1. Yihowa umo heeshshi assanno manna ma garinni laˈˈanno? Xawisi.

YIHOWA umo heeshshi assanno manna baxanno. Isi ledo jaalooma kalaqiˈra dandiitannori, addinta umo heeshshi assitannore callaho. Wole widoonni kayinni “Maganu booˈnaleeyye giwanno.” (1 Phe. 5:5) Ninke baalunku Yihowa hagiirsiisanna isi baxankera hasiˈneemmo; hakko daafira albinni roore umo heeshshi assa hasiissannonke.

2. Konni birxichira maa ronseemmo?

² Konni birxichira aante noote sase xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo; insano: (1) Umo heeshshi assate yaa mayyaate? (2) Umo heeshshi assa hasiissannonkehu mayiraati? (3) Umo heeshshi assa qarrissannonke gede assara dandaannori maati? Konninni aanchine ronseemmonte gede, umo heeshshi assanke Yihowa hagiidhanno gede assitanno; qoleno ninkeneetirano kaaˈlitannonke.—Law. 27:11; Isa. 48:17.

3. Umo heeshshi assate yaa mayyaate?

³ Umo heeshshi assanno manchi, ‘Ani woloota rooreho’ yee dihedanno, hattono dinaaxxanno woy dibooˈnanno. Togoo manchi, Yihowa isinni lowo geeshsha roorannota huwatanno; hattono wolu mannira gara ikkitino lao noosi. Umo heeshshi assanno manchi, baalunku manni iso rooranno doogo noota huwatanno.—Fil. 2:3, 4.

4-5. Umo heeshshi assannoha lawannonke manchi addanka hattooha ikka hoogara dandaanno yineemmohu mayiraati?

⁴ Mitu manni umo heeshshi assannoha lawanno. Insa jooguullenna sammiima ikkitara dandiitanno. Qoleno budinsanni  woy lossinoonninsa garinni manna ayirrissannorenna shooshaqoota ikkitara dandiitanno. Giddonsa laˈniro kayinni insa lowo geeshsha booˈnaleeyye ikkitara dandiitanno. Ikkollana, gale hose wodaninsara noori xawo fulasi digattanno.—Luq. 6:45.

⁵ Wole widoonni kayinni, mitu manni mitte giddohanna bashshi assannokkiha ikkara dandaanno; hatto yaa kayinni insa naaxxaleeyyete yaa diˈˈikkino. (Yoh. 1:46, 47) Ikkollana, togoo manni kalaqamu dandoonsa addaxxannokki gede qoropha hasiissannonsa. Mitte giddore woy bashshi assineemmokkire ikkinummorono ikka hoongummorono, addinta umo heeshshi assineemmore ikkate sharrama hasiissannonke.

6. Umi Qorontoosi 15:10 kultanno garinni, soqqamaasinchu Phaawuloosi lawishshinni maa ronseemmo?

⁶ Hanni soqqamaasinchu Phaawuloosi lawishsha laˈno. Yihowa iso horoonsiˈre babbaxxino katamira haaro songuwa xintantanno gede assino. Isinni, Yesuusi soqqamaasine baalantenni roore Maganu soqqanshora lowore assinohu iso ikkara dandaanno. Ikkirono, Phaawuloosi wole roduuwasi rooroommoho yee dihedino. Isi togo yee coyiˈrino: “Ani soqqamaasine duuchantera woriidiho. Maganu beetekiristaane [“songo,” NW] qarrisanni heeˈroommo daafira, soqqamaasincho ikke woshshamate diˈˈikkoommoho.” (1 Qor. 15:9) Phaawuloosi, Yihowa ledo dancha jaalooma kalaqiˈrinohu umisi dandoonni woy loosinni ikkikkinni Maganu eltonni ikkinota coyiˈrino. (1 Qorontoosi 15:10 nabbawi.) Isi Qorontoosi songora borreessino sokkanni umo heeshshi assate daafira dancha roso ronseemmo; hattee songora mitootu Phaawuloosi mishshannoha ikkirono, isi insa roorannota leellishate diwoˈnaalino.—2 Qor. 10:10.

