ayyaanaamittetenni gikki yitino rodoo umose heeshshi assitannota ikka hasiissannosehu mayiraati?

⁵ Ayyaanaamittetenni gikki yaate umonke heeshshi assineemmore ikka hasiissannonke. Mitte rodoo umose heeshshi assitannoha ikkiro, Yihowanna wolootu ledo danchu jaaloomi heeꞌrannose. (Yai. 4:6) Lawishshaho Yihowa baxxanno rodoo iimi Annise xintinote umimmate silxaanera umose heeshshi assite hajajantanno. (1 Qor. 11:3) Kuni xintu seeri songoteno maatete giddono harunsa hasiissannoho. c

6. Wedellu meya roduuwi umo heeshshi assate daafira Ribiqa lawishshinni maa rosa dandaanno?

⁶ Hanni Ribiqa lawishsha laꞌno. Ise heeshshose diro baala worbanna mitte giddota ikkase leellishshinote hayyitte beettooti. (Kal. 24:58; 27:5-17) Ikkirono ise manna ayirrissannotenna maahoyye yite galtannote. (Kal. 24:17, 18, 65) Ribiqa gede umoꞌne heeshshi assitine Yihowa biddishshira hajajantinanniha ikkiro maateꞌneno songono kaaꞌlitinanni.

7. Wedellu meya roduuwi dhukansa afinore ikkate Asteeri lawishsha harunsa dandaannohu hiittoonniiti?

⁷ Ayyaanaamittetenni gikki yiinohu baalunku Kiristaanira hasiisannohu wolu akati dhukansa afinore ikkate. Qullaawu Maxaafi  “Dhukansa affinori kayinni hayyootaho” yaanno. (Law. 11:2, NW) Asteeri dhukase affinotenna Maganoho ammanantino manchooti. Ise dhukase afinota ikkitino daafira mootitte ikkitu woyite dibooꞌnitino. Wosiilise Merdookiyoosi amaalinose amaale macciishshite harunsitino. (Ast. 2:10, 20, 22) Kiꞌneno woloota amaaꞌlitine hattono uyinoonniꞌne amaale loosu aana hosiissine dhukaꞌne affinoonnire ikkitinoonnita leellisha dandiitinanni.—Tit. 2:3-5.

8. Umi Ximootewoosi 2:9, 10 kultanno garinni, mitte rodoo dhukase affinota ikkase uddiꞌratenna seesate daafira dancha doorsha doodhitanno gede kaaꞌlitannosehu hiittoonniiti?

⁸ Asteeri wole doogonnino dhukase affinota ikkase leellishshino. “Ise dana xumate; albano xawadote”; ikkirono leellamate diwoꞌnaaltino. (Ast. 2:7, 15) Meya roduuwa Asteeri lawishshi kaaꞌlannonsahu hiittoonniiti? Umi Ximootewoosi 2:9, 10 kulloonni amaale harunsanno gede kaaꞌlannonsa. (Qummeeshsha nabbawi.) Soqqamaasinchu Phaawuloosi meya roduuwi arshimmatenninna kawajjotenni seesanno gede amaalinonsa. Kowiicho horoonsiꞌnoonnihu Giriikete afii qaali mitte Kiristaancho uddidhanno gari Magano hagiirsiisannohanna wolootaho heddannota leellishannoha ikka hasiissannota kulannoho. Kiristaanu meya roduuwi kawajjotenni seesanno daafira lowo geeshsha galanteemmonsa!

9. Abigiya lawishshinni maa rosa dandiineemmo?

⁹ Ayyaanaamittetenni gikki yiinohu baalunku meya roduuwira hasiisannohu wolu akati wodanchate. Wodanchate yaa mayyaate? Garanna gara ikkinokkire bade afatenna gara ikkinore doodhate dandooti. Hanni Abigiya lawishsha laꞌno. Minaannise minisi manna baala baasa gawajjannoha gara ikkinokki coye assino. Abigiya bayichonko qaafo adhitino. Ise assitinori mannu lubbo gatisino. (1 Sam. 25:14-23, 32-35) Qoleno wodancha coyiꞌra hasiissannonkehunna sammi yaa hasiissannonkehu mamooteetiro anfeemmo gede kaaꞌlitannonke. Hattono wolootaho hendeemmota leellinsheemmo woyite quwa saꞌneemmokkire ikkineemmo gede kaaꞌlitannonke.—1 Tes. 4:11.

