1. Yihowara maahoyye yine gala hasiissannonkehu mayiraati?

YIHOWA Kalaqaanchonke ikkino daafira isira maahoyye yine gala * hasiissannonke. Kalaqinonkehu iso ikkinohura, kalaqamisira biddishsha fushshate qoosso noosi. (Aju. 4:11) Ikkollana Yihowara maahoyye yine galleemmo gede assannonkehu wolu korkaatino no: Yihowa gashshanno gari baalanka rooreho. Hundinni kayisse mannu ooso woloota gashshitanni keeshshitino. Insa gashshitino gara hendiro, Yihowa hayyo, baxilli, shaqqillinna maarosi taalle nookkite.—Ful. 34:6; Rom. 16:27; 1 Yoh. 4:8.

2. Ibiraawoota 12:9-11 kultanno garinni Yihowara maahoyye yine galleemmo gede assannonkeri maati?

² Yihowa iso waajjine calla ikkikkinni baxillaanchu Anninke gede assine hajajammammosira hasiˈranno. Phaawuloosi Ibiraawootu Kiristaanira borreessino sokkara xawisino garinni, Maganinkera ‘hajajammeemmohu’ isi qajeelsannonkehu ninkera ‘seyankera yee’ ikkino daafiraati.—Ibiraawoota 12:9-11 nabbawi.

3. (a) Yihowara maahoyye yine galleemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti? (b) Konni birxichira hiikkuri xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo?

³ Woˈmunku coyira Yihowara hajajamate dandiinummore baala assankenna uminke wodancha addaxxineemmokki gede qorophanke Yihowara maahoyye yine galleemmota leellishshanno. (Law. 3:5) Dhagge ikkitannote Yihowa akatta daafira  anfanni haˈnummoro isira maahoyye yine gala diqarrissannonke. Mayira? Korkaatuno Yihowa baalanka coye assanno woyite kuri akattasi xabbe leeltanno. (Far. 145:9) Yihowa daafira ronsanni haˈnummo kiiro, isira noonke baxilli lexxanni haˈranno. Yihowa banxeemmoha ikkiro qole, konne asse konne assitinoonte yee tittire kulanno seera uyinankera diagadhineemmo. Qoleno, hedonke Yihowate gedeeta assiˈratenna bushu coyiwiinni xeertiˈrate sharrammeemmo. (Far. 97:10) Mito woyite kayinni Yihowara hajajama qarrissankera dandiitanno. Mayira? Songote cimeeyye, hattono annuwunna amuuwu Gashshaanchu Nehimiya, Moote Daawiti, hattono Yesuusi ama Maariyaami lawishshinni maa rossanno? Konni birxichira kuri xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo.

4-5. Roomu Sokka 7:21-23 kultanno garinni, Yihowara maahoyye yee gala qarrissankera dandiitannohu mayiraati?

⁴ Yihowara maahoyye yine gala qarrissannonke gede assanno coyi giddo mittu, baalunku cubbonna guuntete xeˈne ragiˈnoommore ikkankeeti. Konnira hajajama giwa rakkannonke. Addaaminna Heewani Maganoho finqiltenna hoolloonni haqqicho laalo itte, danchanna busha ninke afiˈneemmo yitino. (Kal. 3:22) Yannankerano lowo manni Yihowa dihasiˈranno, hattono danchanna busha ninke afiˈneemmo yaanno.

⁵ Yihowa afinonna iso baxanno mannira nafa, isira maahoyye yee gala qarra ikkitansara dandiitanno. Soqqamaasinchu Phaawuloosira togoori tuncu yiinosi. (Roomu Sokka 7:21-23 nabbawi.) Phaawuloosi gede, ninkeno Yihowa albaanni gara ikkino coye assa hasiˈneemmo. Ikkollana busha coye assineemmo gede xixxiibbannonke hedo ledo woˈmanka woyite sharrama hasiissannonke.

6-7. Yihowara maahoyye yee gala qarra ikkitannonke gede assannohu layinki korkaati maati? Lawishsha kuli.

⁶ Yihowara maahoyye yee gala qarrissannonke gede assannohu wolu coyi, lophinoommo budeeti. Batinye mannu hedo Yihowa fajjo ledo sumuu diyitannote; qoleno lowo manni harunsanno hedo harunsa giwate lowo geeshsha sharrama hasiissannonke. Hanni mitto lawishsha laˈno.