7. Mittu lowo qoosso afiˈrino rodii umo heeshshi assannoha ikkinota leellishinohu hiittoonniiti? Lawishsha kuli.

⁷ Aliidi Bisi miila ikke soqqaminohu Karlii  Kileeni yinanni rodii xagge batinye roduuwa jawaachishshino. Roduu Kileeni heeshshosi xagge giddo, babbaxxinohu fonqolo ikkanno coyi iillinosita saalikkinni coyiˈrino. Lawishshaho, isi 1920nni mite yee minunni mine haˈre soqqama hanafi yannara lowo geeshsha waajjino; hakko daafira isi lamu diri geeshsha minunni mine soqqama agure keeshshino. Gedensoonni isi Beeteelete soqqamanni heeˈreenna mittu rodii amaalinosi daafira lowo geeshsha hanqino. Qoleno gedensoonni woyyinosiha ikkirono, surrete dhibbi waadinosi. Ikkirono isi dirijjitete giddo hagiirsiissannota lowota kaajja qoosso afiˈrino. Roduu Karlii Kileeni egennamino rodoo ikkirono, laanfesi maaxikkinni kulasi umo heeshshi assannoha ikkinota leellishshanno. Lowo roduuwi, Roduu Karlii Kileeninna heeshshosi giddo iillinosire maaxikkinni coyiˈrino xaggesi qaagganno woyite jawaante afidhanno. *

8. Umi Pheexiroosi 5:6 noo hedo umo heeshshi assa Yihowa hagiirsiissannota leellishshannohu hiittoonniiti?

⁸ Umo heeshshi assa hasiissannonkehu qaru korkaati, hatto assanke Yihowa hagiirsiissanno daafiraati. Soqqamaasinchu Pheexiroosi tenne xawisino. (1 Pheexiroosi 5:6 nabbawi.) “Dagge Harunsie” yaanno maxaafira Pheexiroosi coyiˈrino qaale togo yine xawinsoonni: “Naaxxa marzete gedeeti. Qoleno lowo geeshsha gawajjitara dandiitanno. Mittu manchira aye geeshshi dandoo heedhusirono, hakku manchi naaxxannoha ikkiro Maganu albaanni waagiweeloho. Wole widoonni kayinni, umo heeshshi assano manchira shiima dandoo heedhusiro nafa, Yihowa isi horoonsiˈre lowore loosanno. Atino umo heeshshi assattoha ikkiro, Yihowa maassiˈrannohe.” * Heeshshonke giddo Yihowa hagiirsiisa sainori mayi no?—Law. 23:15.

9. Umo heeshshi assineemmore ikka wolootu ninkewa aantanno gede assitannohu hiittoonniiti?

⁹ Umo heeshshi assineemmore ikkinummoro, Yihowa hagiirsiinseemmo, hattono wole lowo atoote afiˈneemmo. Umo heeshshi assineemmore ikkanke, wolootu ninkewa aantanno gede assitanno. Hatto yineemmohu mayiraati? Hanni ati hiittoo manniwa aana baxattoro hedi. (Mat. 7:12) Duuchanka woyite isi hasiˈrannore calla assinara baxannonna ani yoommoti calla ikkito yaanno manchiwa aana dibanxeemmo. Kayinni ‘wolu manni qarra uminsahu gede assite heddannoriwa, rodiimmate baxillinni baxxannonkeriwa,  shaqqaddanna jooguulle’ ikkitinoriwa ammanate roduuwinkewa aana hagiirsiissannonke. (1 Phe. 3:8) Ninke togoo manniwa aana baxissannonkente gede, umo heeshshi assineemmore ikkinummoro, wolootuno ninkewa aana baxxanno.