10-11. Dancha gede nabbawanna borreessa rosa ateno wolootano kaaꞌlitannohu hiittoonniiti? (Misileno lai.)

¹⁰ Mitte rodoo kaaꞌlitannose dandoo rosa hasiissannose. Meya beetto anje heedhe rossannoti mite dandoo heeshshose diro woꞌma kaaꞌlitannose. Hanni mito lawishsha laꞌno.

¹¹ Dancha gede nabbawanna borreessa rosse. Mitu budira mannu, nabbawanna borreessa rosa meya beettora kaaꞌlitannori nookkihu gede asse hedanno. Ikkirono baalunku meya roduuwira tini dandoo hasiissannote. d (1 Xim. 4:13) Hakko daafira dancha gede nabbawanna  borreessa rosa agurtinanni gede aye coyino guficho ikkaꞌnera wodhitinoonte. Hatto assaꞌne kaaꞌlitannoꞌnehu hiittoonniiti? Tini dandoo looso afidhinanni gede kaaꞌlitaꞌnera dandiitanno. Qoleno worbuulle Maganu Qaali rosaanonna rosiisaano ikkitinanni gede kaaꞌlitannoꞌne. Baalunkunni roore Maganu Qaale nabbabbinanninna hiincitinanni woyite isiwa albinni roore shiqqinanni.—Iya. 1:8; 1 Xim. 4:15.

12. Lawishsha 31:26 mannu ledo dancha gede hasaawa ronseemmo gede kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

¹² Wolootu ledo dancha gede hasaawate dandoo heedhannoꞌne gede assidhe. Kiristaanu hatto assa hasiissannonsa. Tenne daafira rosaanchu Yaiqoobi kaaꞌlitannonke amaale kulanni togo yiino: “Mannu baalu macciishshate rahinoha, coyiꞌrate . . . muddamannokkiha ikko.” (Yai. 1:19) Wolootu coyidhanno woyite seekkitine macciishshitinanniha ikkiro, “wolu manni qarra umiꞌnehu” gede assitine heddinannita leellishshinanni. (1 Phe. 3:8) Mittu manchi coyiꞌranni noore woy hedinore huwata hoogginiro hayyotenni xaꞌmo xaꞌme. Hakkiinni coyidhinara albaanni boode geeshsha hedde. (Law. 15:28) Kiꞌneneeto togo yitine xaꞌme: ‘Coyiꞌrammora hedoommori garaho woy dhaawannoho? Shaqqillunninna baxillunni coyiꞌreemmo?’ Dancha gede hasaawate dandoo noonsahu gikki yiinohu meya roduuwiwiinni rosse. (Lawishsha 31:26 nabbawi.) Insa coyiꞌranno gara seekkitine macciishshe. Tenne dandoo rossinanni hadhini kiiro wolootu ledo nooꞌne aanteno roore seekkanno.

13. Mine amaxxinanni gara rosa dandiitinannihu hiittoonniiti? (Misileno lai.)

¹³ Mine amaxxinanni gara rosse. Duuchu qooxeessira mini giddo lowo looso loosannohu meentoho. Amakki woy wole dandoo noose rodoo hasiissannohe dandoo rosatta gede kaaꞌlitahera dandiitanno. Sindi yinanni rodoo togo yitino: “Amaꞌyawiinni batinye kaajja roso rosoomma; ise diinaggaawe loosa hagiidhinanni gede assitannota rosiissinoe. Lawishshaho sagale qisha, mine feya, uduunne gowanna woxe garunni amaxxa rosoomma; tini hasiisannoere afiꞌreemma gedenna albinni roore Yihowara soqqameemma gede kaaꞌlitinoe. Qoleno amaꞌya wosina adhinanni gara rosiissinoe; tini dancha lawishsha ikkitanno roduuwi ledo jaalooꞌmeemma gede kaaꞌlitinoe.” (Law. 31:15, 21, 22) Mine danchu garinni amaxxa rossinoti chaachaaranna wosina adha baxxanno rodoo maatesenna songo lowo geeshsha kaaꞌlitanno.—Law. 31:13, 17, 27; Soq. 16:15.

