ANNIˈYA Jeemsi Sinkileerinna amaˈya Jeesi Sinkileeri 1930 balla Niwu Yorki Sitiira noohu Bironiksi yinanni katama hadhino. Qachinsara Wilii Isniidini yinanni manchi no; isino insante gede Iskootilaandete gobbanni dayinoho. Sasunku xaadanni heeˈrenni maatensa daafira hasaawa hanafino. Kuni ikkinohu ani ilamammora shiimu diri albaanniiti.

Amaˈya anninna bayiriidi rodiise, qulxuˈme woshshaaxxitanno yowolonsa Aliyye Baarira noohu jawu kinchi ledo kibbanteenna wayi giddo itame reyino; kuni ikkinohu Umihu Alamete Oli hanafara shiima yannara albaanniiti; amaˈya tenne Wiliira kultinosi. Hakkiinni Wilii amaˈyara “Annikki sioolete no!” yiinose. Wilii Yihowa Farciˈraasinchooti; amaˈya umo Qullaawu Maxaafi halaale macciishshitinohu konni garinniiti.

Wilii coyiˈrinori amaˈya lowo geeshsha hanqisinose; korkaatuno ise annise lubbote noo waro dancha mancho ikkinota affino. Hakkiinni Wilii “Yesuusi nafa reyi wote sioole eino!” yiise. Hakka wote amaˈya, Yesuusi reyi gedensaanni sioole einotanna sayikki barra kainota beetekiristaanete rossino roso qaaggino. Ise, ‘Sioole bushu manni wala yitanno giira giddo giiramanno bayicho ikkina, Yesuusi hakkira einohu mayiraatiyya?’ yite heddino. Amaˈya Qullaawu Maxaafi halaale baxa hanaffinohu hatte yannaraati. Ise Bironiksi yinanni songora assinanni gambooshshe haˈra hanaffino; hakkiinni 1940nni cuuantino.

Hatte yannara, Kiristaana ikkino annuwinna amuuwi qaaqquullinsara Qullaawa Maxaafa rosiisanno gede hakkeeshshi geeshsha dijawaachinshanninsa. Danqu heeˈreenna, amaˈya gambooshshe hadhanno wotenna Qidaamenna Sambata soqqansho fultanno wote anniˈya awuutannoe. Shiimu diri gedensaanni, anniˈyanna ani amaˈya ledo gambooshshe haˈra hananfummo. Ise dancha duduwo duduwa lowo geeshsha baxxanno, hattono hasatto noonsaha haammata manna Qullaawa Maxaafa xiinxallissanno. Ise Qullaawa Maxaafa xiinxallissanno manni giddo gamu heeˈrannohu mittu qachira ikkino daafira, ise insa mitteenni gamba assite xiinxallissanno woti no. Ani rosu cufamanno wote ledose soqqameemmo. Konni garinni lowoha Qullaawu Maxaafi roso rosoommo, hattono wolu mannira konne roso rosiisa dandiinanni gara afoommo.

 Qaaqqu noommo wote Qullaawu Maxaafi halaale hakkeeshshi geeshsha dinaadeemmo; tini dadillissannote. Hatte yannara roseemmo coyi hakkeeshsha dibaxisannoe. Ikkollana, 12 dirihu heeˈre songote halashshaancho ikke ganye soqqama hanafummo. Hakkiinni 16 dirihu heeˈre, Maaja 24, 1954nni Kanaadaho Toronto yinanni katamira assinoonnihu jawu gambooshshiwa cuuame heeshshoˈya Yihowara sayise uummo.

Songonkera noo roduuwi giddo mitu Beeteelete soqqantannoreeti; mittu qolte alba Beeteelete soqqantinooreeti. Insa lawishshi anera lowo geeshsha kaaˈlinoe. Insara noonsati rosiisate dandoonna Qullaawu Maxaafi halaale xawissanno gari dhagge ikkinoe. Rosiisaanoˈya yuniversite eˈˈe rosammora hasidhannoha ikkirono, ane mixo kayinni Beeteelete soqqamate. Toronto katamira 1954nni assinoonnihu jawu gambooshshiwa Beeteele eate forme wonshummo. Niwu Yorki Sitiira 1955nni Yankee yinanni istaadiyeemera assinoonnihu jawu gambooshshira xaano lede wonshummo. Shiima yanna gedensaanni, 17 dirihu heeˈreenna Wocawaaro 19, 1955nni Birukiliini Beeteelera soqqameemmo gede koyinsie. Beeteele eummohunni layinki barra, 117 Ademisi yinanni doogora noote borro xarranzanni kifilera loosa hanafummo. Looseemmo maashine mittu maxaafiha 32 qoola gamba assite woˈma maxaafa gobbannote wole maashinera sayissanno.