10. Umo heeshshi assa bikkunni heeˈneemmo gede kaaˈlitannonke yineemmohu mayiraati?

¹⁰ Qoleno umo heeshshi assa bikkunni heeˈneemmo gede kaaˈlitannonke. Hayyichu moote Salamooni togo yino: ‘Soqqamaasine farado guluffeenna, ayirraddu kayinni, lekkatenni hadhanna afoommo.’ (Ros. 10:7) Lowo dandoo noonsari duucha woyite loosinsanni ayirrinye afiˈra hooggara dandiitanno. Mito woyite kayinni gari dandoo noonsakkiri ayirrinye afidhara dandiitanno. Ikkirono, Salamooni hoongoonni coye hendanni yaadantenni, noo halaale ammane adha hayyo ikkitinota coyiˈrino. (Ros. 6:9) Umo heeshshi assineemmore ikkinummoro, mitu coyi ninke hendoommo gede ikka hoogirono, tenne ammane adha diqarrissannonke.

11. Amaallanninke woyite ma assa hasiissannonke?

¹¹ Barru baala umo heeshshi assineemmore ikkanke leellinsheemmota batinye faro afiˈneemmo. Hanni mite lawishshuwa laˈno. Amaallanninke woyite. Mittu rodii amaalankera woˈnaalanni noohu, ninke wodanchinoommohunni roore lowo soˈro loonsoommota huwatinohura ikkara dandaannota qaaga hasiissannonke. Togoo woyite amaale adha giwa rakkankera dandiitanno. Amaalinonke rodoo woy amaalinonke gara minsheemmoha ikkara dandaanno. Umo heeshshi assineemmore ikkinummoro kayinni, gara ikkitino lao heedhannonke gede assiˈrate sharrammeemmo.

12. Lawishsha 27:5, 6 kultanno garinni mittu manchi amaalinkero galata hasiissannonkehu mayiraati? Lawishsha kuli.

¹² Umo heeshshi assano manchi amaalloonnisi daafira galatanno. Lawishshaho, hanni gambooshshunniwa nootto yine hendo. Lowo roduuwi ledo hasaabbe kaittohu gedensaanni, insa giddonni mittu rodii qacce fushshehe hinkote sagale ittanna qamiˈrinori nooheta kulihe. Tini salsiissahera dandiitannoti egennantinote. Ikkirono kulihe rodoo tennera digalatatto? Adda coyiˈniro ‘Wolu manchi balaxe kuloommeˈˈero ma dancha baˈu!’ yite hedattoha ikkara dandaanno. Hatteente gede, mittu ammanate rodiinke waajja agure amaale hasiisse noonke yannara amaalinkero, galata hasiissannonke. Hakko mancho jaalinke gede assine ikkinnina diininke gede assine laˈˈa  dihasiissannonke.—Lawishsha 27:5, 6 nabbawi; Gal. 4:16.

13. Wolootu soqqanshote qoosso afidhanno woyite, umo heeshshi assineemmore ikkinoommota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹³ Wolootu soqqanshote qoosso afidhanno woyite. Jeeseni yinannihu songote cimeessi togo yiino: “Wolootu soqqanshote qoosso afidhanna laeemmo woyite ‘Tenne qoosso anera mayira diuyinoonnie?’ yee hedeemmo.” Ati hatto yite hedde egennootto? Soqqanshote qoosso afiˈrate sharrama soˈro diˈˈikkitino. (1 Xim. 3:1) Ikkirono hendeemmore qoropha hasiissannonke. Qoropha hoongummoro, wodaninke giddo naaxxate akati lophara dandaanno. Lawishshaho, mittu rodii songote giddo loonsanniha mito looso loosate anete geeshshi dandoo noosihu dino yee hedara dandaanno. Woy mitte minaama ‘Minaanniˈya wolu roduuwinni roore ikkadoho’ yite heddara dandiitanno.’ Umo heeshshi assineemmore ikkinummoro kayinni, togoo hedo giddonkenni hooˈlineemmo.