14. Kiristaali woꞌnaalshinni maa rossinoonni? Illachisha hasiissannoꞌne coyi maati?

¹⁴ Umoꞌne dandiitinanni gara rosse. Tini baalunku Kiristaani rosa hasiissannonsa dandooti. (Fil. 4:11) Kiristaali yinanni rodoo togo yitino: “Anniꞌyanna amaꞌya rosu mine kaaꞌlitannoe dandoo roseemma gede jawaachishinoe. Anniꞌya mitte dirijjitera qaxarame loosate woxe amandanninna shallanganni gara roseemma gede jawaachishinoe; tini lowo geeshsha kaaꞌlitinoe.” Maalaamittete looso afidhinanni gede  kaaꞌlitannoꞌne dandoo rosa hasiissannoꞌnetano agurranna woxe amaxxitinanni gara rosate woꞌnaalle. (Law. 31:16, 18) Hasiisannokki asali giddora ea qorophitinenna bikku heeshsho heedhine woꞌmanka woyite ayyaanaamittete mixoꞌne illachishshe.—1 Xim. 6:8.

15-16. Mine assiꞌrinokki roduuwi woloota kaaꞌlannohu hiittoonniiti? (Maarqoosi 10:29, 30)

¹⁵ Maganu baxanno akattanna kaaꞌlitannoꞌne dandoo heedhannoꞌne gede assiꞌraꞌne albillitte afidhinanni qoossora qixxaabbinanni gede assitannoꞌne. Hanni maa assa dandiitinanniro leellishannoha mito lawishsha laꞌno.

¹⁶ Mine assidhinikkinni mite yanna geeshsha keeshshitinanniha ikkara dandaanno. Mitu meya roduuwi insa budira mine assiꞌnikki keeshsha gara ikkitinokkihu gede assine hendanniha ikkirono, Yesuusi coyiꞌrinonte gede, adhamikki heeꞌra doodhino. (Mat. 19:10-12) Wolootu kayinni adhamikki heeꞌranno gede assannonsahu addi addi korkaati no. Yihowanna Yesuusi adhamikkinni heeꞌranno Kiristaana woffi assite laꞌannokkita addaxxa dandiitinanni. Alamete doyichora noori mine assiꞌrinokkiri meya roduuwi songo lowo geeshsha kaaꞌlanno. Kuri meya roduuwi woloota baxansanna insa daafira hedansa batinyu roduuwira ayyaanaamittete roduuwanna amuuwa ikkanno gede assitinonsa.—Maarqoosi 10:29, 30 nabbawi; 1 Xim. 5:2.

17. Wedellu meya roduuwi woꞌma yanna soqqansho hanafate xaanni qixxaawa dandaannohu hiittoonniiti?

¹⁷ Woꞌma yanna soqqamaano ikka dandiitinanni. Meya roduuwi alamete doyichoha sabbakate looso kaaꞌlate lowore assanno. (Far. 68:11) Woꞌma yanna soqqansho hanafate xaanni mixo fushshiꞌra dandiitinanni? Suwisaano ikka, Magano magansiꞌnanni mine mina kaaꞌla, woy Beeteelete soqqama dandiitinanni. Mixoꞌne daafira huuccatto assidhe. Togoo mixo wonshidhino roduuwa amaaꞌle; hattono fushshidhinoonni mixo wonshiꞌra dandiitinanni gara hedde. Hakkiinni mixoꞌne wonshiꞌrate kaaꞌlannoꞌnere asse. Mixoꞌne wonshiꞌraꞌne Yihowara soqqantinannita batinye faro afidhinanni gede assitannoꞌne.