⁷ Mitu qooxeessira wedella dureeyye ikkate sharrantanno gede xixxiimbanninsa. Meeri * yinanni rodoora togoori tuncu yiinose. Ise halaale rossara albaanni gobbasera noote qara yuniversite eˈe rossino. Maatese lowo damooza baantanninna lowo manni ayirrisanno looso amaddanno gede xixxiibbinose. Iseno hakkawoyitira togoo looso amada digibbino. Yihowa daafira rossunna isira noose baxilli lexxanni haˈrita kayinni hattenne mixose agurtino. Ikkirono ise togo yitino: “Mite yannara lowo damooza baantanniha kaajja looso afiˈreemma; ikkollana kuni loosi ayyaanaamittete coyira guficho ikkannoeho. Lossinoonnie gari togoo looso gimbi yaa qarra ikkitannoe gede assinoe. Yihowara woˈmu wodaninni soqqamate guficho ikkannoe looso looseemmakki gede kaaˈlaera iso huucciˈroomma.”—Mat. 6:24.

8. Konninni aanchine maa ronseemmo?

⁸ Aleenni ronsummonte gede, Yihowara maahoyye yee gala ninkeneetira kaaˈlitannonke. Ikkollana songote cimeeyye, annuwunna amuuwu, hattono wolu silxaane noonsari Maganu biddishsha harunsitanno gede assannonsahu wolu korkaati hatto assansa woloota kaaˈlitanno daafiraati. Hanni afiˈnoommo silxaane Yihowa hagiirsiisanno garinni horoonsiˈra dandiineemmo gara leellishshannota mite Qullaawu Maxaafi lawishshuwa laˈno.

9. Nehimiyara hiikku mitiinsanno coyi iillinosi?

⁹ Yihowa cimeeyyete mannasi allaalaanchu gede assite towaattanno gede eeggo uyinonsa. (1 Phe. 5:2) Cimeeyye, Nehimiya Yihowa manna amadino gara xiinxallite lowore rosa dandiitanno. Nehimiya Yihudu gashshaancho ikkino daafira, lowo silxaane noosiho. (Neh. 1:11; 2:7, 8; 5:14) Hanni iso mitiinsasira dandaanno coye hedate woˈnaallo. Isi Ayihudete daga qullaawa mine batteessitinotanna seeru giddo kulloonni garinni Leewaawoota woxunni kaaˈla agurtinota huwatino. Insa Sambata ayirrisa agurtino, hattono mitu labballi Yihowa magansidhannokki daga giddonni meento adhitino. Gashshaanchu Nehimiya konne qarra tira hasiissinosi.—Neh. 13:4-30.

10. Nehimiya kalaqamino qarra tirate maa assino?

¹⁰ Nehimiya umisi seera fushshe Maganu manni harunsanno gede giddeesse silxaanesi garimale dihoroonsiˈrino. Hatteentenni Yihowa biddishsha aannosi gede seekke huucciˈrino; hattono mannaho Yihowa Seera rosiisino. (Neh. 1:4-10; 13:1-3) Qoleno Nehimiya umosi heeshshi asse roduuwisi ledo loosino; wole agurina isi Yerusaalamete huxxa ledonsa kaaˈlame huxxino.—Neh. 4:15.

11. Umi Teselonqe 2:7, 8 kultanno garinni cimeeyye songote miilla ma garinni amada hasiissannonsa?

¹¹ Cimeeyyete Nehimiyara iillitinosi gedee mitiimma iilla hooggansara dandiitanno; ikkirono insa isi lawishsha harunsa dandiitannoti duucha doogga no. Lawishshaho, roduuwansa kaaˈlate yite diinaggaabbe loossanno. Hattono silxaane noonsa daafira calla wole manna roortinohu gede assite diheddanno. Hatteentenni insa songo baxillunni towaattanno. (1 Teselonqe 2:7, 8 nabbawi.) Cimeeyye woloota hasaawissanno gari, songo baxxannotanna umonsa heeshshi assitannore ikkitinota leellishanno. Lowo diro cimeessa ikke soqqaminohu Andiriwu yinanni rodii togo yiino: “Duucha woyite cimeeyye shaqqaddanna baxillaano ikkituro, roduuwu hagiidhitannota huwatoommo. Tini akatta songo cimeeyyete hajajantanno  gede assitanno.” Tooni yinannihu wolu lowo diro cimeessa ikke soqqamino rodiino togo yiino: “Filiphisiyusi Sokka 2:3te amaalloonni amaale garinni, wolootu ane roortannota woˈmante yannara hedate sharrameemmo. Tini wole manna ani yoommore calla adhe yee giddeesseemmokki gede kaaˈlitinoe.”