14. Wolootu soqqanshote qoosso afidhu yannara Muse assinorinni maa ronseemmo?

¹⁴ Muse wolootu qoosso afidhu woyite assinorinni lowore ronseemmo. Isi Israeelete daga massagate qoossosi lowo geeshsha naadanno. Ikkina Yihowa ledosi kaaˈlame loosanno gede wole manna doorita Muse maa assiyya? Isi dihinaasino. (Kir. 11:24-29) Muse umo heeshshi assannoha ikkino daafira, insa isi ledo kaaˈlante mannaho yoo yitara fajjino. (Ful. 18:13-24) Kuni shoommoonni manni Israeelete daga qarrantukkinni yoo afidhanno gede kaaˈlino. Muse qoossosi wolootu afidhanno horonni roorse dilaino. Tini ninkera dancha lawishsha ikkitannonke. Yihowa roorse laˈˈannohu dandoonke ikkikkinni, umo heeshshi assanke ikkinota dea dihasiissannonke. Yihowa ‘Woˈmunkura aliidiha ikkirono jooguulle towaatanno.’—Far. 138:6.

15. Batinyu roduuwira heeshshonsa giddo hiikku haaru coyi tuncu yiinonsa?

¹⁵ Heeshshonke gari soorramanno woyite. Muli diri kawa Yihowara lowo diro soqqantinore  batinye roduuwa wole woˈma yanna soqqansho soqqantanno gede assinoonni. Lawishshaho, 2014nni awuraajju aliidi laˈˈaanonna minaamuwansa wole woˈma yanna soqqansho soqqantanno gede assinoonni. Hakko dirinni hananfe 70 diro ikkinonsari woradu aliidi laˈˈaano woradu looso agurtanno gede assinoonni. Qoleno, 80 diro woy hakkiinni sainonsa roduuwi songote giddo cimeeyyete bisi qineessaano ikkite soqqantannokki gede assinoonni. Hattono saˈu dirra giddo batinye Beeteelete maate miilla suwisaano ikkite soqqantanno gede assinoonni. Wolootu kayinni, fayyimmate qarrinni, maatensa towaaxxate, woy wolu uminsa korkaatinni baxxitinota woˈma yanna soqqanshonsa agurtino.

16. Roduuwinke wolu gari soqqansho soqqantanno gede assininsa yannara umo heeshshi assitannore ikkitinota leellishshinohu hiittoonniiti?

¹⁶ Lowo roduuwira konni garinni heeshshonsa biddi assiˈra shota diˈˈikkitinonsa. Kuri roduuwi, alba lowo diro soqqantanni keeshshitino soqqanshonsa lubbora baxxanno. Hakko daafira insa baxxanno soqqansho agurte wole haaro soqqansho rossa geeshsha dadillitara dandiitanno. Ikkirono, galte hosse haaro soqqanshonsa rossino. Konnira kaaˈlinonsari maati? Baalunku coyinni roore kaaˈlinonsari Yihowara noonsa baxilleeti. Kuri roduuwi insaneeto sayisse uyitinohu mittu gari soqqanshora ikkikkinni, Maganoho ikkinota huwattino. (Qol. 3:23) Insa soqqantanno soqqansho ikkitutano ikkituro, umo heeshshi assite Yihowara soqqantanni heeˈransa hagiirsiissannonsa. Insa Yihowa towaatannonsata affino daafira, ‘qarrisannonsare baala isi aana tuqqitino.’—1 Phe. 5:6, 7.

17. Maganu Qaali umo heeshshi assineemmore ikkineemmo gede jawaachishannonke daafira galata hasiissannonkehu mayiraati?

¹⁷ Maganu Qaali umo heeshshi assineemmore ikkineemmo gede jawaachishannonke daafira galata hasiissannonke. Umo heeshshi assanke, ninkeno wolootano kaaˈlitanno. Umo heeshshi assineemmoha ikkiro, heeshshonke giddo iillannonke fonqolo dandee heeˈrate roore wolqa afiˈneemmo. Baalunkunni roore iimi Anninkewa shinqeemmo. Yihowa ‘Rooriidihanna Woˈmunkura Aliidiha’ ikkirono umo heeshshi assitanno soqqamaasinesi baxannotanna naadannota afanke lowo geeshsha hagiirsiissannonke!—Isa. 57:15.