18. Mitte rodoo minaanna ikkannoseha hayyotenni doodha hasiissannosehu mayiraati? (Misileno lai.)

¹⁸ Mine assiꞌra doodhitinanniha ikkara dandaanno. Aleenni ronsummo akattanna dandoo worbuulle minaamuwa ikkitinanni gede kaaꞌlitannoꞌne. Mine assiꞌrate heddinanni heedhinoonniha ikkiro, minaanna ikkannoꞌneha hayyotenni doodha hasiissannoꞌneti egennantinote.  Lowo geeshsha qorophitine doodhitinanni doorshi giddo mittu konneeti. Assidhinanni manchite umimmate silxaanera maahoyye yitine galtinannita qaagge. (Rom. 7:2; Efe. 5:23, 33) Hakko daafira kiꞌneneeto togo yitine xaꞌme: ‘Isi ayyaanaamittetenni gikki yiino Kiristaanchooti? Ayyaanaamittete coye balaxisiisanno? Mitto coye hayyotenni doodhanno? Soꞌrosi ammananno? Meento ayirrisanno? Maalaamittetenna ayyaanaamittete hasiisannoere wonshate dandoo noosi? Anera dancha jaala ikkannoe? Uyinoonnisi looso dancha gede loosanno? Lawishshaho songote giddo uyinoonnisi loosi maati? Konne looso ma garinni loosanno?’ (Luq. 16:10; 1 Xim. 5:8) Dancha minaanna afiꞌrate ati umikki dancha minaama ikkate qixxaawa hasiissannohe.

19. ‘Kaaꞌlaancho’ ikka lowo ayirrinyeeti yineemmohu mayiraati?

¹⁹ Qullaawu Maxaafi dancha minaama minaannisera “kaaꞌlaancho” ikkitinota kulanno. (Kal. 2:18) Tini ise woffi assitannoteni? Diassitanno! Kaaꞌlaancho ikka lowo ayirrinyeeti. Isinni Qullaawu Maxaafi duucha basera Yihowa ‘kaaꞌlaanchoho’ yaanno. (Far. 54:4; Ibi. 13:6) Mitte minaama minaannise maatensa daafira mitto doorsha dooranno woyite kaaꞌlantannoha ikkiro addinta kaaꞌlaancho ikkase leellishshanno. Qoleno ise Yihowa baxxanno daafira minaannisera danchu suꞌmi heeꞌrannosi gede assate sharrantanno. (Law. 31:11, 12; 1 Xim. 3:11) Yihowara nooꞌne baxilli lexxanno gede assidhine hattono miniꞌne mannanna songote giddo noo roduuwa kaaꞌlitine albillitte afidhinannihu konni loosira qixxaawa dandiitinanni.

20. Mitte ama maatese kaaꞌlate maa assa dandiitanno?

²⁰ Amuuwa ikka doodhitinanniha ikkara dandaanno. Mine assidhinihu gedensaanni ooso iltinanniha ikkara dandaanno. (Far. 127:3) Hakko daafira balaxe heda hayyote. Konni birxichira xiinxallinummo akattanna dandoo minaamanna ama ikkitinanni woyitira kaaꞌlitannoꞌne. Manna baxxinannire, shaqqaddanna cincitinannire ikkaꞌne oosoꞌne baxxinanninsata affanno gedenna teesse heedhanno gede assitannonsa.—Law. 24:3.

21. Meya roduuwinke daafira mayitinanni? Mayira? (Aaniidi qoolira noo misile lai.)

²¹ Muxxe meya roduuwa, Yihowaranna mannisira assitinanniri baalaho lowo geeshsha galanteemmoꞌne. (Ibi. 6:10) Maganu baxanno akatta heedhannoꞌne gede assiꞌrate, kiꞌneno wolootano kaaꞌlitanno dandoo rosatenna albillitte afidhinanni qoossora qixxaawate sharrantinanni. Kiꞌne Yihowa dirijjitera lowo geeshsha muxxete!