12. Cimeeyye umo heeshshi assa hasiissannonsahu mayiraati?

¹² Songote cimeeyye Yihowa gede umo heeshshi assitannore ikka hasiissannonsa. Yihowa kalqete alame giddo Woˈmunkura Aliidiha ikkirono, ‘qarraataamma buluulu aaninni gotti assate’ heeshshi yaanno. (Far. 18:35; 113:6, 7) Naaxxaleeyyenna booˈnaleeyye kayinni Yihowa effire giwanno.—Law. 16:5.

13. Songote cimeeyye ‘arrawonsa eemadha’ hasiissannonsahu mayiraati?

¹³ Yihowara maahoyye yee galanno cimeessi, ‘arrawosi eemadha’ hasiissannosi. Hatto assannokkiha ikkiro, mittu manchi ayirrisa hoogisiro hakko mancho shaqqillunni hasaawisa hoogara dandaanno. (Yai. 1:26; Gal. 5:14, 15) Aleenni kullihu Andiriwu togo yiino: “Diayirrissinoe yee hedeemmo roduuwa ayirrinye xeino garinni hasaawisa rakkannoe woyiti no. Qullaawu Maxaafi giddo kulloonniri ammanantinori Maganu soqqamaasine lawishsha hiincaˈya, umo heeshshi asseemmohanna shaqqado ikka hasiissannoeta huwateemmo gede kaaˈlitinoe.” Songote cimeeyye ledonsa cimeeyye ikkite soqqantanno roduuwano ikko songote miilla baala baxillunninna ayirrinyunni hasaawisse Yihowara maahoyye yite galtannota leellisha dandiitanno.—Qol. 4:6.

14. Mini giddo Yihowa annuwaho mayi qeecha uyino? Isi annuwu maa assitara hasiˈranno?

¹⁴ Yihowa annuwa maatete umo asse shoomino; qoleno insa oosonsa qajeelsitaranna seejjitara hasiˈranno. (1 Qor. 11:3; Efe. 6:4) Ikkollana annuwu silxaane danna afidhinote; insa mitte mittente maatera suˈma uyinohu Yihowa albaanni xaˈmantanno. (Efe. 3:14, 15) Annuwu silxaanensa Magano hagiirsiisanno garinni horoonsidhannoha ikkiro, isira maahoyye yite galtannota leellishshanno. Insa Moote Daawiti lawishsha xiinxallite lowore rosa dandiitanno.

15. Moote Daawiti annuwaho dancha lawishshaati yineemmohu mayiraati?

¹⁵ Yihowa Daawiti minisi giddo calla ikkikkinni Israeelete gaˈre woˈmate umo asse shoominosi. Daawiti moote ikkino daafira, lowo silxaane noosi. Isi tenne silxaanesi garimale horoonsiˈre lowo soˈro loosino woyiti no. (2 Sam. 11:14, 15) Ikkollana seejjinoonnisi seejjo adhe, Yihowara maahoyye yee galannota leellishino. Isi huuccattotenni giddosita Yihowara hasaaphino. Hattono Yihowa  amaalinosi amaale adhate dandaamisire baala assino. (Far. 51:1-4) Daawiti umosi heeshshi assannoha ikkino daafira, labballu calla ikkikkinni meentu nafa amaalinosi amaale adhino. (1 Sam. 19:11, 12; 25:32, 33) Isi loosino soˈronni rosino, hattono heeshshosi woˈmantenni Yihowara soqqamino.

16. Annuwu Daawiti lawishshinni maa rossanno?

¹⁶ Hanni annuwu Moote Daawiti lawishshinni maa rossannoro laˈno. Yihowa uyinoˈne silxaane garimale horoonsidhinoonte. Soˈroˈne ammanne, hattono Qullaawu Maxaafi amaale uyinanniˈne woyite adhe. Konni garinni umo heeshshi assaˈne, maateˈne ayirrissannoˈne gede assitanno. Maateˈne ledo huuccatto assidhinanni woyite, giddoˈneta Yihowara hasaaphe; miniˈne manni Yihowa mageeshshi geeshsha addaxxitinanniro huwatanno gede asse. Baalunkunni roore, heeshshoˈne giddo Yihowa soqqansho balaxisiissinannita leellishshe. (Mar. 6:6-9) Dancha lawishsha ikkaˈne, miniˈne mannira lowo eltooti.