Borro xarranzanni kifilera mittu agani geeshsha loosummo gedensaanni, kompiyuteretenni borreessa dandeemmo daafira, Metseetete Kifilera looseemmo gede assinie. Hatte yannara roduuwu Agarooshshu Shaenna Baqqi Yiiyye! yinanni metseetta adhate borreessamanno manni teesso isteensili yinanni maashinenni borreessitanno. Shiimu agani gedensaanni, borro sokkanno kifilera loosa hanafummo. Tenne kifilehu aliidi laˈˈaanchi  Kilawusi Jeenseni babbaxxitino gobba sonkannita borro worroonni kaartoonna kaameelunni malkanniwa haare haˈranno rodii ledo loosa dandeemmoronna teˈee xaˈmie. Qoleno hakkawaro Ameerikaho noo songuwara metseetta poostu mini widoonni sonkanni. Roduu Jeenseni wolqate looso loosaˈya kaaˈlitaera dandiitannota kulie. Hakkawaro ani mite 57 kg calla ikkeemmo; qoleno shaalaxxicho mitoho. Borro malkanniwanna poostu minira haare haˈraˈya dhukiˈya kaajjanno gede kaaˈlitinoe. Roduu Jeenseni konne looso uyinoehu afaare afeeti!

Borrote Kifile songo hajaccitanno metseettano borreessite amaddanno. Togoo looso loosaˈya Birukiliini biirora metseettanke attammannihu duuchu afii noota afeemmo gede kaaˈlitinoe; tenne metseetta attamme addi addi gobba sonkanni. Rooru afii hakkuyira albaanni macciishshe nafa diegennoommoho; ikkirono, lowo kume ikkitanno metseetta addi addi gobbuwara sonkannita afaˈya lowo geeshsha hagiirsiissinoe. Gedensaanni kuri gobbuwa giddo batinye towaatate qoosso afiˈroommo; tini hede nafa diegennoommote.

Hakkiinni 1961nni Woxu Kifilera looseemmo gede kullie; hatte kifilera Giraanti Sutiyeeri yinanni rodii aliidi laˈˈaancho ikke soqqamanno. Hakkiicho boode diro loosummo gedensaanni, Naataani Noori biiro woshshinie; hatte yannara alamete doyicho loosinkera albisa ikke noohu isooti. Isi biirosira loosanno rodii mitto agana Mangistete Soqqansho Rosi Mine rosara haˈranni nootanna hakkiinni higanno wote Soqqanshote Kifilera loosannota kulie. Hakko rodii bayicho Dooni Addamisi yinannihu wolu rodii ledo looseemmo gede assinie. Dooni 1955nni jawu gambooshshiwa Beeteele eate forme wonshummo wote formeˈya haaˈrino rodooti. Rooberti Woleninna Chaarliisi Moloheni yinanniri hatte kifilera loossanno roduuwi no. Shoolunku 50 saˈˈanno diro mitteenni loonsoommo.  Kuri ammanaminohu Yihowa baxanno manni ledo loosaˈya lowo geeshsha tashshi assitannoe!—Far. 133:1.

Hakkiinni 1970nni kayise diru kiiro woy lamu dirinni mitte hige boode lamala geeshsha Agarooshshu Shae Maamarita sinu biiro towaateemmo gede koyinsie; hakka waro tenne zoonete towaanyo yinanni. Tenne yannara towaateemmo gobbara noota Beeteelete maatenna misiyoone ayyaanaamittetenni jawaachisheemmo, hattono sinu biiro loossanno looso laeemmo. Giliyaadi Rosi Mini hanafi balla, konni rosi mine rosse xaa geeshsha wole gobbara ammanante soqqantanni noo roduuwi ledo xaadaˈya lowo geeshsha hagiirsiissannoe! Konne looso loosanni 90 saˈanno gobbuwa towaatate qoosso afiˈraˈyanni tashshi yaannoe!

Birukiliini nooti Beeteelete maate baala, Niwu Yorki Sitii qooxeessira noo songuwara soqqantanno. Ani Bironiksi yinanni songora soqqameemmo. Tenne songora gamba yaanno manni kiiro lexxitino daafira lamewa bandoonni. Umo noo songo Apperi Bironiksi Songo yinoonni; ani soqqameemmohu hatte songoraati.

Bironiksira wodiidoonni heedhe halaale macciishshitinoti mitte Laativiyunni daggino maate, 1960 balla ani noommo songo daggu. Insara Livija yinanniti bayira beetto noonsa; ise roso guddanni heedhenni woˈma yanna suwisaancho ikkitino. Ise boodu agani gedensaanni, sabbakkannori roore hasiissannowa Masaachusetisi yinanni qooxeessa hadhino. Ani isera songonkera ikkinoha hagiirsiisanno coye borreesse soya hanafummo; iseno anera Boosteni qooxeessira soqqantanni afidhinoha dancha woˈnaalsha borreessite sokkannoe.

Shiimu diri gedensaanni Livija baxxitino suwisaancho ikkitu. Ise Yihowara woˈma lubbonni soqqama hasidhino daafira, Beeteele eate forme wonshitu; hakkiinni 1971nni Beeteelete soqqantanno gede koyinsise. Hatte yannara Yihowa mitore caakkeessinoeha lawinoe! Birra 27, 1973nni lamunku adhammummo; hatte yannara lallawo shiqishinonkehu Roduu Nooriiti. Lawishsha 18:22 (NW) togo yitanno: “Dancha galte afiˈrinohu danchare afiˈrinoho; Yihowa ayirrinyeno afiˈranno.” Livijanna ani 40 saˈˈanno diro Beeteelete soqqamankenni Yihowa ayirrinye afiˈnoommo. Xaano Bironiksi qooxeessiˈra noote wole songora soqqammanni heeˈnoommo.

Roduu Noori ledo loosa kaajja qoossooti! Isi Yihowara diinaggaawe soqqamannoho, hattono alamete doyichora noo misiyoone loossanno looso lowo geeshsha naadanno. Tenne misiyoone giddo rooru, sonkoonninsa gobba martanno wote wole Yihowa Farciˈraasine dino. Roduu Noori 1976 kaanserete dhibbinni amadami; tini dadillissannote. Mitte yannara isi mininni fula hooge mite borro attammara albaanni nabbaweemmosi gede xaˈmie. Noori, Firederiki Firaanzino ani nabbawanna macciishshanno gede woshshammora kulie. Gedensaanni, Roduu Firaanzira ille dunkitino daafira, borro attammara albaanni Roduu Noori nabbawannosita huwatoommo.

 Roduu Noori 1977nni mannu aalo ikki; ikkirono iso egenninonna baxannosi manni uullate aana heeˈranno heeshsho ammaname jeefisinota afansanni sheshifatino. (Aju. 2:10) Hakkuyi gedensaanni, Roduu Firaanzi alamete doyicho loosinkera albisa ikke loosa hanafi.

Hatte yannara ani Milteni Hensheli yinanni rodiira borreessaancho ikke loosanni noommo; isi Roduu Noori ledo lowo diro loosino. Roduu Hensheli xaate Beeteelete loosiˈya Rodoo Firaanzi kaaˈla ikkinota kulie. Duucha wote mitte borro attammara albaanni Roduu Firaanzira nabbaweemmosi. Roduu Firaanzi mitto coye qaagate dandoo noosi, hattono isi nabbambanni heeˈnoonni coyi aana illachisha dandaanno. Roduu Firaanzi Sadaasa 1992nni uullate aana heeˈranno heeshshosi jeefisa geeshsha iso kaaˈlate qoosso afiˈraˈyanni tashshi yaannoe!

Beeteelete soqqammoommohu 61 diri rahe saino. Anniˈyanna amaˈya Yihowara ammaname heeˈre reyino; insa reyotenni kaeenna xaandeemmo yanna quqquxame agadheemmo. (Yoh. 5:28, 29) Tenne alamenni afiˈnanni coyi, ammanamino roduuwi ledo Maganoho soqqamate qoossora tana nafa didaanno. Livijanna ani Maganoho woˈma yannanni soqqammanni sayinsummo diri giddo, ‘Yihowa hagiirri wolqa ikkinonke’ yine coyiˈra dandiineemmo.—Neh. 8:10.

Yihowa dirijjite giddo, ‘isiweelo loosu diloosamanno’ yinanni manchi dino; Maganu Mangiste loosi halaˈlannilla haˈranno. Worbuullunna ammanamino roduuwi ledo loosate qoosso afiˈraˈyanni tashshi yaannoe. Ledonsa loosoommori buurantino roduuwi giddo rooru uullate aana heedhanno heeshsho jeefisse iimira hadhino. Ikkirono, konni ammanaminohu Yihowa baxanno manni ledo soqqamaˈyanni tashshi yaannoe!