17. Yihowa amuuwaho mayi qeecha uyino?

¹⁷ Yihowa maatete giddo amuuwaho ayirrado qeecha uyinonsa; amuuwaho oosonsara silxaane noonsa. (Law. 6:20) Isinni amuuwu oosonsa lossanno gari, oosote gedensi seyanno woy bushanno gede assara dandaanno. (Law. 22:6) Hanni amuuwu Yesuusi ama Maariyaami lawishshinni maa rosannoro laˈno.

18-19. Amuuwu Maariyaami lawishshinni maa rosanno?

¹⁸ Maariyaami Qullaawa Borro seekkite affinote. Ise Yihowa lowo geeshsha ayirrissanno, qoleno isi ledo lubbora jaaloontino. Heeshshose gara lowo geeshsha soorrannoha ikkirono, Yihowa yiinosere maahoyye yite assitino.—Luq. 1:35-38, 46-55.

¹⁹ Amuuwu Maariyaami lawishsha harunsa dandaannohu hiittoonniiti? Umihunni, hojju xiinxallonninna huuccattotenni Yihowa ledo nooˈne jaalooma kaajjishidhe. Layinkihunni, Yihowa hagiirsiisa dandiitinanni gede heeshshoˈne biddi assiˈrate maahoyye yiiyye. Lawishshaho, anniˈnenna amaˈne shiimurira hanqitannore woy oosonsa russitannore ikkitara dandiitanno. Togoo maate giddo lophitinoonniha ikkiro, qaaqquulle konni garinni lossiˈra qarra diafidhino yitine heddinanniha ikkara dandaanno. Yihowa biddishsha rossini gedensaanni nafa, qaaqquulleˈne awu afiinni hasaawisa qarra ikkitaˈnera dandiitanno; hakko iso daafurse heeˈreennaˈne qaaqquulliˈne hanqissuˈnero insa cincatenni hasaawisa shota ikka hooggaˈnera dandiitanno. (Efe. 4:31) Togoo woyite, Yihowa kaaˈlannoˈne gede huuccatto assiˈra hasiissannoˈne. Liidiya yinanniti oosote ama togo yitino: “Qaaqqiˈya hajajama  giwannoe woyite, hanqe russeemmasikki gede kaaˈlaera Yihowa huucciˈroomma. Isinni mittore coyiˈre nafa gudummakki wodaniˈyanni huucciˈreemma woyiti no. Huuccatto aaraaweemmakki gede kaaˈlitinoe.”—Far. 37:5.

20. Mitu amuuwira maa assa qarra ikkitannonsa? Insa konne qarra qeela dandaannohu hiittoonniiti?

²⁰ Mitu amuuwira qaaqquullensa baxxannonsata xawisa qarra ikkitannonsa. (Tit. 2:3, 4) Insa lophinohu, annunna amate hattono oosote mereero dancha aante nookki maate giddo ikkara dandaanno. Kiˈne lophitinoonnihu hattoo maate giddo ikkiro, anniˈnenna amaˈne loossino soˈro loossinannikki gede qorophe. Yihowara maahoyye yee galanno amuuwi, oosonsara baxillensa leellishanno gara rosa hasiissannonsa. Insara hedonsanna assootensa soorra qarra ikkitansara dandiitanno. Ikkirono, hatto assa dandiinanni; qoleno hatto assansa insano maatensano kaaˈlitanno.

21-22. Isayaasi 65:13, 14 kultanno garinni, Yihowara maahoyye yee gala mayi atoote afiˈneemmo gede assitannonke?

²¹ Moote Daawiti Yihowara maahoyye yee gala kaaˈlitannota afino. Isi togo yee borreessino: “Kaaliiqi [amanyooti] taaloho; wodana tashshi assanno. Kaaliiqi hajajo xawadote; illeno fantanno. Seerikki ane soqqamaanchokki qorophisiisannoe; agadhaˈyannino lowo baˈraaˈra afiˈreemmo.” (Far. 19:8, 11) Yannankerano, Yihowara maahoyye yee galanno manninna isi amaale harunsannokki manni mereero lowo badooshshi no. Yihowara maahoyye yite galtannori ‘wodanunni hagiidhite faarsitanno.’—Isayaasi 65:13, 14 nabbawi.

²² Cimeeyye, hattono annuwunna amuuwu Yihowara maahoyye yite galtannoha ikkiro, insatino ikko maatensa heeshsho albinni roore hagiirru noota ikkitanno; qoleno songo woˈma albinni roore mittimma afidhanno. Baalunkunni roore insa Yihowa hagiirsiissanno. (Law. 27:11) Tini lowo geeshsha hagiidhineemmo gede assitannonke!